BT Evo ja huohotus

[Veijo Esso]

Minulla on nyt softailissa joku tarvikemallin vapaavirtausputsari (vakiokansi sopii kumminkin päälle). Huohotus tuli rajoittamatta noin 8 millin reiästä ja sen vuoksi suodattimen alaosa oli koko ajan öljyssä ja valui läpi koneen päälle. Pienensi reikää jo jonkin verran, mutta ilmeisesti vieläkin vähän liian iso, koska edelleen tulee turhan paljon öljyä läpi. Minkähän kokoiset reiät on vakioputsarissa huohotuskanaville? Osaisi sitten mitoittaa tuon sopivaksi ja saisi ongelman loppumaan.

Koneella ajettu 8000 km täysremontin jälkeen, joten siitä ei tarvitse vikaa etsiä.

[JKKo]

En tiedä, mutta kohtaamasi ongelma on sukulainen vähän aikaa sitten käsitellylle. Siinä oli joku komea tarvikeputsaritötterö ja tarpeeseen lisätty "catch can" joka tulvi. Peruuttamalla muutoksen asia tuli kuntoon.

Tuoltahan ei tule terveessä koneessa kuin pieni kuplapuro. Pienempi kuin mihin jälkikasvu pystyi Mäkkärissä pillillä Cokiksen kanssa. Reiän pienentäminen aikaan saa sen, ettei kone saa imetyksi ilmaa.

Kokeile 3mm reikiä.

[Pertti]

-95 orkkis banjopulteissa on 3mm reiät.
Huohotus on johdettu kummastakin kannesta letkuilla suodatinelementin sisälle.

[Veijo Esso]

Siitä toisesta keskustelusta juuri tuli mieleen taas tämä asia, kun ei se edellisellä muutoksella tullut vielä kuntoon (parani kyllä).

Putsarissa on yhdysputki huohotinlähtöjen välillä ja vain yksi tulo putsariin. Pitää varmaan laittaa tuplakokoinen reikä?

[Pertti]

Kun kummassakin kannessa on 3mm, niin sehän on yhteensä 6mm.
Koita pienentää kasista kuuteen.
Koneen ei pitäisikään saada samaa määrää ilmaa tilalle, vaan sisätiloissa pitäisi olla alipaine koneen käydessä.

[JKKo]

Kun kummassakin kannessa on 3mm, niin sehän on yhteensä 6mm.
Koita pienentää kasista kuuteen.
Koneen ei pitäisikään saada samaa määrää ilmaa tilalle, vaan sisätiloissa pitäisi olla alipaine koneen käydessä.

Kahta 3mm reikää vastaa yksi noin 4,2mm reikä

[JKKo]

Evolaisen venttiilikopissa sateenvarjokumien vieressä on pikkuriikkiset reiät, elikkä ne kumit ei koskaan tee ihan 100% paluuvirtauksen estoa. Mututuntumalla huohotuksen öljyn ulostulo-ongelma on kuitenkin sitä, että noissa ulostulokanavissa käy ahdistamattomana melkoinen edestakainen liike, joka pumppaa öljysumua koneesta ulospäin.

Omassani on 100% toimivat takaiskut huohotinletkuissa.

[Pertti]

Mihn perustuu tuo 3+3=4,2

[UrpoTJ]

Varmaankin siinä laskettiin aukon eli reijän vapaata pinta-alaa

Ympyrän eli reiän pinta-ala on
Pii x säde toiseen.

3 mm reikä:
3,14 x 1,5²= 7,07 mm²
Kaksi 3 mm reikää > 14,14 m²

4,2 mm reikä
3,14 x 2,1² = 13,85 m²

Todellisuudessa virtaavasta aineesta ja virtausnopeudesta riippuen yhdestä isommasta reijästä menee yleensä enemmän läpi kuin kahdesta pienestä yhteensä samanpinta-alaisesta reijästä. Mutta tämä menee jo lähes tieteeksi. Näitä me opiskeluaikana laskettiin. Pinta-alan laskeminen kyllä onnistui mutta tuo virtausoppi ei ollut helppoa.

Toisaalta, jos "paineiskut" pytyiltä tulevat vuorotellen eli eri aikaan, niin yhteinen isompi reikä ei aja samaa asiaa kuin omat pienemmät reijät. Eli sitä yhtä "paineiskua" varten jos 3 mm on hyvä niin 4,2 mm on liian iso? Mutta kuinkas täältä nuo paineet reijälle tulevat?

Varoitus: Edellä olevaan yölliseen pohdintaan pitää suhtautua suurella varauksella!

[JKKo]

Siellä on vain yksi painevaihtelu per kierros ja se on molemmilla kierroksilla sama. 1200cc kokoisen moottorin kampikammion tilavuus vaihtelee noin 1000cc kierroksen aikana. Huohottimesta tulee ulosvirtausta silloin kun keskitappi käy alhaalla. Ulospursuavaa kaasua, ohipuhallusta tulee mäntien yläasennoissa, mutta silloin kampikammio on ”suuri”. Moottori mielellään imaisee huohottimesta lisäilmaa ja sen imeskelyn rajoittamisesta tässä reiän pienennyksessä on kyse. Hengittäisi se moottori yhdelläkin kannen reiällä, mutta symmetria on kaunista.

