<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>http://www.harrika.fi/wiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Smuige</id>
	<title>Motopedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="http://www.harrika.fi/wiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Smuige"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Toiminnot:Muokkaukset/Smuige"/>
	<updated>2026-04-19T21:53:42Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.38.5</generator>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3660</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3660"/>
		<updated>2012-05-29T21:14:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* S&amp;amp;S Super E ja G */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korkeutta säädetään taivuttamalla kohon &amp;quot;sormea&amp;quot; joka on neulaventtiiliin yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
*A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
*B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
*C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Two Throat ohjeet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuplakurkkukaasuttimen ohjeet pdf muodossa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/uploads/instructions/51-1010.pdf&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korjaussarjojen ja osien numeroita:&lt;br /&gt;
*11-2290 Bowl gasket - Kohokammion tiiviste&lt;br /&gt;
*11-2917 Master Rebuilt kit -&amp;gt;83 - Korjaussarja ennen -83 (haarukkamallinen neulavettiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2919 Master Rebuilt kit 83-&amp;gt; - Korjaussarja -83 eteenpäin (sormilallinen neulaventtiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2905 Body Rebuilt Kit - Korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2916 Accelerator Pump Rebuilt Kit - Kiihdytyspumpun korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2266 Bellow Seal - Kiihdytyspumpun suojakumi&lt;br /&gt;
*16-4316 Y Manifold Shoivel -&amp;gt;79 - Imusarja Shovel -&amp;gt;79&lt;br /&gt;
*17-0279 Air filter Foam - Ilmanputsari&lt;br /&gt;
*Series 72 Main Jet .040 - .120 - Pääsuutin eri kokoja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*11-2904 Body rebuild kit&lt;br /&gt;
*11-2910 Master rebuilt kit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Body kittiin kuuluu:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akseli, läpät, läppien ruuvit, kohokammion ja imusarjan tiivisteet, palautusjousi, pari pientä O-rengasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskialueen &amp;quot;bensa&amp;quot; ja &amp;quot;ilma&amp;quot; suuttimet käypiä L malliin, pääsuuttimet käy muihinkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3659</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3659"/>
		<updated>2012-05-29T21:04:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Säätöohjeet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korkeutta säädetään taivuttamalla kohon &amp;quot;sormea&amp;quot; joka on neulaventtiiliin yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
 A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
 B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
 C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Two Throat ohjeet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuplakurkkukaasuttimen ohjeet pdf muodossa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/uploads/instructions/51-1010.pdf&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korjaussarjojen ja osien numeroita:&lt;br /&gt;
*11-2290 Bowl gasket - Kohokammion tiiviste&lt;br /&gt;
*11-2917 Master Rebuilt kit -&amp;gt;83 - Korjaussarja ennen -83 (haarukkamallinen neulavettiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2919 Master Rebuilt kit 83-&amp;gt; - Korjaussarja -83 eteenpäin (sormilallinen neulaventtiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2905 Body Rebuilt Kit - Korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2916 Accelerator Pump Rebuilt Kit - Kiihdytyspumpun korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2266 Bellow Seal - Kiihdytyspumpun suojakumi&lt;br /&gt;
*16-4316 Y Manifold Shoivel -&amp;gt;79 - Imusarja Shovel -&amp;gt;79&lt;br /&gt;
*17-0279 Air filter Foam - Ilmanputsari&lt;br /&gt;
*Series 72 Main Jet .040 - .120 - Pääsuutin eri kokoja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*11-2904 Body rebuild kit&lt;br /&gt;
*11-2910 Master rebuilt kit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Body kittiin kuuluu:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akseli, läpät, läppien ruuvit, kohokammion ja imusarjan tiivisteet, palautusjousi, pari pientä O-rengasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskialueen &amp;quot;bensa&amp;quot; ja &amp;quot;ilma&amp;quot; suuttimet käypiä L malliin, pääsuuttimet käy muihinkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Rengaskoot.JPG&amp;diff=3658</id>
		<title>Tiedosto:Rengaskoot.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Rengaskoot.JPG&amp;diff=3658"/>
		<updated>2012-05-27T18:06:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: tallensi uuden version Tiedosto:Rengaskoot.JPG&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Rengaskokojen vertailutaulukko.&lt;br /&gt;
Standardit: vanha, uusi, metrinen ja alphanumeerinen&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Rengasmitat&amp;diff=3657</id>
		<title>Rengasmitat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Rengasmitat&amp;diff=3657"/>
		<updated>2012-05-27T17:45:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:Renkaat]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Renkaan mitat eli rengaskokotaulukko ==&lt;br /&gt;
Renkaan ulkohalkaisijaan vaikuttaa (vanteen) nimelliskoon lisäksi leveyden suhde renkaan korkeuteen (profiiliin).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rengasprofiililla (prosentteina) tarkoitetaan renkaan sivupinnan korkeutta jaettuna renkaan leveydelllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkkinä: renkaan leveys/rengasprofiili (korkeussuhde)-vanteen koko tuumina&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
100/90-19&amp;quot; = ulkohalkaisia 674mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
110/90-19&amp;quot; = ulkohalkaisia 686mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rengaskokotaulukko ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Rengaskokotaulukko.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metzelerin rengaskokotaulukko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rengaskokojen vastaavuustaulukko ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Rengaskoot.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rengaspaineet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omistajan käsikirja (1987) kertoo rengaspaineiksi (bar)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*FL Softail eteen ja taakse 2.48&lt;br /&gt;
*FX Softail etu 2.07 ja taka 2.21&lt;br /&gt;
*FX mallit etu 2.07 ja taka 2.48&lt;br /&gt;
*FX mallit matkustajan kanssa etu 2.07 taka 2.76&lt;br /&gt;
*XL mallit etu 1.79 ja taka 2.07&lt;br /&gt;
*XL mallit matkustajan kanssa etu 1.79 ja taka 2.21&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Rengasmitat&amp;diff=3656</id>
		<title>Rengasmitat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Rengasmitat&amp;diff=3656"/>
		<updated>2012-05-27T17:28:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Renkaan mitat eli rengaskokotaulukko */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:Renkaat]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Renkaan mitat eli rengaskokotaulukko ==&lt;br /&gt;
Renkaan ulkohalkaisijaan vaikuttaa (vanteen) nimelliskoon lisäksi leveyden suhde renkaan korkeuteen (profiiliin).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rengasprofiililla (prosentteina) tarkoitetaan renkaan sivupinnan korkeutta jaettuna renkaan leveydelllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkkinä: renkaan leveys/rengasprofiili (korkeussuhde)-vanteen koko tuumina&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
100/90-19&amp;quot; = ulkohalkaisia 674mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
110/90-19&amp;quot; = ulkohalkaisia 686mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rengaskokotaulukko ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Rengaskokotaulukko.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metzelerin rengaskokotaulukko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Rengaskokojen vastaavuustaulukko ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Rengaskoot.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Rengaskoot.JPG&amp;diff=3655</id>
		<title>Tiedosto:Rengaskoot.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Rengaskoot.JPG&amp;diff=3655"/>
		<updated>2012-05-27T17:24:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: Rengaskokojen vertailutaulukko.
Standardit: vanha, uusi, metrinen ja alphanumeerinen&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Rengaskokojen vertailutaulukko.&lt;br /&gt;
Standardit: vanha, uusi, metrinen ja alphanumeerinen&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3654</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3654"/>
		<updated>2012-05-27T15:47:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* S&amp;amp;S Two Throat ohjeet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
 A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
 B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
 C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Two Throat ohjeet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuplakurkkukaasuttimen ohjeet pdf muodossa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/uploads/instructions/51-1010.pdf&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korjaussarjojen ja osien numeroita:&lt;br /&gt;
*11-2290 Bowl gasket - Kohokammion tiiviste&lt;br /&gt;
*11-2917 Master Rebuilt kit -&amp;gt;83 - Korjaussarja ennen -83 (haarukkamallinen neulavettiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2919 Master Rebuilt kit 83-&amp;gt; - Korjaussarja -83 eteenpäin (sormilallinen neulaventtiilin kiinnike)&lt;br /&gt;
*11-2905 Body Rebuilt Kit - Korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2916 Accelerator Pump Rebuilt Kit - Kiihdytyspumpun korjaussarja&lt;br /&gt;
*11-2266 Bellow Seal - Kiihdytyspumpun suojakumi&lt;br /&gt;
*16-4316 Y Manifold Shoivel -&amp;gt;79 - Imusarja Shovel -&amp;gt;79&lt;br /&gt;
*17-0279 Air filter Foam - Ilmanputsari&lt;br /&gt;
*Series 72 Main Jet .040 - .120 - Pääsuutin eri kokoja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*11-2904 Body rebuild kit&lt;br /&gt;
*11-2910 Master rebuilt kit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Body kittiin kuuluu:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akseli, läpät, läppien ruuvit, kohokammion ja imusarjan tiivisteet, palautusjousi, pari pientä O-rengasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskialueen &amp;quot;bensa&amp;quot; ja &amp;quot;ilma&amp;quot; suuttimet käypiä L malliin, pääsuuttimet käy muihinkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3653</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3653"/>
		<updated>2012-05-27T14:57:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
 A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
 B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
 C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Two Throat ohjeet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuplakurkkukaasuttimen ohjeet pdf muodossa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/uploads/instructions/51-1010.pdf&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3652</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3652"/>
		<updated>2012-05-27T14:55:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* S&amp;amp;S Two Throat ohjeet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
 A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
 B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
 C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== [[S&amp;amp;S Two Throat ohjeet]] ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuplakurkkukaasuttimen ohjeet pdf muodossa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/uploads/instructions/51-1010.pdf&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3651</id>
		<title>Kaasutin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kaasutin&amp;diff=3651"/>
		<updated>2012-05-23T19:30:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaasutin yleisesti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutin on polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja ilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasutinrakenteita on lukematon määrä erilaisia. Yhteistä niille on, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (kohokammion) paineen välisen paine-eron avulla (Bernoullin laki). Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kiinteäkurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Kiinteäkurkkuisia on pääasiassa käytössä kahta päätyyppiä läppämallisia (butterfly) sivuimu ja pystyimu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Muuttuvakurkkuinen kaasutin'''&lt;br /&gt;
Muuttuvakurkkuisissa luistiohjattu suoravetoinen ja luistiohjattu alipainetoiminen (Constant Velocity = CV )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Kaasuttimen toiminta yleisesti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusasioita suuttimiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''0 - 1/4''' kaasu '''tyhjäkäyntisuutin''', (Seosruuvi terävä piikkipäinen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1/4 - 2/4 välialuesuutin''', (yleensä pyörästä riippuen koko 42-50)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2/4 - 3/4 neulasuutin''', (eri mallisia saatavana ja säätö prikoin tai uralukkoprikoin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''3/4 - 4/4''' kaasulla käytssä '''pääsuuttin'''. (165-190)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiihdytyksessä lisäpotkut kiihdytyspumpulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli jos pitelet kahvaa puolessa välissä niin välialue tai neulasuutin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaasukahvan kiertoliikkeen mittaa mittanauhalla ja merkkaa kaikki neljännespisteet (huom. monella pikku klappi ennen kuin luisti liikkuu kaasatissa (merkkaa mittauksen aloituspisteeksi se). Sitten ajaessa näkee missä asennossa kaasukahva ja mikä suutin käytössä. &lt;br /&gt;