[UrpoTJ]

No näinhän se näissä moottoreissa tietenkin on. Ajattelin väärin,180 asteen kampiakselin rivi- tai boxermoottorin tapaan. Näissähän paineiskut tulisivat eri pytyiltä/männiltä eri aikaan. Paitsi eivät edes tulisi: kun toinen mäntä menee ylös niin samalla toinen menee alas eli paine ei vaihtele.

[JKKo]

No näinhän se näissä moottoreissa tietenkin on. Ajattelin väärin,180 asteen kampiakselin rivi- tai boxermoottorin tapaan. Näissähän paineiskut tulisivat eri pytyiltä/männiltä eri aikaan. Paitsi eivät edes tulisi: kun toinen mäntä menee ylös niin samalla toinen menee alas eli paine ei vaihtele.

Tasan just noin. "Normaali" moottori ei öljykorkki auki puhaltele kovinkaan kummoisia savumerkkejä saatikka "huohota". Usein "normaalin moottorin" korkilla tuntuu jopa imua, koska kampikammion tuuletus imee käyvässä moottorissa jostakin kohtaa kampikammiota palamishuuruja moottoriin korvaten ne puhtaalla ilmalla. Öljyt säilyvät pidempään käyttökelpoisina, kun eivät ole "varastoituina" pakokaasun seassa.

Kampikammion tilavuusvaihtelu on väistämätön 1-sylinterisessä. 2- pyttyisessä voi järjestää männät vastakkaisvaiheeseen, joka taas riippuen siitä, onko rivikone vai boxeri, tuottaa jotakin kampikammioon. Ensiautoni oli Fiat 126 ja se oli samaa luokkaa kampikammion pumppuna kuin V2 HD. Oikeasti 20% pahempikin. En jaksa pohtia, miten kaikenmaailman PRV V6 oddfire koneet mahtavat huohottaa.

Vanhoissa HD koneissa oli pakko-ohjattu huohotussysteemi, jota piti ajoittaa. Sen jälkeen tulivat uuden opetussuunnitelman läpikäyneet insinöörit ja sateenvarjokumit. Näiden laatima toteutus toimii jotenkuten vakiossa moottorissa, mutta on herkkä häiriöille, jos siihen asennetaan alkuperäisestä poikkeavia osia.

883/1200/turbo -pyöräni reagoi kampikammion pumppausliikkeeseen huohottamalla turbonsa kautta. Öljyn paluulinja on kampikammioon, joten turbon laakeristo on samassa painevaihtelussa. Tehtaan huohottimella savun muodostus oli runsasta. Ongelman täysi ratkaisu olisi käyttää paluupumppua, joka eristäisi nämä turbon laakeriston kampikammion paineesta. Ei mahdu, eikä riittäisi vakiolaturissa edes sähkö. Siksi olen jatkanut uuden insinöörien opetussuunnitelman mukaan. Vailla suurta tieteellistä taustoitusta olen kokeillut, millä vaiva minimoituu. KUN laitan takaiskut 100% pitäviksi, kampikammion alipaine laskee entisestään - moottori ei voi imeä ilmaa sisäänsä huohottimesta. Seuraus ; Turbo lykkää vain vähän öljyä päädyistään.

Jäännösongelma, turbosta imuilmaan päätynyt öljy, otetaan talteen syklonilla turbon jälkeen ennen läppärunkoa. Sekään ei ole täydellinen, mutta kerää kuitenkin jotakin PLUS imuilman partikkeleita, koska ajaa ilman pyörteeseen rasvaisessa astiassa jolloin ilmaa raskaammat partikkelit sekoittuvat öljyyn ja laskeutuvat syklonin pohjaan.

[Veijo Esso]

Nyt ehdin tekemään uuden patentin huohotukseen. 3/8 UNF pultti sopi putsarin pohjan reikään, ja porasin siihen 4 millin terällä reiän. Boschin pylväsporakone on käsittämätön vatkain, joten reikä tuli sopivasti 4,2 mm. Pikkuisen tiivistesilikonia väliin ja mutteri kiinni vastapuolelta. Siivosin vanhat öljyjäämät pois ja taittelin kuitukankaasta uuden "terveyssiteen" koppaan. Ajellaan nyt hetki ja katsotaan mitä tuleman pitää.

[Pertti]

Se on kumminkin suunniteltu niin, että huohotussumu ohjataan suoraan kaasarin torvesta sisään.
Silloin ei putsariin kerry mitään valuvaa.
Nuo putsarinjalat, joissa on ne sisäiset kanavat banjopulteista kaasariin, toimivat hyvin.
Voisi helposti ajatella, että öljyä palaa sitten paljon, mutta ainakaan säiliöstä öljy ei vähene, vaikka sitä sumua palotilaan meneekin. Kuten jo on todettukin, taitaa suurin osa tuosta sotkusta olla vettä.

[Veijo Esso]

Tässä on ilmeisesti CCE:n tekele, jossa huohotus tulee reilusti kaasarin alapuolelle. Parissa muussa pyörässä on tehtaan oma vapaavirtaussuodatin ja niissä on erilliset käyrät putket puhaltamassa huohotussumut suoraan torveen, kun pohjassa ei ole kanavia. Ei havaintojeni mukaan edes tahri paikkoja jos vaan kone on kunnossa. Talvella askartelen lisää ja muutan systeemin samanlaiseksi kuin HD:n omissa vapaavirtausputsareissa.