Suuttimen vaihtuessa toiseen rajapinnassa ajettaessa &amp;quot;räkimisilmiö&amp;quot; joskus vanhoissa (=väljissä) kaasuttimissa aiheuttaa nykimistä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suuttimet toimivat hieman toistensa päälle raja-alueilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seosruuvi vaikuttaa 0 - 1/4 alueella. Tarkista että seosruuvi on ehjä ja sitä säädettäessä kaasuvaijerit eivät &amp;quot;kanna&amp;quot; eli läppä on kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kaasuttimeen on vaihdettu ilmanputsari tai välissä paperitiiviste niin kannattaa tarkistaa että kiinnityslaippa tai tiiviste ei tuki &amp;quot;ilmareikiä&amp;quot; kaasarin etupinnasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eri kaasutinmalleja ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Bendix ===&lt;br /&gt;
Tässä kuva vanhemmissa malleissa (60-70-luku)käytössä olleesta Bendix kaasuttimesta, vanhemmissa ei ole kiihdytyspumppua.&lt;br /&gt;
Kaasuttimessa on imusarja (rautapää sportster) paikoillaan, vanhenmpi Keihin kaasutin on hyvin paljon saman näköinen. &lt;br /&gt;
Normaalisti ryyppy toimii vaijerilla/langalla. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Bendix2.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kiitokset/thanks Blake Perry)&lt;br /&gt;
=== Läppäkeihin ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läppäkeihinin säätöohjeet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Tyhjäkäyntiseos.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. (Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois.) Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta vielä ihan hieman aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin 1/2 kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 1/4 kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Nopean tyhjäkäynnin säätö.''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Välialueen suutin.'''&lt;br /&gt;
Välialueen suutin on kohokammiossa kumitulpan alla. Ilman tuota kumitulppaa kaasutin ei toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensansyötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 – 1/4 kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Pääsuutin.'''&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 – 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain muutamaa kokoa, 165, 170, 175, 180 ja 188.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Keihin CV ===&lt;br /&gt;
====Säätöohjeet====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CV Kaasuttimen seoksen säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Perussäätö'''&lt;br /&gt;
* Välialuesuutin 42 - 45&lt;br /&gt;
* Pääsuutin 165 - 175 (- 190)&lt;br /&gt;
* Ilmaruuvi 2 1/2 kierrosta auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmaruuvi (’idle mixter’)sijaitsee plommin alla kaasuttimen takana alapuolella.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
'''Säätö'''&lt;br /&gt;
* Lämmitä kone huolellisesti normaaliin käyntilämpöön (vaikka ajamalla 10km lenkki).&lt;br /&gt;
* Säädä tyhkäynti n.1000rpm. Tyhjäkäynnin säätö läpän asentoa muuttamalla. Ruuvi jousella kaasuvaijereiden kiinnityskappaleessa.&lt;br /&gt;
* Käännä tyhjäkäynnin ilmaruuvia varovasti kiinni (myötäpäivään = laihemmalle) kunnes kone alkaa hyytymään.&lt;br /&gt;
* Avaa ruuvia (vastapäivään = rikkaammalle) samalla laskien kääntämäsi kierrokset kunnes moottori hyytyy taas. (Välttämättä moottori ei hyydy auki käännettäessä.)&lt;br /&gt;
* Käännä kiinnipäin (myötäpäivään) näiden ääripäiden puoliväliin.&lt;br /&gt;
* Varman päälle pelatessa, ettei seos jää liian laihalle käännä puolivälistä varttikierros aukipäin (vastapäivään).  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkista/säädä tyhjäkäynti uudestaan n.1000 r/min. Anna pari kertaa kaasua ja totea, että tyhjäkäynti palaa säädetylle alueelle. Jos tyhjäkäynti ei palaa niin kierrä ilmaruuvia kerrallaan 1/8 -1/4 kierrosta aukipäin, kunnes tyhjäkäynti pysyy hyvänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulospäin eli rikkaalle ruuvatessa ei välttämättä hyydy. Silloin säätö niin, että niin kauan auki kun käynti paranee ja sitten 1/8 - 1/4 auki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ruuvia pitää kiertää enemmän kuin 2 3/4  auki, voi olla tarpeen vaihtaa tyhjäkäyntisuutin pykälää isompaan ja vastaavasti pienempään jos kierroksia vähemmän kuin 2 1/4 kierrosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian laiha seos aiheuttaa yskimistä kaasariin tai sitten kuumenemisongelmia - ylikuumeneminen puolestaan saattaa aiheuttaa detonointia mikä on erittäin haitallista, koska seos räjähtää liian aikaisin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Testaus ajossa'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajossa kokeillen eri vaihteilla kiihdyttelyä, alle 1500 r/min ei saisi poksautella kaasuttimeen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Näin tapahtuessa välialueen suutin vaihdetaan suuremmaksi. Jos tämän vaihto-operaation jälkeen  tulee mustaa savua pakoputkista, ilmaruuvia on syytä säätää 1/4 kierrosta kiinnipäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos heti tulee mustaa savua pakoputkista, vaihdetaan pienempi välialueen suutin ja uusi säätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Neulan säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neulan alle tulevilla prikoilla tai säädettävällä neulalla saadaan välialueelta pääsuuttimelle vaihtoa juohevammaksi. &lt;br /&gt;
Enemmän prikkoja (neula nousee ylöspäin) tarkoittaa rikkaampaa seosta. Vaihtoalue suunnilleen 2500 - 3000 r/min kohdalla. Sillä kierrosalueella pitäisi olla mahdollista hyvä kiihtyvyys ja tasainen kulku tasakaasulla. Jos moottorin käynti on nykivää ja heikko kiihtyvyys niin silloin neulaa säädetään ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Pääsuutin'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääsuuttimen säätö tapahtuu  4- tai 5-vaihteella, kierrosalueella 3500 – 4000 - 4500  r/min ja tästä kaasu käännetään pohjaan, jonka jälkeen kahvaa löysätään 1/8 kierrosta takaisin jolloin pyörän ei tulisi juurikaan menettää nopeuttaan. &lt;br /&gt;
* Jos vauhti kiihtyy edelleen, on pääsuutin silloin liian pieni.&lt;br /&gt;
* Jos kone vastaa laiskasti kaasuun tai hyytyy 130 km/h kieppeillä, on pääsuutin liian suuri.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tulppien värin''' lukeminen on myös tärkeää pääsuuttimen kokoa määriteltäessä. &lt;br /&gt;
Tulppia lukiessa on tärkeää, että ajetaan uusilla tulpilla ensin vaikka 4-vaihteella (lähes) täydellä kaasulla koneen ollessa normaali käyntilämpöinen. Kone sammuksiin mahdollisimman pian niin ettei se pääse tyhjäkäynnille asti. &lt;br /&gt;
* Tulpan posliiniosan tulee olla kevysti ruskea, valkoinen = laihalla, musta = rikkaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ryypyn käyttö.'''&lt;br /&gt;
Kun kaasutin on säädetty, ryyppyä ei pitäisi tarvita käyttää jos kone on seissyt vähemmän kuin kaksi tuntia 20 asteen ulkolämmössä. Muutenkin rikastin pitäisi otaa pois päältä kokonaan mahdollisimman pian, viieistään noin puolen minuutin ajon jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kohon korkeus'''&lt;br /&gt;
* 1991 asti valkoinen pyöreä koho. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta valkoiselle pyöreälle koholle on 0,690 - 0,730 tuumaa (17,5 -18,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläkohtaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho valk 1991 asti.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1992 eteenpäin musta litteä koho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnan säätömitta mustalle litteälle koholle on 0,413 - 0,453 tuumaa (10,5 -11,5 mm) mitattuna kaasuttimen rungon tiivistetasosta kohon yläpintaan kun kaasutin on käännetty 15° - 20° (asennossa koho roikkuu vapaana). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Väärä kallistuskulma antaa väärän tuloksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:CV koho 92musta säätö.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====CV-kaasuttimen muutosohjeet====&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4misest%C3%A4_yleisesti#Keihin_CV_kasuuttimen_muutokset_.28stage_1.29]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osat ja nimitykset kuvan kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== S&amp;amp;S Super E ja G ===&lt;br /&gt;
'''kaasuttimen säätö'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Super G ja E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat1.JPG]]     [[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat2.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.varmista, että kaasutin on tehdassäädöissä:&lt;br /&gt;
 A - Tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvi [2] (pyöritetty kevyesti kiinni) auki 1 1/4 kiinniasennosta &lt;br /&gt;
 B - Tyhjäkäynnin nopeuksen säätöruuvi [1], 1/2 kierrosta myötäpäivään lukitusasennosta&lt;br /&gt;
 C - Kiihdytyspumpun säätöruuvi [3], kaksi kierrosta vastapäivään kiinniasennosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Käynnistä pyörä ja käytä käyntilämpötilaan/lämpimäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Käännä tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia [1] myötäpäivään kierrosten lisäämiseksi, vastapäivään vähentämiseksi. Säädä kierrokset välille 950-1050 kierrosta minuutissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Säädä tyhjäkäynnin seoksen säätöruuvia [2] hitaasti myötäpäivään kunnes moottori käy heikosti. Sitten käännä hitaasti ruuvia vastapäivään kunnes se käy tasaisesti - jos käännät liian paljon, moottori alkaa käydä huonosti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Käännä tyhjäkäynnillä kiihdytyspumpun säätöruuvia [3] myötäpäivään kunnes se on kevyesti kiinni. Käännä kaasu auki - moottorin tulisi kangerrella. Käännä ruuvia vastapäivään 1/4 tai 1/2 kierrosta kerrallaan, kunnes moottori vastaa kaasun kääntämiseen tasaisesti ja nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Aja moottoripyörällä vaihtelevilla kierrosluvuilla ja yritä sitten pitää tasainen 65-80 km/t (40-50 mph) nopeus. Jos moottori yskii ilmansuodattimessa, on seos laihalla. Jos paukahtelee putkissa tai nykii se voi tarkoittaa rikasta seosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG osat3.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Matalaa kierroslukua säädetään välialueen suuttimella [11]. Jos yskimistä tapahtuu alle noin 3000 kierroksen,  välialueen suuttin [11] täytyy vaihtaa isompaan (rikkaampi seos) suuttimeen. Jos moottori on laiska tai ei käy tyhjäkäyntiä tasaisesti, vaihdetaan pienempi (laihempi seos) suutin. Säädä aina tyhjäkäynnin seosruuvi ja nopeusruuvi uudelleen tehtyäsi suutinmuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Testataksesi pääsuuttimen [12] nosta nopeus kolmosvaihteella 80 km/t nopeudesta 110 km/t. Jos moottori iskee takaisin ja paukkuu kaasuttimeen, vaihda pääsuuttin kokoa .004&amp;quot; suurempaan. Jos moottori on voimaton eikä kiihdy, vaihda pääsuutin .004&amp;quot; pienempään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Vuodesta 2004 lähtien S&amp;amp;S Shorty kaasuttimissa on säädettävä pääsuuttimen ilmasuutin [13]. Vaihtamalla suutin suurempaan saadaan hidastettua pääsuuttimen toimintaa, siksi tämä auttaa korkean nopeuden säätöä säädettäessä kohdassa 8 mainitulla tavalla. Tämä auttaa myös moottorin säätöä silloin kun pakoputket eivät ole optimaaliset huipputehoja varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. HUOM: Drag tai suorat putket voivat vaikeuttaa optimaalisinta kaasuttimen toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11. Jos S&amp;amp;S Teardrop-ilmanpuhdistaja korvataan korvikeosalla, poista kohokammion lisäilman plugi [14]. Älä koskaan käytä pelkkää kiihdytys-suppiloa kadulla ajettavassa moottoripyörässä! Aiheuttaa heikkoa kaasun vastaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12. Varmistu että ylivuotoletku on kiinnitetty paikoilleen kohtaan [6] ja ohjattu moottorin takaosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 1 - Idle Speed Screw&lt;br /&gt;
 2 - Idle Mixture Screw&lt;br /&gt;
 3 - Acceelerator Pump Adjusting Screw&lt;br /&gt;
 4 - Enrichment Device&lt;br /&gt;
 5 - Serial Number&lt;br /&gt;
 6 - Overflow Tube Fitting&lt;br /&gt;
 7 - Fuel Inlet&lt;br /&gt;
 8 - Bowl Vent Hole&lt;br /&gt;
 9 - Bowl Plug&lt;br /&gt;
 10 - Accelerator Pump Pushrod&lt;br /&gt;
 11 - Intermediate Jet&lt;br /&gt;
 12 - Main Jet&lt;br /&gt;
 13 - Main Jet Air Bleed&lt;br /&gt;
 14 - Auxiliary Bowl Vent Plug&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sscycle.com/modules/tuning/index.php &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:S&amp;amp;S SuperEG koho.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== [[S&amp;amp;S Two Throat ohjeet]] ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Mikuni ===&lt;br /&gt;
==== HSR Säätöhjeet====&lt;br /&gt;
HSR kaasuttimen englanninkieliset säätöohjeet Mikunin omalta sivulta : [http://www.mikuni.com/pdf/hsr_tuningmanual_021003.pdf]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3650</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3650"/>
		<updated>2012-04-21T06:55:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Ajoitus */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tulppataulukoita==&lt;br /&gt;
===OEM sytytystulpat===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32305-48A ||2|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32303-47A ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-77||5R6|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Hot Bike Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vertailutaulukko erimerkkisille tulpille=== &lt;br /&gt;
'''Harley Spark Plug Cross-Reference'''&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna 1980.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyksessä alunperin olleet seuraavanlaiset yhdistelmät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*    70-E78&lt;br /&gt;
Kärjet ja mekaaninen ennakonsäätö (keskipakosäädin).&lt;br /&gt;
*    L78-79&lt;br /&gt;
Elektroninen pick up ja mekaaninen ennakonsäätö.&lt;br /&gt;
*    80 eteenpäin&lt;br /&gt;
Elektroninen pick up ja elektroninen ennakonsäätö, &amp;quot;sytytysboxi&amp;quot; eli moduli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleisesti sytytyksen säätö menee seuraavasti:&lt;br /&gt;
* Säädä kärkiväli 0,4-0,5 mm&lt;br /&gt;
* Maksimiennakon merkki keskelle tarkistusaukkoa. Avaa lohkon kyljessä oleva sytkän tarkistustulppa ja ruuvaa siihen tilalle kaupasta saatava kirkkaasta muovista tehty linssi. Tässä vaiheessa kannattaa maalata kampuraan etupytyn maksimiennakkomerkin kohdalle valkoinen piste niin näkyy paremmin. (Viiva on etusylinterin TDC ja piste ennakkomerkki 40º)&lt;br /&gt;
* Varmista että ykköspytty on puristustahdilla, muuten menee sytkä 180 astetta pieleen. Kun etupytyn imuventtiili sulkeutuu niin on puristustahdilla&lt;br /&gt;
* Limpuista ennakot käsin täysille&lt;br /&gt;
* Sytkä kiinni siihen missä kärjet lähtee aukeamaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taikka lampun kanssa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoituslampusta ennakkoa n. 32-35 astetta ja sitten tiiraamaan näkyykö reiässä ennakkomerkkiä kun annetaan kierroksia n. 2-2500 rpm. Säädä kunnes näkyy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3641</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3641"/>
		<updated>2012-02-24T18:49:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Uudet Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin H-D tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan kulma:&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
* 4.5 asteen miinuskulma 21&amp;quot; etupyöräisessä FXSTS Springer malleissa&lt;br /&gt;
* 7.5 asteen miinuskulma 16&amp;quot; etupyöräisessä FLSTS &amp;amp; FLSTSB Springer malleissa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrut: &lt;br /&gt;
* Softail Springerissä 21&amp;quot; eturengas, vähemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru oikealla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
* Heritage Springerissä 16&amp;quot; eturengas, enemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru vasemmalla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyörät:&lt;br /&gt;
* 21&amp;quot; vanne on rihdattu n. 1cm sivuun oikealle (jarrun puolelle) keskilinjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike. Satulassa istuen katsottuna vasen puoli.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3640</id>
		<title>Kromaus/sinkitys/eloksointi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3640"/>
		<updated>2012-02-24T12:24:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:YLEINEN TEKNIIKKA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kromaus ==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
=== Kiiltokromaus ===&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Kiiltokromaus tehdään nikkelöidyn kappaleen pinnalle tuomaan yhdistelmäpinnoitteeseen lopullinen kiilto sekä parantamaan kiilto ja kitkaominaisuuksia. Kromausta pidetään dekoratiivisena pinnoitteena, mutta sillä voi olla oikein pohjustettuna myös hyvin funktionaalisia ominaisuuksia. Nykyaikainen kolmenarvoinen kromausprosessi, johon voidaan tarvittaessa vielä liittää erityinen jälkikasto parantamaan korroosiosuojaa ja takaamaan paremman kiiltoasteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kovakromaus === &lt;br /&gt;
Kovakromaus on nimensä mukaisesti kovaa - siis kulutuskestävää. Sen pinta voidaan myös hioa. Kovakromaus on väriltään kiiltokromausta mattamaisempaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sinkitys ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähkösinkityksessä teräskappaleen pinnalle saostetaan sähkövirran avulla 5-25 mikrometrin paksuinen sinkkikerros. Muodostunut sinkkikalvo passivoidaan jollakin kolmesta eri vaihtoehdosta; sini- , kelta- , mustapassivoinnilla. Passivoinneista käytetään myös termiä kromatointi (esimerkiksi keltapassivointi = keltakromatointi). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sinipassivointi &lt;br /&gt;
Sinipassivointi on väriltään kiiltävän hopeinen, jossa on häivähdys sinistä mukana.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
* Keltapassivointi &lt;br /&gt;
Keltapassivoinnin värisävy on lähellä kullankeltaista, jossa on mukana iridisoivia sateenkaaren värejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Mustapassivointi &lt;br /&gt;
Mustapassivoinnin väri on kiiltävän syvämusta, jossa on hieman iridisoivia sävyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eloksointi / Anodisointi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anodisoinnissa ''alumiinikappale'' hapetetaan sähkövirran avulla, jolloin sen pinnalle saadaan 5-35 mikrometrin vahvuinen kerros, joka kovetetaan lopuksi tiivistämällä. Näin saadaan kestävä ja edustavannäköinen kerros kappaleen pinnalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anodisoitu pinta voidaan vielä tarvittaessa värjätä tarvittaessa sopivalla värillä.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Anodisointi lisää kappaleen kestävyyttä, parantaa sen liukuominaisuuksia ja viimeistelee sen ulkonäön korkeitakin toiveita vastaavaksi. Anodisointipinnoitteen heikko ominaisuus on sen sähkönjohtavuutta selvästi heikentävä vaikutus eli anodisointi muodostaa kappaleen pinnalle eristävän kerroksen. Anodisointi on erittäin ympäristöystävällinen pinnoitusprosessi, sillä siinä ei käytetä mitään raskasmetalleja tai myrkyllisiä kemikaaleja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kuparoinnit ==&lt;br /&gt;
  &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Alkaalinen kupari ===&lt;br /&gt;
  &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Alkaalinen kupari toimii sekä itsenäisenä teknisenä pinnoitteena että ennen kaikkea erinomaisen adheesion tarjoavana aluspinnoitteena yhdistelmäpinnoitteissa. Kuparilla on mainio sähkönjohtavuus ja se tarjoaa myös suojaa korroosiolta. Loppupinnoitteena kuparilla on kuitenkin taipumus hapettua, jolloin sen visuaaliset ominaisuudet eivät ole kovin hyvät. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
=== Hapan kupari === &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Hapan kuparia pinnoitetaan yleensä alkaalisen kuparin päälle, jolloin sen parhaat ominaisuudet eli tasainen pintarakenne ja korkea kiiltoaste pääsevät oikeuksiinsa. Hapan kupari siis tasoittaa pinnan rakennetta ja tuo erinomaisen pohjan näyttäville nikkelöintipinnoitteille.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Happaman kuparin avulla voi jonkinverran täyttää materiaalissa olevia koloja. Sitten hionta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nikkelöinnit ==&lt;br /&gt;
  &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
=== Puolikiiltonikkelöinti === &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Puolikiiltonikkelillä saadaan kupari-, teräs-, sinkki- ja alumiinikappaleille pintakovuutta ja korroosiosuojaa. Se on erityisesti tekninen pinnoite, jota voidaan käyttää loppupinnoitteenakin tietyissä tuoteratkaisuissa. Yleensä puolikiiltonikkelöintiä käytetään välipinnoitteena kiiltonikkelille tai kiiltokromille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kiiltonikkelöinti === &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Kiiltonikkeli on dekoratiivinen pinnoite, joka soveltuu hyvin käytettäväksi kuparoinnin ja puolikiiltonikkelin päälle tuomaan yhdistelmäpinnoitteeseen terävää kiiltoa. Teräskappaleita voidaan kiiltonikkelöidä myös suoraan ilman välipinnoitteita. Kiiltonikkelin päälle käytetään yleensä vielä loppupinnoitteeksi kiiltokromi, jolloin lopputuote ei ole altis hapettumiselle eikä ole allergisoiva.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3639</id>
		<title>Kromaus/sinkitys/eloksointi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3639"/>
		<updated>2012-02-24T12:15:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Sinkitys */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:YLEINEN TEKNIIKKA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sinkitys ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähkösinkityksessä teräskappaleen pinnalle saostetaan sähkövirran avulla 5-25 mikrometrin paksuinen sinkkikerros. Muodostunut sinkkikalvo passivoidaan jollakin kolmesta eri vaihtoehdosta; sini- , kelta- , mustapassivoinnilla. Passivoinneista käytetään myös termiä kromatointi (esimerkiksi keltapassivointi = keltakromatointi). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sinipassivointi &lt;br /&gt;
Sinipassivointi on väriltään kiiltävän hopeinen, jossa on häivähdys sinistä mukana.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
* Keltapassivointi &lt;br /&gt;
Keltapassivoinnin värisävy on lähellä kullankeltaista, jossa on mukana iridisoivia sateenkaaren värejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Mustapassivointi &lt;br /&gt;
Mustapassivoinnin väri on kiiltävän syvämusta, jossa on hieman iridisoivia sävyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eloksointi / Anodisointi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anodisoinnissa ''alumiinikappale'' hapetetaan sähkövirran avulla, jolloin sen pinnalle saadaan 5-35 mikrometrin vahvuinen kerros, joka kovetetaan lopuksi tiivistämällä. Näin saadaan kestävä ja edustavannäköinen kerros kappaleen pinnalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anodisoitu pinta voidaan vielä tarvittaessa värjätä tarvittaessa sopivalla värillä.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Anodisointi lisää kappaleen kestävyyttä, parantaa sen liukuominaisuuksia ja viimeistelee sen ulkonäön korkeitakin toiveita vastaavaksi. Anodisointipinnoitteen heikko ominaisuus on sen sähkönjohtavuutta selvästi heikentävä vaikutus eli anodisointi muodostaa kappaleen pinnalle eristävän kerroksen. Anodisointi on erittäin ympäristöystävällinen pinnoitusprosessi, sillä siinä ei käytetä mitään raskasmetalleja tai myrkyllisiä kemikaaleja.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3638</id>
		<title>Kromaus/sinkitys/eloksointi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kromaus/sinkitys/eloksointi&amp;diff=3638"/>
		<updated>2012-02-24T12:11:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:YLEINEN TEKNIIKKA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sinkitys ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähkösinkityksessä teräskappaleen pinnalle saostetaan sähkövirran avulla 5-25 mikrometrin paksuinen sinkkikerros. Muodostunut sinkkikalvo passivoidaan jollakin kolmesta eri vaihtoehdosta; sini- , kelta- , mustapassivoinnilla. Passivoinneista käytetään myös termiä kromatointi (esimerkiksi keltapassivointi = keltakromatointi). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Sinipassivointi &lt;br /&gt;
Sinipassivointi on väriltään kiiltävän hopeinen, jossa on häivähdys sinistä mukana.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
* Keltapassivointi &lt;br /&gt;
Keltapassivoinnin värisävy on lähellä kullankeltaista, jossa on mukana iridisoivia sateenkaaren värejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Mustapassivointi &lt;br /&gt;
Mustapassivoinnin väri on kiiltävän syvämusta, jossa on hieman iridisoivia sävyjä.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3637</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3637"/>
		<updated>2012-02-24T12:06:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Uudet Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin H-D tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan kulma:&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
* 4.5 asteen miinuskulma 21&amp;quot; etupyöräisessä FXSTS Springer malleissa&lt;br /&gt;
* 7.5 asteen miinuskulma 16&amp;quot; etupyöräisessä FLSTS &amp;amp; FLSTSB Springer malleissa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrut: &lt;br /&gt;
* Softail Springerissä 21&amp;quot; eturengas, vähemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru oikealla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
* Heritage Springerissä 16&amp;quot; eturengas, enemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru vasemmalla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyörät:&lt;br /&gt;
* 21&amp;quot; vanne on rihdattu n. 1cm sivuun vasemmalle keskilinjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike. Satulassa istuen katsottuna vasen puoli.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3636</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3636"/>
		<updated>2012-02-24T12:03:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Uudet Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin H-D tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan kulma:&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
* 4.5 asteen miinuskulma 21&amp;quot; etupyöräisessä FXSTS Springer malleissa&lt;br /&gt;
* 7.5 asteen miinuskulma 16&amp;quot; etupyöräisessä FLSTS &amp;amp; FLSTSB Springer malleissa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrut: &lt;br /&gt;
* Softail Springerissä 21&amp;quot; eturengas, vähemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru oikealla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
* Heritage Springerissä 16&amp;quot; eturengas, enemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru vasemmalla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike. Satulassa istuen katsottuna vasen puoli.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ulkolaiset&amp;diff=3635</id>
		<title>Ulkolaiset</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ulkolaiset&amp;diff=3635"/>
		<updated>2012-02-24T11:10:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Pultteja ja muttereita */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:PALVELUT]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tälle sivulle kerätään tietoa ulkolaisista firmoista jotka tarjoavat osia ja palveluja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Eurooppa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Osia ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Jan Willem Boon, Hollanti'''&lt;br /&gt;
http://www.jwboon.nl/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Obsolete New Old Stock (NOS) parts for your&lt;br /&gt;
Harley-Davidson motorcycle and American made replacement parts&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paljon vanhoja käyttämättömiä osia (New Old Stock), haku osanumeron perusteella. &lt;br /&gt;
Myös Service Manual ja Parts Catalog vanhempiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Harley MC, Jiří Filípek'''&lt;br /&gt;
http://www.harleymc.cz/index-.htm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Production and selling components to historic vehicles&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jiří Filípek&lt;br /&gt;
Ludmírov 118&lt;br /&gt;
798 55 Hvozd u Prostějova&lt;br /&gt;
Tsekki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valmistaa wanhoihin wehkeisiin uustuotanto replica-osia: Harley, Indian ym&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Pultteja ja muttereita ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Stainless Automotive Fastening'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikenlaisia rosteri (ja muita) pultteja englannista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.stainlessautomotivefastenings.co.uk/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* ''' Stig Fasteners '''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikenlaisia rosteri (ja muita) pultteja englannista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Edulliset hinnat, edulliset lähetyskulut ja paypalilla hoituu maksaminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.a2stainless.co.uk/Harley-Davidson_B21433.aspx&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.a2stainless.co.uk/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muu mailma ==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tyypit/Mallit&amp;diff=3633</id>
		<title>Tyypit/Mallit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tyypit/Mallit&amp;diff=3633"/>
		<updated>2011-12-26T12:55:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Evolution */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:RUNKO]]&lt;br /&gt;
'''RUNKOTYYPIT'''&lt;br /&gt;
== Big Twin Flathead (UL)/Knucklehead (EL) ==&lt;br /&gt;
* 1936 - 1947 Flathead (BT) ja Knuckle, jäykkäperä. Koneen kiinnitys sama.&lt;br /&gt;
UL/EL rungossa etukiinnike on puolisen tuumaa korkeammalla kuin Panhead (FL) rungosta alkaen eteenpäin.&lt;br /&gt;
Jos Flathead/Knucklehead koneen laittaa Panhead, Shovel, Evolution runkoon, tarvitsee koneen etukiinnikkeen alle laittaa tarvitsee noin 1/2&amp;quot; spacerin (esim V-Twin osa nro:31-0475) ja sillon moottori pysyy samalla korkeudella.&lt;br /&gt;
Knuckleahead runko kasattu vielä muhviliitoksilla ja messingillä juottamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1936 rungossa runkoputket jatkuvat yhtenäisenä taka-akseliin asti. Ohjausakselin kulma on 1936 - 1940 28° (astetta). Vaihdelaatikolle ei ole korvaketta rungossa, ts.laatikko on kiinni vain pohjalevyssä.&lt;br /&gt;
* 1936 - 1937 Sivuvaunun kiinnikkeet on juotettu suoraan runkoputkiin. Takajarrun kiinnike on avonainen.&lt;br /&gt;
* 1937 - 1947 runkoputkissa sivuvaunun kiinnikkeet on juotetuilla muhveilla.&lt;br /&gt;
Ohjausakselin kulma vuosina 1941-1945 on 29° (astetta) ja 1946 - 1947 kulma on 30°3' (astetta, minuuttia).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1936 - 1939 California Highway Patrol rungoissa työkalukotelon kiinnikkeet on vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1948 vaihtui runko ja 74 cui Flatheadissa käytettiin jo alunperin 1/2&amp;quot; holkkeja koneen etukiinnikkeen ja rungon välissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=34633]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Panhead tai Shovelhead (tai uudempi) kone ei mahdu Knuckle/UL:n runkoon.&lt;br /&gt;
Takakansi ottaa kiinni pystyputkeen ja venttiilikoppa yläputkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Panhead FL ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Panhead (FL) rungossa tapahtui muutoksia seuraavasti&lt;br /&gt;
* 1948 - 1957 jäykkäperä.&lt;br /&gt;
Wishbone 1948 - 1955, Straightleg 1956 - 57 (rungon kehdon etuputkien muodosta johtuvat nimet)&lt;br /&gt;
* 1948 rungoissa moottorin etukiinnike vielä vanhaa mallia, eli ei yhtenäistä tasopintaa, vaan kuten vanhoissa kaksi pyöreää tasoa.&lt;br /&gt;
* 1958 - 1966 pyöreä swingi, nesterumpu, ns. Step Down -runko (rungon takaosassa pieni pykälä ennen iskareiden kiinnikkeitä, satulan alta alempana kuin myöhemmässä mallissa)&lt;br /&gt;
[[Kuva:Runko 58-65.JPG|500px|Runko 58-65]]&lt;br /&gt;
* 1965 runkokehikon takaosaa nostettiin startin tulon takia. Tätä runkomallia valmistettiin 1984 asti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ohjausakselin kulma (rake) vuosina 1948-1984 on 30° (astetta)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Shovelhead ==&lt;br /&gt;
* 1966 runko sama kuin viimeisessä Panheadissa, moottoriksi Shovelhead (Early Shovel, Generator Shovel)&lt;br /&gt;
* 1970 runkonumero uuden Shovel moottorin (Late Shovel, Alternator Shovel, Tötteröshovel) myötä. Aikaisemmin tunnistusnumero vain moottorin lohkossa.&lt;br /&gt;
* 1973 neliöswingi levyjarrun myötä&lt;br /&gt;
* 1979 FLT kumiripustusrunko (Tour Glide). Tässä mallissa erikoista myös T-kappaleet jossa keulaputket ovat ohjausakselin takapuolella.&lt;br /&gt;
* 1982 FXR kumiripustusrunko. Tähän runkoon sopi myös Evolution moottori suoraan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
FXR historiaa [http://www.cvoharley.com/smf/index.php?topic=25417.0]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Neliöswingi tuli Shoveleihin levyjarrun mukana 1973.&lt;br /&gt;
Pyöreän swingin voi laittaa kantikkaan tilalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koneen kiinnikkeet rungossa samat Panhead - Shovelhead - Evolution.&lt;br /&gt;
Evolution kone ei korkeutensa puolesta sovi suoraan Pannun taikka Shovelin runkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Evolution ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Shovel-runko Evolution moottorille ===&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Shovel_runko_Evolle.JPG‎]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Softail===&lt;br /&gt;
Softail runko tuli BT Evolution moottorin kanssa samaan aikaan vuonna 1984.&lt;br /&gt;
Siinä rungossa on iskunvaimennus vaihdelaatikon alla ja se toimii &amp;quot;väärinpäin&amp;quot; eli jouston aikana iskunvaimentimen pituus kasvaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1984-88 Softail malleissa on vielä irralliset &amp;quot;ulkopuoliset&amp;quot; laakeripesät. 1989 alkaen kiinteät emäputkessa olevat laakeripesät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Vuosina 1984-85 erilainen takahaarukka, akselikiinnitys pätkäisty vanhasta shovelin svingistä. Haarukka on ilmeisesti myös aavistuksen kapeampi kuin 86-&amp;gt; alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
84-85 oli vielä nelivaihteinen laatikko ja se runko oli siitä svingin kiinnityksen kohdilta lattarautaa, ei valua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
84-85 Lokasuojia paikallaan pitävät strutsit ovat vielä irtokalikat eivätkä osa runkoa kuten uudemmissa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Vuoteen 1988 asti takaiskareissa oli erillinen kaasusäiliö jotka oli kiinnitetty takahaarukan akseliputkeen. Rungossa ei tosin ollut isompia muutoksia koska uudemmat iskarit käy myös näihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Evon haarukkaan menee 200:nen nippa-nappa, kun vaihtaa vedon ketjuun ja siirtää rengasta aavistuksen sivuun. Tämä ei kuitenkaan päde ensimmäisiin Softaileihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Twin Cam ==&lt;br /&gt;
===Dyna===&lt;br /&gt;
Dyna malliin tuli kumiripusteinen TC kone mallivuodelle -99 (kesä -98).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dynan runko on kokenut muutoksia, strutsien väli leveni 2002 jolloin sai myös 150 leveän takakumin vakiona, myöhemmin 2006 leveni taas lisää samalla kun runkoa ja swingiä uudistettiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Softail===&lt;br /&gt;
* TC-koneen myötä vuonna 2000 poistui rungon kiinteä pystyputki takaa.&lt;br /&gt;
* TC-Softailin kone on kiinteästi rungossa ja konemallina on B-malli (tasapainoakseleilla varustettu).&lt;br /&gt;
* Samaan aikaan 2000 vaihtui Softailin iskarien kiinnitys toisesta päästä lenkkimäisestä suoralle mutterikiinnitykselle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===FLHT===&lt;br /&gt;
* Touring malli koki suuremman muutoksen (mallikaudelle 2009).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Runko vaihtui sellaiseksi, että pakoputket saatiin vedettyä rungon alitse vasemmalle puolelle. Takapytyn pakoputki ei enää kiertänyt yläkautta reisiä lämmittämässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== V-Rod ==&lt;br /&gt;
V-Rod runko on valmistettu uudella painemuokkaustekniikalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== K-malli ==&lt;br /&gt;
* 1952 - 1956 Iskariperäinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sportster (XL) ==&lt;br /&gt;
* 1957 -&amp;gt; Iskariperäinen&lt;br /&gt;
* 1970 numero runkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1973 - 1978 Rake 29,5º, Huomaa takaiskunvaimentimien yläpään kiinnitykseen menevät &amp;quot;vinotuet&amp;quot;. Tuet lisättiin 1974 tehtaan huomattua että iskunvaimentimien kiinnitys taipuu, samalla tehtaalla 1974 takalokasuojan kiinnityspistettä nostettiin hieman ylöspäin. Tehtaan Service Bulletin M-656 kertoo että Vin numeroista ( 3A tai 4A) 40000H3 - 50772H3 ja ( 3A tai 4A) 60000H3 - 71568H3 vahvistus tehtiin Dealereilla tehtaan toimittamilla osilla. Näiden tukien hitsausten laadussa on vähän &amp;quot;vaihtelua&amp;quot;. Vuonna 1977 uusien lohkojen myötä oikeanpuolen alaputkeen tehty kolo että öljypumpun voisi irroitaa ilman koko moottorin irroittamista.&lt;br /&gt;
[[kuva:73-78 XL frame.jpg|500px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1979 - 1981 Swingi neliöputkesta levyjarrun myötä.(sekä 1977-78 XLCR-1000) Kuvassa oleva XLCR:n runko eroaa taka-iskunvaimentimien takapuoliselta osalta normaalista XL/XLH rungosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Xl7883runko.jpg|500px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1982 - 1985 Evo runko&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 2004 -&amp;gt; kumiripustettu moottori.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Flathead 45&amp;quot; ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Servi Car ==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Shovel_runko_Evolle.JPG&amp;diff=3632</id>
		<title>Tiedosto:Shovel runko Evolle.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Shovel_runko_Evolle.JPG&amp;diff=3632"/>
		<updated>2011-12-26T12:53:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: Shovel FL ja FX mallin runko muutoksineen jotta Evolution moottori sopii.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Shovel FL ja FX mallin runko muutoksineen jotta Evolution moottori sopii.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Valuvanteet&amp;diff=3629</id>
		<title>Valuvanteet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Valuvanteet&amp;diff=3629"/>
		<updated>2011-06-14T20:06:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:VANTEET]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanteissa pyöränlaakerointi on toteutettu tehtaan vanteissa kahdella eri tavalla&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laakeripesät ovat erikseen kiinnitettyt kappaleet ( molemmilla puolilla omansa) vanteen keskiössä. Esimerkkinä 1977 vuonna tullet 7-puolaiset Morris Mag vanteet. Näissä vanteissa laakerivälyksensäätö sisäskoolien väliin akselin päälle tulevan &amp;quot;putken&amp;quot; avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laakeripesät ovat koneisettu suoraan vanteen keskiöön. Laakerivälyksensäätö sisäskoolien väliin akselin päälle tulevan &amp;quot;putken&amp;quot; avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== FatBoy vanteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhemmissa FatBoy'ssa vanteet on 16&amp;quot; X 3&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laakerit 3/4&amp;quot; (19.05mm).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuodesta 2000 alkaen 1&amp;quot; laakert, kartiorullalaakerit muuttuu suoriksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etu ja takavanteessa on samat merkinnät, koneistukset tehty hieman erilailla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Etuvanne:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kierteet, kummallakin puolella UNC-5/16&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Koneistettu paikka &amp;quot;suojakupille&amp;quot;. Suojakuppi ei istu toiselle puolelle eikä takavanteeseen. Viiste ruuvikiinnityksen kohdalla navassa sekä upotuskoneistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jarrulevylle (vasemmalla) koroke laakerin ympärillä halkaisialtaan 53,5mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Takavanne:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kierteet:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
hihnapyörälle UNC-7/16&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
jarrulevylle UNC 3/8&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Belttipyörän kiinnityksen tasopinta tulee enemmän irti keskiöstä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laakerin ympärillä koroke &amp;quot;olkapää&amp;quot; 50,2mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tasopinnat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etuvanne, kummallakin puolella n. 24mm vanteen reunasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takavanne, jarrun puoli n. 28mm, belttipyörän tasopinta n. 37mm vanteen reunasta.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Vanteet_yleist%C3%A4&amp;diff=3628</id>
		<title>Vanteet yleistä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Vanteet_yleist%C3%A4&amp;diff=3628"/>
		<updated>2011-06-14T20:01:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:MOTOPEDIA]]&lt;br /&gt;
[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:Vanteet]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä vanteista ==&lt;br /&gt;
Vanteen koon ja varsinkin renkaan ulkohalkaisian koon muuttaminen vaikuttaa myös jättöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä pienempi renkaan ulkohalkaisia, sitä pienempi jättö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vanteen leveys ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*4.5&amp;quot; vanne tuli Streetbobiin vuonna -06. Sitä ennen normaalivanteet olivat 3.5&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vanteen keskiö ===&lt;br /&gt;
* Vuosina 1973 - 1999 asti laakerit on kartiorullalaakereita #9052, laakeriskoolin ulkohalkaisia n45mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Vuodesta 2000 eteenpäin suojattuja suoria rullalaakereita, laakereiden ulkohalkaisia on 52mm..&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3/4&amp;quot; akselille laakeri #9267&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1&amp;quot; akselille laakeri #9247&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laakereiden lisäksi muuttui keskireiän ulokkeen halkaisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskireikä jarrulevyissä 1999 asti 50mm ja 2000 etenpäin 56.3mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saatavilla on myös adaptereita jotta voi käyttää uudempaa jarrulevyä vanhemmassa taikka vanhempaa jarrulevyä uudemmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ruuvinreiät===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etunapa, alumiini:&lt;br /&gt;
* Kierteet, kummallakin puolella UNC-5/16&amp;quot;&lt;br /&gt;
* Jarrulevylle koroke laakerin ympärillä halkaisialtaan 53,5mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takanapa, alumiinia:&lt;br /&gt;
* Kierteet:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- hihnapyörälle UNC-7/16&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- jarrulevylle UNC 3/8&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Belttipyörän kiinnityksen tasopinta tulee enemmän irti keskiöstä. Laakerin ympärillä koroke &amp;quot;olkapää&amp;quot; 50,2mm&lt;br /&gt;
* Jarrulevylle koroke laakerin ympärillä halkaisialtaan 53,5mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vastaavasti laipallisessa pinnatakanavassa reiät erikokoisille ruuveille.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3627</id>
		<title>V2 Big Twin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3627"/>
		<updated>2011-06-14T07:50:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Shovel ja Evo vertailua */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:MOOTTORI]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Harley valmisti ensimmäiset V2 moottorit vuonna 1909&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sekaventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimi sekaventtiili tulee siitä, että imuventtiili on kannen päällä ja pakoventtiili sivuventtiilinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
IOE Inlet over Exhaust&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Flathead Sivuventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Knucklehead 1936 - 1947==&lt;br /&gt;
Knucklehead, Panhead ja vuoteen 1969 (Early Shovel, Generator Shovel) asti virranjakaja (kärjet) olivat erillisenä rattaan pyörittämällä akselilla etummaisen nostajapesän edessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Panhead 1948 - 1965 ==&lt;br /&gt;
Ensimmäinen moottori jossa hydrauliset nostajat. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1953 hydraulit sijaitsivat työntötankojen yläpäässä. Siitä eteenpäin siirtyivät nykyiselle paikalle nostajapesiin suoraan nokka-akselin päälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Early Shovel 1966 - 1969 ==&lt;br /&gt;
Generator Shovel&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Late Shovel 1970-1984 (1985) ==&lt;br /&gt;
===Kiristysmomentteja===&lt;br /&gt;
* Rockerboxit eli venttiilikopat vuosimallista riippumatta 20.7 Nm &lt;br /&gt;
* Öljypumppu 90 - 120 inch.pounds&lt;br /&gt;
* Sylinterit 44.2 Nm - 49.7 Nm, Late ´78 mallista ylin arvo on 55.2 Nm. &lt;br /&gt;
* Sovelin kannet momenttiin seuraavanlaisesti: ´66-´78 malleissa 89.7 Nm ja Late ´78 - up 75.9 -103.5 Nm. &lt;br /&gt;
Ensin 30 Nm -&amp;gt; 50 Nm ja lopuksi 80 Nm. Ristiin kiristäen. Onnistuu &amp;quot;starttimoottoriavaimesta&amp;quot; tehdyllä momenttiavaimen jatkeella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Alternator Shovel.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laturi siirtyi koneen edestä kampiakselin päähän ja muuttui tasavirtalaturista (DC Generator) vaihtovirtalaturiksi (AC Alternator).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valmistettu vuodesta 1970 -1980 asti 1200ccm eli 74&amp;quot; moottorilla.&lt;br /&gt;
Vuonna 1978 loppuvuodesta tuli 1340ccm eli 80&amp;quot; moottori. (1981 - 1985 vain 1340ccm)&lt;br /&gt;
Vuonna 1985 sai vielä erikoissarjan pyöriä Shovelhead moottorilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1979 Shovelin numerot eivät aina täsmää koneen ja rungon kesken, eli eivät ole samat. ( Lisää VIN -osiossa )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Poraus ja isku:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
74&amp;quot; Panhead &amp;amp; Shovelhead. Bore: 3.4375&amp;quot;. Stroke: 3.96875&amp;quot;.&lt;br /&gt;
80&amp;quot; Shovelhead. Bore: 3.498&amp;quot;. Stroke: 4.250&amp;quot;. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Sylinterit:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200cc / 74&amp;quot; on 10 jäähdytysripaa ja&lt;br /&gt;
1340cc / 80&amp;quot; on 9 jäähdytysripaa.&lt;br /&gt;
(Taiwan uustuotanto tarvikesylintereissä saatta olla 9 ripaa molemmissa malleissa 1200/1340)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Porauksessa 1200 +.060 on sama kuin 1340 std.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Isommat sylinterit (3 5/8) vaatii lohkon koneistamista jolloin lohkon reikiä avarretaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Männät:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200 voi käyttää 1340 sylintereitä ja +.060 - +.090 ylikokomäntiä (pannu tai shovel). Mutta 1340 männät ei käy 1200 moottoriin suoraan, koska männänlaen korkeus on eri.&lt;br /&gt;
1200 panhead/shovel männät on samanlaisia ja eroavat 1340 sovelin männästä lakikorkeudestaan.(1200 mäntä 36,83mm ja 1340 32,64mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakiomännän halkaisia; 87,31 mm (1200 cc) ja 88,85 mm (1340 cc)&lt;br /&gt;
BigBore 3 5/8&amp;quot; (92,08 mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jakopää:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa jotain eroa 70-72 ja 73-&amp;gt;&lt;br /&gt;
Syttyys siirtyi jakopään &amp;quot;tötterön&amp;quot; päähän 1970. Mekaaninen ennakonsäätö, kärjet. Loppuvuodesta 1979 tuli kärjetön sytytys, mutta edelleen mekaaninen ennakonsäätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa ruuvit 1/4-20, eri pituisina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Työntötangot:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat. Säädettävät työntötangot. Esisäätö alkuperäisillä työntötangoilla; löysät pois ja 4 kierrosta auki (pidemmäksi). Aftermarket työntötangot; säädetään hydraulisen nostajan hydraulin liikkeen n. puoliväliin. Kierrosmäärä riippuu työtötangon kierteen noususta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pisin työntötanko tulee etupytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
Jos muita erimittaisia niin toiseksi pisin takapytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajapesät ja ohjurit:'''&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Nostajapesien ruuvit, vuosimalli E1976 asti on 1/4-24 kierre. L1976( alkaen 1/4-20 (myös kanta muuttuu kartiosta tasaiseksi)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nostajat pitäisi asentaa paikoilleen niin, että nostajassa olevat tasaiset kohdat öljyreiällä osoittavat toisiaan kohtaan eli nostajapesän keskelle päin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1340 koneessa ennen Evoa löytyy vuosimalleja (L81-83) joissa menee nostajapesistä letkut pyttyjen alareunaan tehtaan laittamina. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Letkut nostajapesistä sylinterin juureen laitettiin koska -79 tuli lyhyemmät valurautaiset venttiilinohjurit, jotka puolestaan aiheuttivat savuttamista jonkun ajan kuluttua. Tehtaalla päättelivät yläkerran saavan liikaa öljyä jolloin huohotusta oli parennettava. Suunnittelivat silloin yhdysletkun nostajapesän ja sylinterin alaosan väliin. Näin ylimääräinen öljy imettiin kampikammioon alipaineella. Tällä järjestelyllä yritettiin ratkaista lyhyemmistä ohjureista (ilman venttiilinvarren kumeja) juhtunutta savuttamista. &lt;br /&gt;
Tämä ei auttanut savuttamiseen.&lt;br /&gt;
Tehdas kokeili ohjurikumeja, mutta automalliset, vesijäähdytetylle koneelle tarkoitetut eivät kestäneet kuumaa konetta pitkään. 82-83 tuli ilmajäähdytteiselle koneelle tekoitetut ohjurikumit Ja hieman pidemmät ohjurit. Varmuuden vuoksi tehdas jätti nämä lisähuohotusletkut paikoilleen.&lt;br /&gt;
Savutus loppui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Öljynkierto'''&lt;br /&gt;
[[Kuva:Öljynkierto Shovel.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nokka-akseli'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuodesta 1970 (late Shovel, Alternator Shovel) kärjet sijaitsevat suoraan nokka-akselin päässä. Tällöin nokka-akselin päässä on hahlo pyörittäjää varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomaa, että nokka-akseleiden rattaissa ja pinion rattaassa on eroja!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1977 vaihtui nokka-akselin ja pinionrattaan hammastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nokka-akselin vaihto ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiivisteet:&lt;br /&gt;
Jakopäänkopan tiiviste.&lt;br /&gt;
Jos otat nostajapesät irti, niin myös sinne uudet tiivisteet.&lt;br /&gt;
Samalla uusii myös nuo työtötankojen suojakoteloiden/-putkien tiivisteet. Suosituksena ne sinisiä (silikoni)kumitiivisteitä taikka mustia kumitiivisteitä. Korkkitiivisteen on hyvät siihen asti (?) kunnes joutuu ekan kerran esim. säätämään työntötankoja. Jokaisessa 3 tiivistettä, kaksi eri kokoa (2+1).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työvaiheet:&lt;br /&gt;
- Työntötangot irti. Itse olen laittanut takaisin samaan paikkaan mistä ottanutkin (merkkaus)&lt;br /&gt;
- Sytkä pois. Myös ne keskipakolimput.&lt;br /&gt;
Ensin kansi. Merkkaa alla olevan kärkilevyn/sytkälevyn paikka, esim ruuvien kohdat. Sytkän keskeltä ISOLLA kannalla oleva ohut ruuvi irti, sitten ruuvit jotka pitää levyä paikoillaan ja loput roippeet pois.&lt;br /&gt;
Johdon voi jättää sinne reikään. Tarkista samalla osien kunto!&lt;br /&gt;
Sytkän paikka on takaisinasennusta varten suunnilleen paikoillaan, joudut säätämään kuitenkin uuden nokan kanssa.&lt;br /&gt;
- Kopan ruuvit auki ja koppa pois. ÄLÄ työnnä ruuvaria tiivistepinnan väliin ja kampea sillä! Nokka saattaa yrittää tulla mukana, mutta jos nostajat paikoillaan niin jää sinne.&lt;br /&gt;
- Voit pyörittää konetta takapyörästä tai kiksistä (tulpat poissa, helpompi) niin, että jakopään merkit on kohdillaan.&lt;br /&gt;
- Nyt sitten päätät otatko nostajapesät ja nostajat pois.&lt;br /&gt;
Nostajia voi auttaa ylöspäin sormilla kun otat pesän/pesät irti. Päittäisvälitilan mittaamiseen ja nokan kurkkimiseen tarvitsee toisen nostajasän olla pois, toinen voi olla paikoillaan. &lt;br /&gt;
Merkkaa ja laita myöhemmin samoille paikoille takaisin!&lt;br /&gt;
Päittäisvälyksen voi myös mitata suoraan nokka-akselin päästä, siitä missä ne sytkävehkeet on.&lt;br /&gt;
Jos et ota pesiä pois niin nosta niitä nostajia ylöspäin sormella ja lukitse yläasentoon pyykkipojalla tai vastaavalla.&lt;br /&gt;
- Vanha nokka pois...&lt;br /&gt;
- Tässä vaiheessa suositellaan vaihtamaan nokka-akselin neulalaakeri lohkossa!&lt;br /&gt;
- ... ja uusi nokka tilalle. ASENNUSÖLJYTTYNÄ. Merkit kohdallaan. JA HUOM. oikeat prikat ym välilevyt sinne lohkon puolelle.&lt;br /&gt;
- Koppa kiinni ja välyksen mittaus. Mahdollinen liian välyksen poisto shimmeillä. Vaarallisempaa jos ei välystä.&lt;br /&gt;
- Kun OK niin sytkävehkeet paikoilleen. Jos on mekaaninen ennakonsäätö niin rasvaa ne limppujen akselit. Mielummin laita neulalaakeroitu limppupaketti.&lt;br /&gt;
- (Nostajat ja peset paikoilleen). Tönärit paikoilleen, säätö.&lt;br /&gt;
- Sytytyksen säätö normaalisti jne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioita:&lt;br /&gt;
Nokka-akselin neulalaakeri lähtee omanlaisella ulosvetäjällä. Ei se kauhean tiukassa ole muttei taida lähteä sormin.&lt;br /&gt;
Jos laakeria  irrottaa esim. liukuvasaralla, saattaa ohut reuna lohkeata helposti ja sitten on neulat irrallaan. Jos neuloilla on kaksi mahdollisuutta lipsahtaa joko lohkon sisään tai jakopään puolelle, usein ainakin yksi tippuu sisään. Sitten avataankin kampikammio. Sitä on useampi harrastaja kokeillut.&lt;br /&gt;
Jos käytät jotakin muuta kuin siihen suunniteltua työkalua, suositeltavaa on laskema ehjän laakerin neulat. Ei tarvitse sitten laakerin hajottua turhaan varoiksi purkaa, jos palat ja täysi määrä neuloja löytyy kampikammion ulkopuolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja takaisin laakerin saa siihen sopivalla työkalulla taikka erikoisella &amp;quot;tuurnalla&amp;quot; painamalla/taputtelemalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on sitten eri asia kuinka tärkeää loppupelissä tuo nokkalaakerin vaihto on.&lt;br /&gt;
Jos se on vaihdettu hetki sitten ja kunnossa niin eipä sitä tarvitse vaihtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Shovel ja Evo vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat on ollut Harrikoissa jo ensimmäisistä Pannupäistä (1948) lähtien.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-79 tuli kärjetön sytkä, mutta edelleen (automaattisella) mekaanisella ennakonsäädöllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihdelaatikko muuttui -79 (?) ns. lehmänläjä malliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovel 66-69, jakaja ylöspäin&lt;br /&gt;
(Late) Shovel 70-84 (-85), jakaja nokka-akselin jatkona &amp;quot;Tötterön&amp;quot; sisällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Evoon verrattuna mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- erilainen öljynkierto yläkertaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa sylinterit (valurautaa, pyöreät) kiinni lohkossa ulkopuolisilla pulteilla, Evossa sylinterit (alumiini, kulmikkaat) pitkillä kannen läpi tulevilla pinnapulteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- pakoputkien kiinnitys Shovelissa yhdellä pultilla (joka kannattaa vaitaa pinnapultiksi!), Evossa kahdella pultilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa säädettävät työntötangot, Evossa alunperin kiinteät&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa kytkin rumpu kartiolla ja kiilalla, myös Evossa alkuun kunnes muuttui rihla-akseliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel ketjuilla, Evoihin tuli remmi toisiovetoon. (Shovel &amp;quot;Sturgis&amp;quot; malli remmillä ?)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jousiperärungolla, Evoja myös &amp;quot;hardtail look-a-like&amp;quot; Softail rungolla&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jarrut nestejarrut, rummut v.1972 asti. Levyjarrut 1973 alkaen, malli &amp;quot;banaani&amp;quot; eli aikansa ABS-jarrut :wink: . Evoihin asennettu jo ihan oikeita jarrujakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosimalleissa 1980-82 oli joitain ongelmia kampuran laakerin kanssa. Skooli irtoaa lohkosta.&lt;br /&gt;
1980 luvun alkupuolella venttiilin ohjureita lyhennettiin ja esiintyi nopeaa kulumista ja savuttamista, kunnes tuli venttiilivarren tiivisteet. Voi asentaa myös jälkikäteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelin koneet tehty lyijylliselle bensalle (mm. seettirenkaiden materiaali) eli lisäainetta nykybensan sekaan. (Mistä vuodesta Shovelit lyijyttömälle?)&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
- Evot lyijyttömälle bensalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Kiksi Softail (Evo) malleissa vuoteen 1985 asti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä löytyy keskustelua ja Shovelin/Evo vertailua [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=27835]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Öljypumppu BT==&lt;br /&gt;
[[%C3%96ljypumppu#Letkujen_l.C3.A4hd.C3.B6t|Öljypumppu, letkujen lähdöt ja räjäytyskuva]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Evolution ==&lt;br /&gt;
Evolution moottori tuli vuonna 1984.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1984-1992 moottorin huohotus kampikammion kautta, letku vedetty alunperin ilmanputsariin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1993-1999 moottorin huohotus kansien kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopan sisällä on sateenvarjoventtiilit ja huohotus tulee kansista ilmanpuhdistimen pohjan kiinnitypulttien kautta ilmanpuhdistimeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Työntötankojen värikoodit (pituus) ===&lt;br /&gt;
* Etupako VIHREÄ (pisin työntötanko)&lt;br /&gt;
* Etuimu KELTAINEN&lt;br /&gt;
* Takaimu SININEN&lt;br /&gt;
* Takapako VIOLETTI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== EVO ja Twin Cam vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Erot edeltäjään (Evolution engine)===&lt;br /&gt;
TC moottorin design eroaa huomattavasti edeltäjästään eli Evolution moottorista (&amp;quot;Evo&amp;quot;) toisaalta jakaa joitain teknisiä elementtejä Sportster-moottorin kanssa. 88&amp;quot; (1450ccm) on normaalikoneen koko kuutiotuumissa. Moottori tuli markkinoille vuosimalliin 1999 (syyskuu 1998)&lt;br /&gt;
Vuotta myöhemmin H-D MoCo toi markkinoille 95&amp;quot; sarjan jolla koko kasvoi 1550 kuutiosenttimetriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöhemmin Twin Cam muuttui 96&amp;quot; eli n.1584ccm kokoon. Siihen saa 103&amp;quot; ja 110&amp;quot; conversiokittejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Muutos&lt;br /&gt;
! Evo&lt;br /&gt;
! Twin Cam&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Kuutiotilavuus&lt;br /&gt;
| 80 cu in (1,340 ccm)&lt;br /&gt;
| 88 cu in (1,450 ccm) and 96 cu in (1,584 ccm)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljypumppu&lt;br /&gt;
| Ulkopuolella. Veto rattaille ja akselilla.&lt;br /&gt;
| Sisäpuolinen &amp;quot;twin-gerotor&amp;quot;. Veto suoraan oikean puolen pinion akselilta. Tämä pumppu on tehokkaampi, enemmän painetta ja suurempi määrä.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokaa-akseli &lt;br /&gt;
| Yksi akseli jossa 4 nokkaa.&lt;br /&gt;
| Yksi kaksinokkainen sylinteriä kohtiach. Työntötankojen kulma saadaan paremmaksi keinupijen suhteen.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokan ohjaus&lt;br /&gt;
| Rattailla&lt;br /&gt;
| Hiljainen ketju. Tämä muutos tehtiin jotta moottori täyttäisi EPA melunormit. Monet vaihtavat ketjun tilalle ns. ratasnokat joilla saadaan täsmällisempi sytytys.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Vaihteiston kiinnitys&lt;br /&gt;
| Moottorista erillään&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon kuori kiinnittyy suoraan moottorin lohkoon (kuitenkin erillisenä)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljytankki &lt;br /&gt;
| Tavallisesti istuimen alla ja akun ympärillä.&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon alla ja takana.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Palotila &lt;br /&gt;
| &amp;quot;D&amp;quot; muotoinen &lt;br /&gt;
| &amp;quot;Bathtub&amp;quot; (kylpyämme) muotoinen. Saadaan parempi täyttö ja voidaan käyttää korkeampaa puristusta.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Sytytys / kipinä&lt;br /&gt;
| Hukkakipinä eli singlefire (sytyttää kummatkin tulpat samaan aikaan). Yksi puola, tulpat 14mm.&lt;br /&gt;
| Ei hukkakipinää, dualfire (sytyttää kummankin sylinterin erikseen). Kaksi puolaa, tulpat 12mm.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Jäähdytys&lt;br /&gt;
| Ilmajäähdytteinen&lt;br /&gt;
| Myös ilmajäähdytteinen. Isommat jäähdytysrivat ja ruiskusuuttimet lohkon sisällä jäähdyttämässä männän alapuolta.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Twin Cam ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit|Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[nokkaketjut ja ratasnokat|Nokkaketjut ja ratasnokat]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
Twin Cam moottorin toiminnan animaatiomalli [http://www.animatedpiston.com/TwinCam.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajat'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
TwinCam moottorin nostajat ovat lähes samat kuin Chevrolet SB pikkulohkomoottorissa. (Samat myös -91 Sportsterista alkaen)&lt;br /&gt;
Cranen mallinumerot ovat eri HD:n ja Chevroletin nostajille, mutta ulkomitaltaan sama tuote.&lt;br /&gt;
Ensimmäiset TC-nostajat #18538-99 oli valmistanut Hylift (1999-2001 mallit) ja sen jälkeiset #18538-99A sekä #18538-99B mallit on valmistanut Delphi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hylift firmana meni konkuriin ja oikeudet ja patentit myytiin. Hylift yritti sopimusta H-D tukemana Delphin kanssa, mutta Delphi ei suostunut ja yritti ostaa Hylift oikeudet huutokaupan kautta (edullisesti). Ei onnistunut ja nykyisin Hyliftin oikeudet ja piirustukset omistaa Topline Engineering, Chicago.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska Hylift/Toplinen Enginering omistaa patentin tuosta hydraulinostajan painejärjestelmästä niin Delphi on joutunut käyttämään Chevyn nostajia ja muokkaamaan niitä H-D sopiviksi. Niissä yritetään nostaa hydraulipainetta männän kokoa pienentämällä. Tämä johtaa siihen, että korkeapaineisen öljyn määrä/tilavuus on pienempi ja se aiheuttaa ääntä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Chevroletin nostajat vaativat 30 - 60 psi öljynpaineen, kun taas TC:n paineet ovat 16 - 40 psi (kun kaikki on kunnossa). Tyhjäkäynnillä Cvevroletin nostajilla olisi odotettavissa nakutusta venttiilikoneistosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uudempi Delphi nostaja modifikaatioineen on päässyt lähelle tuota alkupään (Hylift)tasoa, mutta edelleen öljytilavuus on pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:TCA TCB hydraulic lifters.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18538-99A ja 18538-99B nostajat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Chevy hydraulic lifters crane 10530.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane #10530 Chevy nostaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.automotivemachine.com/harley.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huohotus - Sateenvarjoventtiilit'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sateenvarjoventtiilien vaihto. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtaminen onnistuu ilman alemman venttiilikopan avaamista, koska huohottimen asetelma on heti yläkopan alla keinuvipujen välissä. Se nn kahdella pultilla kiinni. Pulttien momentti on 10.2 -13.6 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopankannen pulttien kiinnitysjärjestys on sytystulppa vasemmalle jääden:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lyhyemmät pultit vasemmalle puolelle löysästi ja&lt;br /&gt;
pidemmät oikealle samoin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiristysmomentti 20.3 - 24.4 Nm. Sinistä Locktiteä kopan pultteihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Keskivasen 1 ---- keskioikea 2 &lt;br /&gt;
* Ylävasen 3 ----- aläoikea 4&lt;br /&gt;
* Alavasen 5 ----- Yläoikea 6 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Moottorin kinnitys runkoon.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä myös talteen&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=32182&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== V-Rod ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleisiä ohjeita ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Moottorin kiinnitys runkoon ===&lt;br /&gt;
'''Evo ja vanhemmat bigtwinit''' tulee kiinnittää seuraavalla tavalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti koneen kiinnityspulteille 35 ft-lbs (47 Nm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Varmista, ettei rungossa ole maalia koneen ja laatikon kiinnityspinnoilla. Jos on, niin poista se.&lt;br /&gt;
* Aseta moottori paikoilleen ja liikuttele sitä kiinnikkeissään niin että kaikki neljä kiinnityspulttia liikkuvat vapaasti rei'issään. Ottaa vähän aikaa ja hermoja mutta onnistuu kyllä. &lt;br /&gt;
* Kiristä kaksi takimmaista kiinnitysruuvia oikeaan momenttiin. &lt;br /&gt;
* Tarkista välysmitalla onko etukiinnikkeen ja koneenkannakkeen välissä rakoa. Jos on niin täytä rako vastaavan paksuisilla shimmilevyillä - Chevyn pikkulohkon startin shimmit sopivat täydellisesti tähän hommaan. &lt;br /&gt;
* Vasta nyt voit kiristää etupultit oikeaan momenttiin.&lt;br /&gt;
* Koneen yläkiinnike paikoilleen ja shimmaus prikoilla (jottei sinnekään jää jännitettä). &lt;br /&gt;
* Vaihteisto ja ensiöveto on luonnollisesti vielä irti tässä vaiheessa, jos ei niin löystä vaihteiston kiinnitysruuvit. &lt;br /&gt;
* Kiinnitä ensiövedon sisäkoppa moottoriin ja vaihteistoon. &lt;br /&gt;
* Tarkista tarvitseeko vaihteiston alle laittaa shimmilevyjä. &lt;br /&gt;
* Kiristä vaihteisto paikoilleen.&lt;br /&gt;
Näin menetellen ei pitäisi minkään paikan jäädä jännitykseen ja moottorin kiinnikket ja enskakoppa kestävät ikuisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''TwinCam'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
* Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
* Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
* Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3626</id>
		<title>V2 Big Twin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3626"/>
		<updated>2011-06-14T07:49:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Shovel ja Evo vertailua */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:MOOTTORI]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Harley valmisti ensimmäiset V2 moottorit vuonna 1909&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sekaventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimi sekaventtiili tulee siitä, että imuventtiili on kannen päällä ja pakoventtiili sivuventtiilinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
IOE Inlet over Exhaust&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Flathead Sivuventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Knucklehead 1936 - 1947==&lt;br /&gt;
Knucklehead, Panhead ja vuoteen 1969 (Early Shovel, Generator Shovel) asti virranjakaja (kärjet) olivat erillisenä rattaan pyörittämällä akselilla etummaisen nostajapesän edessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Panhead 1948 - 1965 ==&lt;br /&gt;
Ensimmäinen moottori jossa hydrauliset nostajat. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1953 hydraulit sijaitsivat työntötankojen yläpäässä. Siitä eteenpäin siirtyivät nykyiselle paikalle nostajapesiin suoraan nokka-akselin päälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Early Shovel 1966 - 1969 ==&lt;br /&gt;
Generator Shovel&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Late Shovel 1970-1984 (1985) ==&lt;br /&gt;
===Kiristysmomentteja===&lt;br /&gt;
* Rockerboxit eli venttiilikopat vuosimallista riippumatta 20.7 Nm &lt;br /&gt;
* Öljypumppu 90 - 120 inch.pounds&lt;br /&gt;
* Sylinterit 44.2 Nm - 49.7 Nm, Late ´78 mallista ylin arvo on 55.2 Nm. &lt;br /&gt;
* Sovelin kannet momenttiin seuraavanlaisesti: ´66-´78 malleissa 89.7 Nm ja Late ´78 - up 75.9 -103.5 Nm. &lt;br /&gt;
Ensin 30 Nm -&amp;gt; 50 Nm ja lopuksi 80 Nm. Ristiin kiristäen. Onnistuu &amp;quot;starttimoottoriavaimesta&amp;quot; tehdyllä momenttiavaimen jatkeella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Alternator Shovel.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laturi siirtyi koneen edestä kampiakselin päähän ja muuttui tasavirtalaturista (DC Generator) vaihtovirtalaturiksi (AC Alternator).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valmistettu vuodesta 1970 -1980 asti 1200ccm eli 74&amp;quot; moottorilla.&lt;br /&gt;
Vuonna 1978 loppuvuodesta tuli 1340ccm eli 80&amp;quot; moottori. (1981 - 1985 vain 1340ccm)&lt;br /&gt;
Vuonna 1985 sai vielä erikoissarjan pyöriä Shovelhead moottorilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1979 Shovelin numerot eivät aina täsmää koneen ja rungon kesken, eli eivät ole samat. ( Lisää VIN -osiossa )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Poraus ja isku:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
74&amp;quot; Panhead &amp;amp; Shovelhead. Bore: 3.4375&amp;quot;. Stroke: 3.96875&amp;quot;.&lt;br /&gt;
80&amp;quot; Shovelhead. Bore: 3.498&amp;quot;. Stroke: 4.250&amp;quot;. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Sylinterit:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200cc / 74&amp;quot; on 10 jäähdytysripaa ja&lt;br /&gt;
1340cc / 80&amp;quot; on 9 jäähdytysripaa.&lt;br /&gt;
(Taiwan uustuotanto tarvikesylintereissä saatta olla 9 ripaa molemmissa malleissa 1200/1340)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Porauksessa 1200 +.060 on sama kuin 1340 std.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Isommat sylinterit (3 5/8) vaatii lohkon koneistamista jolloin lohkon reikiä avarretaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Männät:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200 voi käyttää 1340 sylintereitä ja +.060 - +.090 ylikokomäntiä (pannu tai shovel). Mutta 1340 männät ei käy 1200 moottoriin suoraan, koska männänlaen korkeus on eri.&lt;br /&gt;
1200 panhead/shovel männät on samanlaisia ja eroavat 1340 sovelin männästä lakikorkeudestaan.(1200 mäntä 36,83mm ja 1340 32,64mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakiomännän halkaisia; 87,31 mm (1200 cc) ja 88,85 mm (1340 cc)&lt;br /&gt;
BigBore 3 5/8&amp;quot; (92,08 mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jakopää:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa jotain eroa 70-72 ja 73-&amp;gt;&lt;br /&gt;
Syttyys siirtyi jakopään &amp;quot;tötterön&amp;quot; päähän 1970. Mekaaninen ennakonsäätö, kärjet. Loppuvuodesta 1979 tuli kärjetön sytytys, mutta edelleen mekaaninen ennakonsäätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa ruuvit 1/4-20, eri pituisina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Työntötangot:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat. Säädettävät työntötangot. Esisäätö alkuperäisillä työntötangoilla; löysät pois ja 4 kierrosta auki (pidemmäksi). Aftermarket työntötangot; säädetään hydraulisen nostajan hydraulin liikkeen n. puoliväliin. Kierrosmäärä riippuu työtötangon kierteen noususta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pisin työntötanko tulee etupytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
Jos muita erimittaisia niin toiseksi pisin takapytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajapesät ja ohjurit:'''&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Nostajapesien ruuvit, vuosimalli E1976 asti on 1/4-24 kierre. L1976( alkaen 1/4-20 (myös kanta muuttuu kartiosta tasaiseksi)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nostajat pitäisi asentaa paikoilleen niin, että nostajassa olevat tasaiset kohdat öljyreiällä osoittavat toisiaan kohtaan eli nostajapesän keskelle päin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1340 koneessa ennen Evoa löytyy vuosimalleja (L81-83) joissa menee nostajapesistä letkut pyttyjen alareunaan tehtaan laittamina. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Letkut nostajapesistä sylinterin juureen laitettiin koska -79 tuli lyhyemmät valurautaiset venttiilinohjurit, jotka puolestaan aiheuttivat savuttamista jonkun ajan kuluttua. Tehtaalla päättelivät yläkerran saavan liikaa öljyä jolloin huohotusta oli parennettava. Suunnittelivat silloin yhdysletkun nostajapesän ja sylinterin alaosan väliin. Näin ylimääräinen öljy imettiin kampikammioon alipaineella. Tällä järjestelyllä yritettiin ratkaista lyhyemmistä ohjureista (ilman venttiilinvarren kumeja) juhtunutta savuttamista. &lt;br /&gt;
Tämä ei auttanut savuttamiseen.&lt;br /&gt;
Tehdas kokeili ohjurikumeja, mutta automalliset, vesijäähdytetylle koneelle tarkoitetut eivät kestäneet kuumaa konetta pitkään. 82-83 tuli ilmajäähdytteiselle koneelle tekoitetut ohjurikumit Ja hieman pidemmät ohjurit. Varmuuden vuoksi tehdas jätti nämä lisähuohotusletkut paikoilleen.&lt;br /&gt;
Savutus loppui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Öljynkierto'''&lt;br /&gt;
[[Kuva:Öljynkierto Shovel.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nokka-akseli'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuodesta 1970 (late Shovel, Alternator Shovel) kärjet sijaitsevat suoraan nokka-akselin päässä. Tällöin nokka-akselin päässä on hahlo pyörittäjää varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomaa, että nokka-akseleiden rattaissa ja pinion rattaassa on eroja!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1977 vaihtui nokka-akselin ja pinionrattaan hammastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nokka-akselin vaihto ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiivisteet:&lt;br /&gt;
Jakopäänkopan tiiviste.&lt;br /&gt;
Jos otat nostajapesät irti, niin myös sinne uudet tiivisteet.&lt;br /&gt;
Samalla uusii myös nuo työtötankojen suojakoteloiden/-putkien tiivisteet. Suosituksena ne sinisiä (silikoni)kumitiivisteitä taikka mustia kumitiivisteitä. Korkkitiivisteen on hyvät siihen asti (?) kunnes joutuu ekan kerran esim. säätämään työntötankoja. Jokaisessa 3 tiivistettä, kaksi eri kokoa (2+1).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työvaiheet:&lt;br /&gt;
- Työntötangot irti. Itse olen laittanut takaisin samaan paikkaan mistä ottanutkin (merkkaus)&lt;br /&gt;
- Sytkä pois. Myös ne keskipakolimput.&lt;br /&gt;
Ensin kansi. Merkkaa alla olevan kärkilevyn/sytkälevyn paikka, esim ruuvien kohdat. Sytkän keskeltä ISOLLA kannalla oleva ohut ruuvi irti, sitten ruuvit jotka pitää levyä paikoillaan ja loput roippeet pois.&lt;br /&gt;
Johdon voi jättää sinne reikään. Tarkista samalla osien kunto!&lt;br /&gt;
Sytkän paikka on takaisinasennusta varten suunnilleen paikoillaan, joudut säätämään kuitenkin uuden nokan kanssa.&lt;br /&gt;
- Kopan ruuvit auki ja koppa pois. ÄLÄ työnnä ruuvaria tiivistepinnan väliin ja kampea sillä! Nokka saattaa yrittää tulla mukana, mutta jos nostajat paikoillaan niin jää sinne.&lt;br /&gt;
- Voit pyörittää konetta takapyörästä tai kiksistä (tulpat poissa, helpompi) niin, että jakopään merkit on kohdillaan.&lt;br /&gt;
- Nyt sitten päätät otatko nostajapesät ja nostajat pois.&lt;br /&gt;
Nostajia voi auttaa ylöspäin sormilla kun otat pesän/pesät irti. Päittäisvälitilan mittaamiseen ja nokan kurkkimiseen tarvitsee toisen nostajasän olla pois, toinen voi olla paikoillaan. &lt;br /&gt;
Merkkaa ja laita myöhemmin samoille paikoille takaisin!&lt;br /&gt;
Päittäisvälyksen voi myös mitata suoraan nokka-akselin päästä, siitä missä ne sytkävehkeet on.&lt;br /&gt;
Jos et ota pesiä pois niin nosta niitä nostajia ylöspäin sormella ja lukitse yläasentoon pyykkipojalla tai vastaavalla.&lt;br /&gt;
- Vanha nokka pois...&lt;br /&gt;
- Tässä vaiheessa suositellaan vaihtamaan nokka-akselin neulalaakeri lohkossa!&lt;br /&gt;
- ... ja uusi nokka tilalle. ASENNUSÖLJYTTYNÄ. Merkit kohdallaan. JA HUOM. oikeat prikat ym välilevyt sinne lohkon puolelle.&lt;br /&gt;
- Koppa kiinni ja välyksen mittaus. Mahdollinen liian välyksen poisto shimmeillä. Vaarallisempaa jos ei välystä.&lt;br /&gt;
- Kun OK niin sytkävehkeet paikoilleen. Jos on mekaaninen ennakonsäätö niin rasvaa ne limppujen akselit. Mielummin laita neulalaakeroitu limppupaketti.&lt;br /&gt;
- (Nostajat ja peset paikoilleen). Tönärit paikoilleen, säätö.&lt;br /&gt;
- Sytytyksen säätö normaalisti jne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioita:&lt;br /&gt;
Nokka-akselin neulalaakeri lähtee omanlaisella ulosvetäjällä. Ei se kauhean tiukassa ole muttei taida lähteä sormin.&lt;br /&gt;
Jos laakeria  irrottaa esim. liukuvasaralla, saattaa ohut reuna lohkeata helposti ja sitten on neulat irrallaan. Jos neuloilla on kaksi mahdollisuutta lipsahtaa joko lohkon sisään tai jakopään puolelle, usein ainakin yksi tippuu sisään. Sitten avataankin kampikammio. Sitä on useampi harrastaja kokeillut.&lt;br /&gt;
Jos käytät jotakin muuta kuin siihen suunniteltua työkalua, suositeltavaa on laskema ehjän laakerin neulat. Ei tarvitse sitten laakerin hajottua turhaan varoiksi purkaa, jos palat ja täysi määrä neuloja löytyy kampikammion ulkopuolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja takaisin laakerin saa siihen sopivalla työkalulla taikka erikoisella &amp;quot;tuurnalla&amp;quot; painamalla/taputtelemalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on sitten eri asia kuinka tärkeää loppupelissä tuo nokkalaakerin vaihto on.&lt;br /&gt;
Jos se on vaihdettu hetki sitten ja kunnossa niin eipä sitä tarvitse vaihtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Shovel ja Evo vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat on ollut Harrikoissa jo ensimmäisistä Pannupäistä (1948) lähtien.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-79 tuli kärjetön sytkä, mutta edelleen (automaattisella) mekaanisella ennakonsäädöllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihdelaatikko muuttui -79 (?) ns. lehmänläjä malliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovel 66-69, jakaja ylöspäin&lt;br /&gt;
(Late) Shovel 70-84 (-85), jakaja nokka-akselin jatkona &amp;quot;Tötterön&amp;quot; sisällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Evoon verrattuna mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- erilainen öljynkierto yläkertaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa sylinterit (valurautaa, pyöreät) kiinni lohkossa ulkopuolisilla pulteilla, Evossa sylinterit (alumiini, kulmikkaat) pitkillä kannen läpi tulevilla pinnapulteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- pakoputkien kiinnitys Shovelissa yhdellä pultilla (joka kannattaa vaitaa pinnapultiksi!), Evossa kahdella pultilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa säädettävät työntötangot, Evossa alunperin kiinteät&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa kytkin rumpu kartiolla ja kiilalla, myös Evossa alkuun kunnes muuttui rihla-akseliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel ketjuilla, Evoihin tuli remmi toisiovetoon. (Shovel &amp;quot;Sturgis&amp;quot; malli remmillä ?)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jousiperärungolla, Evoja myös &amp;quot;hardtail look-a-like&amp;quot; Softail rungolla&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jarrut nestejarrut, rummut v.1972 asti. Levyjarrut 1973 alkaen, malli &amp;quot;banaani&amp;quot; eli aikansa ABS-jarrut :wink: . Evoihin asennettu jo ihan oikeita jarrujakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosimalleissa 1980-82 oli joitain ongelmia kampuran laakerin kanssa. Skooli irtoaa lohkosta.&lt;br /&gt;
1980 luvun alkupuolella venttiilin ohjureita lyhennettiin ja esiintyi nopeaa kulumista ja savuttamista, kunnes tuli venttiilivarren tiivisteet. Voi asentaa myös jälkikäteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelin koneet tehty lyijylliselle bensalle (mm. seettirenkaiden materiaali) eli lisäainetta nykybensan sekaan. (Mistä vuodesta Shovelit lyijyttömälle?)&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
- Evot lyijyttömälle bensalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Kiksi Softail (Evo) malleissa vuoteen 1985 asti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä löytyy keskustelua ja Shovelin/Evo vertailua [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=27835]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[%C3%96ljypumppu#Letkujen_l.C3.A4hd.C3.B6t|Öljypumppu, letkujen lähdöt ja räjäytyskuva]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Evolution ==&lt;br /&gt;
Evolution moottori tuli vuonna 1984.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1984-1992 moottorin huohotus kampikammion kautta, letku vedetty alunperin ilmanputsariin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1993-1999 moottorin huohotus kansien kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopan sisällä on sateenvarjoventtiilit ja huohotus tulee kansista ilmanpuhdistimen pohjan kiinnitypulttien kautta ilmanpuhdistimeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Työntötankojen värikoodit (pituus) ===&lt;br /&gt;
* Etupako VIHREÄ (pisin työntötanko)&lt;br /&gt;
* Etuimu KELTAINEN&lt;br /&gt;
* Takaimu SININEN&lt;br /&gt;
* Takapako VIOLETTI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== EVO ja Twin Cam vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Erot edeltäjään (Evolution engine)===&lt;br /&gt;
TC moottorin design eroaa huomattavasti edeltäjästään eli Evolution moottorista (&amp;quot;Evo&amp;quot;) toisaalta jakaa joitain teknisiä elementtejä Sportster-moottorin kanssa. 88&amp;quot; (1450ccm) on normaalikoneen koko kuutiotuumissa. Moottori tuli markkinoille vuosimalliin 1999 (syyskuu 1998)&lt;br /&gt;
Vuotta myöhemmin H-D MoCo toi markkinoille 95&amp;quot; sarjan jolla koko kasvoi 1550 kuutiosenttimetriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöhemmin Twin Cam muuttui 96&amp;quot; eli n.1584ccm kokoon. Siihen saa 103&amp;quot; ja 110&amp;quot; conversiokittejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Muutos&lt;br /&gt;
! Evo&lt;br /&gt;
! Twin Cam&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Kuutiotilavuus&lt;br /&gt;
| 80 cu in (1,340 ccm)&lt;br /&gt;
| 88 cu in (1,450 ccm) and 96 cu in (1,584 ccm)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljypumppu&lt;br /&gt;
| Ulkopuolella. Veto rattaille ja akselilla.&lt;br /&gt;
| Sisäpuolinen &amp;quot;twin-gerotor&amp;quot;. Veto suoraan oikean puolen pinion akselilta. Tämä pumppu on tehokkaampi, enemmän painetta ja suurempi määrä.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokaa-akseli &lt;br /&gt;
| Yksi akseli jossa 4 nokkaa.&lt;br /&gt;
| Yksi kaksinokkainen sylinteriä kohtiach. Työntötankojen kulma saadaan paremmaksi keinupijen suhteen.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokan ohjaus&lt;br /&gt;
| Rattailla&lt;br /&gt;
| Hiljainen ketju. Tämä muutos tehtiin jotta moottori täyttäisi EPA melunormit. Monet vaihtavat ketjun tilalle ns. ratasnokat joilla saadaan täsmällisempi sytytys.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Vaihteiston kiinnitys&lt;br /&gt;
| Moottorista erillään&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon kuori kiinnittyy suoraan moottorin lohkoon (kuitenkin erillisenä)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljytankki &lt;br /&gt;
| Tavallisesti istuimen alla ja akun ympärillä.&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon alla ja takana.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Palotila &lt;br /&gt;
| &amp;quot;D&amp;quot; muotoinen &lt;br /&gt;
| &amp;quot;Bathtub&amp;quot; (kylpyämme) muotoinen. Saadaan parempi täyttö ja voidaan käyttää korkeampaa puristusta.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Sytytys / kipinä&lt;br /&gt;
| Hukkakipinä eli singlefire (sytyttää kummatkin tulpat samaan aikaan). Yksi puola, tulpat 14mm.&lt;br /&gt;
| Ei hukkakipinää, dualfire (sytyttää kummankin sylinterin erikseen). Kaksi puolaa, tulpat 12mm.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Jäähdytys&lt;br /&gt;
| Ilmajäähdytteinen&lt;br /&gt;
| Myös ilmajäähdytteinen. Isommat jäähdytysrivat ja ruiskusuuttimet lohkon sisällä jäähdyttämässä männän alapuolta.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Twin Cam ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit|Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[nokkaketjut ja ratasnokat|Nokkaketjut ja ratasnokat]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
Twin Cam moottorin toiminnan animaatiomalli [http://www.animatedpiston.com/TwinCam.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajat'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
TwinCam moottorin nostajat ovat lähes samat kuin Chevrolet SB pikkulohkomoottorissa. (Samat myös -91 Sportsterista alkaen)&lt;br /&gt;
Cranen mallinumerot ovat eri HD:n ja Chevroletin nostajille, mutta ulkomitaltaan sama tuote.&lt;br /&gt;
Ensimmäiset TC-nostajat #18538-99 oli valmistanut Hylift (1999-2001 mallit) ja sen jälkeiset #18538-99A sekä #18538-99B mallit on valmistanut Delphi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hylift firmana meni konkuriin ja oikeudet ja patentit myytiin. Hylift yritti sopimusta H-D tukemana Delphin kanssa, mutta Delphi ei suostunut ja yritti ostaa Hylift oikeudet huutokaupan kautta (edullisesti). Ei onnistunut ja nykyisin Hyliftin oikeudet ja piirustukset omistaa Topline Engineering, Chicago.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska Hylift/Toplinen Enginering omistaa patentin tuosta hydraulinostajan painejärjestelmästä niin Delphi on joutunut käyttämään Chevyn nostajia ja muokkaamaan niitä H-D sopiviksi. Niissä yritetään nostaa hydraulipainetta männän kokoa pienentämällä. Tämä johtaa siihen, että korkeapaineisen öljyn määrä/tilavuus on pienempi ja se aiheuttaa ääntä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Chevroletin nostajat vaativat 30 - 60 psi öljynpaineen, kun taas TC:n paineet ovat 16 - 40 psi (kun kaikki on kunnossa). Tyhjäkäynnillä Cvevroletin nostajilla olisi odotettavissa nakutusta venttiilikoneistosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uudempi Delphi nostaja modifikaatioineen on päässyt lähelle tuota alkupään (Hylift)tasoa, mutta edelleen öljytilavuus on pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:TCA TCB hydraulic lifters.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18538-99A ja 18538-99B nostajat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Chevy hydraulic lifters crane 10530.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane #10530 Chevy nostaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.automotivemachine.com/harley.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huohotus - Sateenvarjoventtiilit'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sateenvarjoventtiilien vaihto. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtaminen onnistuu ilman alemman venttiilikopan avaamista, koska huohottimen asetelma on heti yläkopan alla keinuvipujen välissä. Se nn kahdella pultilla kiinni. Pulttien momentti on 10.2 -13.6 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopankannen pulttien kiinnitysjärjestys on sytystulppa vasemmalle jääden:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lyhyemmät pultit vasemmalle puolelle löysästi ja&lt;br /&gt;
pidemmät oikealle samoin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiristysmomentti 20.3 - 24.4 Nm. Sinistä Locktiteä kopan pultteihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Keskivasen 1 ---- keskioikea 2 &lt;br /&gt;
* Ylävasen 3 ----- aläoikea 4&lt;br /&gt;
* Alavasen 5 ----- Yläoikea 6 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Moottorin kinnitys runkoon.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä myös talteen&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=32182&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== V-Rod ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleisiä ohjeita ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Moottorin kiinnitys runkoon ===&lt;br /&gt;
'''Evo ja vanhemmat bigtwinit''' tulee kiinnittää seuraavalla tavalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti koneen kiinnityspulteille 35 ft-lbs (47 Nm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Varmista, ettei rungossa ole maalia koneen ja laatikon kiinnityspinnoilla. Jos on, niin poista se.&lt;br /&gt;
* Aseta moottori paikoilleen ja liikuttele sitä kiinnikkeissään niin että kaikki neljä kiinnityspulttia liikkuvat vapaasti rei'issään. Ottaa vähän aikaa ja hermoja mutta onnistuu kyllä. &lt;br /&gt;
* Kiristä kaksi takimmaista kiinnitysruuvia oikeaan momenttiin. &lt;br /&gt;
* Tarkista välysmitalla onko etukiinnikkeen ja koneenkannakkeen välissä rakoa. Jos on niin täytä rako vastaavan paksuisilla shimmilevyillä - Chevyn pikkulohkon startin shimmit sopivat täydellisesti tähän hommaan. &lt;br /&gt;
* Vasta nyt voit kiristää etupultit oikeaan momenttiin.&lt;br /&gt;
* Koneen yläkiinnike paikoilleen ja shimmaus prikoilla (jottei sinnekään jää jännitettä). &lt;br /&gt;
* Vaihteisto ja ensiöveto on luonnollisesti vielä irti tässä vaiheessa, jos ei niin löystä vaihteiston kiinnitysruuvit. &lt;br /&gt;
* Kiinnitä ensiövedon sisäkoppa moottoriin ja vaihteistoon. &lt;br /&gt;
* Tarkista tarvitseeko vaihteiston alle laittaa shimmilevyjä. &lt;br /&gt;
* Kiristä vaihteisto paikoilleen.&lt;br /&gt;
Näin menetellen ei pitäisi minkään paikan jäädä jännitykseen ja moottorin kiinnikket ja enskakoppa kestävät ikuisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''TwinCam'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
* Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
* Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
* Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3625</id>
		<title>V2 Big Twin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=V2_Big_Twin&amp;diff=3625"/>
		<updated>2011-06-14T07:39:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Shovel ja Evo vertailua */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:MOOTTORI]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Harley valmisti ensimmäiset V2 moottorit vuonna 1909&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sekaventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimi sekaventtiili tulee siitä, että imuventtiili on kannen päällä ja pakoventtiili sivuventtiilinä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
IOE Inlet over Exhaust&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Flathead Sivuventtiili ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Knucklehead 1936 - 1947==&lt;br /&gt;
Knucklehead, Panhead ja vuoteen 1969 (Early Shovel, Generator Shovel) asti virranjakaja (kärjet) olivat erillisenä rattaan pyörittämällä akselilla etummaisen nostajapesän edessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Panhead 1948 - 1965 ==&lt;br /&gt;
Ensimmäinen moottori jossa hydrauliset nostajat. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1953 hydraulit sijaitsivat työntötankojen yläpäässä. Siitä eteenpäin siirtyivät nykyiselle paikalle nostajapesiin suoraan nokka-akselin päälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Early Shovel 1966 - 1969 ==&lt;br /&gt;
Generator Shovel&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Late Shovel 1970-1984 (1985) ==&lt;br /&gt;
===Kiristysmomentteja===&lt;br /&gt;
* Rockerboxit eli venttiilikopat vuosimallista riippumatta 20.7 Nm &lt;br /&gt;
* Öljypumppu 90 - 120 inch.pounds&lt;br /&gt;
* Sylinterit 44.2 Nm - 49.7 Nm, Late ´78 mallista ylin arvo on 55.2 Nm. &lt;br /&gt;
* Sovelin kannet momenttiin seuraavanlaisesti: ´66-´78 malleissa 89.7 Nm ja Late ´78 - up 75.9 -103.5 Nm. &lt;br /&gt;
Ensin 30 Nm -&amp;gt; 50 Nm ja lopuksi 80 Nm. Ristiin kiristäen. Onnistuu &amp;quot;starttimoottoriavaimesta&amp;quot; tehdyllä momenttiavaimen jatkeella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Alternator Shovel.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laturi siirtyi koneen edestä kampiakselin päähän ja muuttui tasavirtalaturista (DC Generator) vaihtovirtalaturiksi (AC Alternator).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valmistettu vuodesta 1970 -1980 asti 1200ccm eli 74&amp;quot; moottorilla.&lt;br /&gt;
Vuonna 1978 loppuvuodesta tuli 1340ccm eli 80&amp;quot; moottori. (1981 - 1985 vain 1340ccm)&lt;br /&gt;
Vuonna 1985 sai vielä erikoissarjan pyöriä Shovelhead moottorilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1979 Shovelin numerot eivät aina täsmää koneen ja rungon kesken, eli eivät ole samat. ( Lisää VIN -osiossa )&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Poraus ja isku:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
74&amp;quot; Panhead &amp;amp; Shovelhead. Bore: 3.4375&amp;quot;. Stroke: 3.96875&amp;quot;.&lt;br /&gt;
80&amp;quot; Shovelhead. Bore: 3.498&amp;quot;. Stroke: 4.250&amp;quot;. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Sylinterit:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200cc / 74&amp;quot; on 10 jäähdytysripaa ja&lt;br /&gt;
1340cc / 80&amp;quot; on 9 jäähdytysripaa.&lt;br /&gt;
(Taiwan uustuotanto tarvikesylintereissä saatta olla 9 ripaa molemmissa malleissa 1200/1340)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Porauksessa 1200 +.060 on sama kuin 1340 std.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Isommat sylinterit (3 5/8) vaatii lohkon koneistamista jolloin lohkon reikiä avarretaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Männät:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1200 voi käyttää 1340 sylintereitä ja +.060 - +.090 ylikokomäntiä (pannu tai shovel). Mutta 1340 männät ei käy 1200 moottoriin suoraan, koska männänlaen korkeus on eri.&lt;br /&gt;
1200 panhead/shovel männät on samanlaisia ja eroavat 1340 sovelin männästä lakikorkeudestaan.(1200 mäntä 36,83mm ja 1340 32,64mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakiomännän halkaisia; 87,31 mm (1200 cc) ja 88,85 mm (1340 cc)&lt;br /&gt;
BigBore 3 5/8&amp;quot; (92,08 mm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jakopää:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa jotain eroa 70-72 ja 73-&amp;gt;&lt;br /&gt;
Syttyys siirtyi jakopään &amp;quot;tötterön&amp;quot; päähän 1970. Mekaaninen ennakonsäätö, kärjet. Loppuvuodesta 1979 tuli kärjetön sytytys, mutta edelleen mekaaninen ennakonsäätö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jakopään kopassa ruuvit 1/4-20, eri pituisina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Työntötangot:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat. Säädettävät työntötangot. Esisäätö alkuperäisillä työntötangoilla; löysät pois ja 4 kierrosta auki (pidemmäksi). Aftermarket työntötangot; säädetään hydraulisen nostajan hydraulin liikkeen n. puoliväliin. Kierrosmäärä riippuu työtötangon kierteen noususta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pisin työntötanko tulee etupytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
Jos muita erimittaisia niin toiseksi pisin takapytyn pakopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajapesät ja ohjurit:'''&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Nostajapesien ruuvit, vuosimalli E1976 asti on 1/4-24 kierre. L1976( alkaen 1/4-20 (myös kanta muuttuu kartiosta tasaiseksi)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nostajat pitäisi asentaa paikoilleen niin, että nostajassa olevat tasaiset kohdat öljyreiällä osoittavat toisiaan kohtaan eli nostajapesän keskelle päin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1340 koneessa ennen Evoa löytyy vuosimalleja (L81-83) joissa menee nostajapesistä letkut pyttyjen alareunaan tehtaan laittamina. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Letkut nostajapesistä sylinterin juureen laitettiin koska -79 tuli lyhyemmät valurautaiset venttiilinohjurit, jotka puolestaan aiheuttivat savuttamista jonkun ajan kuluttua. Tehtaalla päättelivät yläkerran saavan liikaa öljyä jolloin huohotusta oli parennettava. Suunnittelivat silloin yhdysletkun nostajapesän ja sylinterin alaosan väliin. Näin ylimääräinen öljy imettiin kampikammioon alipaineella. Tällä järjestelyllä yritettiin ratkaista lyhyemmistä ohjureista (ilman venttiilinvarren kumeja) juhtunutta savuttamista. &lt;br /&gt;
Tämä ei auttanut savuttamiseen.&lt;br /&gt;
Tehdas kokeili ohjurikumeja, mutta automalliset, vesijäähdytetylle koneelle tarkoitetut eivät kestäneet kuumaa konetta pitkään. 82-83 tuli ilmajäähdytteiselle koneelle tekoitetut ohjurikumit Ja hieman pidemmät ohjurit. Varmuuden vuoksi tehdas jätti nämä lisähuohotusletkut paikoilleen.&lt;br /&gt;
Savutus loppui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Öljynkierto'''&lt;br /&gt;
[[Kuva:Öljynkierto Shovel.jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nokka-akseli'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuodesta 1970 (late Shovel, Alternator Shovel) kärjet sijaitsevat suoraan nokka-akselin päässä. Tällöin nokka-akselin päässä on hahlo pyörittäjää varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomaa, että nokka-akseleiden rattaissa ja pinion rattaassa on eroja!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1977 vaihtui nokka-akselin ja pinionrattaan hammastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nokka-akselin vaihto ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiivisteet:&lt;br /&gt;
Jakopäänkopan tiiviste.&lt;br /&gt;
Jos otat nostajapesät irti, niin myös sinne uudet tiivisteet.&lt;br /&gt;
Samalla uusii myös nuo työtötankojen suojakoteloiden/-putkien tiivisteet. Suosituksena ne sinisiä (silikoni)kumitiivisteitä taikka mustia kumitiivisteitä. Korkkitiivisteen on hyvät siihen asti (?) kunnes joutuu ekan kerran esim. säätämään työntötankoja. Jokaisessa 3 tiivistettä, kaksi eri kokoa (2+1).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työvaiheet:&lt;br /&gt;
- Työntötangot irti. Itse olen laittanut takaisin samaan paikkaan mistä ottanutkin (merkkaus)&lt;br /&gt;
- Sytkä pois. Myös ne keskipakolimput.&lt;br /&gt;
Ensin kansi. Merkkaa alla olevan kärkilevyn/sytkälevyn paikka, esim ruuvien kohdat. Sytkän keskeltä ISOLLA kannalla oleva ohut ruuvi irti, sitten ruuvit jotka pitää levyä paikoillaan ja loput roippeet pois.&lt;br /&gt;
Johdon voi jättää sinne reikään. Tarkista samalla osien kunto!&lt;br /&gt;
Sytkän paikka on takaisinasennusta varten suunnilleen paikoillaan, joudut säätämään kuitenkin uuden nokan kanssa.&lt;br /&gt;
- Kopan ruuvit auki ja koppa pois. ÄLÄ työnnä ruuvaria tiivistepinnan väliin ja kampea sillä! Nokka saattaa yrittää tulla mukana, mutta jos nostajat paikoillaan niin jää sinne.&lt;br /&gt;
- Voit pyörittää konetta takapyörästä tai kiksistä (tulpat poissa, helpompi) niin, että jakopään merkit on kohdillaan.&lt;br /&gt;
- Nyt sitten päätät otatko nostajapesät ja nostajat pois.&lt;br /&gt;
Nostajia voi auttaa ylöspäin sormilla kun otat pesän/pesät irti. Päittäisvälitilan mittaamiseen ja nokan kurkkimiseen tarvitsee toisen nostajasän olla pois, toinen voi olla paikoillaan. &lt;br /&gt;
Merkkaa ja laita myöhemmin samoille paikoille takaisin!&lt;br /&gt;
Päittäisvälyksen voi myös mitata suoraan nokka-akselin päästä, siitä missä ne sytkävehkeet on.&lt;br /&gt;
Jos et ota pesiä pois niin nosta niitä nostajia ylöspäin sormella ja lukitse yläasentoon pyykkipojalla tai vastaavalla.&lt;br /&gt;
- Vanha nokka pois...&lt;br /&gt;
- Tässä vaiheessa suositellaan vaihtamaan nokka-akselin neulalaakeri lohkossa!&lt;br /&gt;
- ... ja uusi nokka tilalle. ASENNUSÖLJYTTYNÄ. Merkit kohdallaan. JA HUOM. oikeat prikat ym välilevyt sinne lohkon puolelle.&lt;br /&gt;
- Koppa kiinni ja välyksen mittaus. Mahdollinen liian välyksen poisto shimmeillä. Vaarallisempaa jos ei välystä.&lt;br /&gt;
- Kun OK niin sytkävehkeet paikoilleen. Jos on mekaaninen ennakonsäätö niin rasvaa ne limppujen akselit. Mielummin laita neulalaakeroitu limppupaketti.&lt;br /&gt;
- (Nostajat ja peset paikoilleen). Tönärit paikoilleen, säätö.&lt;br /&gt;
- Sytytyksen säätö normaalisti jne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioita:&lt;br /&gt;
Nokka-akselin neulalaakeri lähtee omanlaisella ulosvetäjällä. Ei se kauhean tiukassa ole muttei taida lähteä sormin.&lt;br /&gt;
Jos laakeria  irrottaa esim. liukuvasaralla, saattaa ohut reuna lohkeata helposti ja sitten on neulat irrallaan. Jos neuloilla on kaksi mahdollisuutta lipsahtaa joko lohkon sisään tai jakopään puolelle, usein ainakin yksi tippuu sisään. Sitten avataankin kampikammio. Sitä on useampi harrastaja kokeillut.&lt;br /&gt;
Jos käytät jotakin muuta kuin siihen suunniteltua työkalua, suositeltavaa on laskema ehjän laakerin neulat. Ei tarvitse sitten laakerin hajottua turhaan varoiksi purkaa, jos palat ja täysi määrä neuloja löytyy kampikammion ulkopuolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja takaisin laakerin saa siihen sopivalla työkalulla taikka erikoisella &amp;quot;tuurnalla&amp;quot; painamalla/taputtelemalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on sitten eri asia kuinka tärkeää loppupelissä tuo nokkalaakerin vaihto on.&lt;br /&gt;
Jos se on vaihdettu hetki sitten ja kunnossa niin eipä sitä tarvitse vaihtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Shovel ja Evo vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hydrauliset nostajat on ollut Harrikoissa jo ensimmäisistä Pannupäistä (1948) lähtien.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-79 tuli kärjetön sytkä, mutta edelleen (automaattisella) mekaanisella ennakonsäädöllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihdelaatikko muuttui -79 (?) ns. lehmänläjä malliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovel 66-69, jakaja ylöspäin&lt;br /&gt;
(Late) Shovel 70-84 (-85), jakaja nokka-akselin jatkona &amp;quot;Tötterön&amp;quot; sisällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Early Shovelissa on suunnilleen sama alakerta kuin Pannupäissä -55 eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Evoon verrattuna mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- erilainen öljynkierto yläkertaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa sylinterit (valurautaa, pyöreät) kiinni lohkossa ulkopuolisilla pulteilla, Evossa sylinterit (alumiini, kulmikkaat) pitkillä kannen läpi tulevilla pinnapulteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- pakoputkien kiinnitys Shovelissa yhdellä pultilla (joka kannattaa vaitaa pinnapultiksi!), Evossa kahdella pultilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa säädettävät työntötangot, Evossa alunperin kiinteät&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelissa kytkin rumpu kartiolla ja kiilalla, myös Evossa alkuun kunnes muuttui rihla-akseliksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel ketjuilla, Evoihin tuli remmi toisiovetoon. (Shovel &amp;quot;Sturgis&amp;quot; malli remmillä ?)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jousiperärungolla, Evoja myös &amp;quot;hardtail look-a-like&amp;quot; Softail rungolla&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovel jarrut nestejarrut, rummut v.1972 asti. Levyjarrut 1973 alkaen, malli &amp;quot;banaani&amp;quot; eli aikansa ABS-jarrut :wink: . Evoihin asennettu jo ihan oikeita jarrujakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosimalleissa 1980-82 oli joitain ongelmia kampuran laakerin kanssa. Skooli irtoaa lohkosta.&lt;br /&gt;
1980 luvun alkupuolella venttiilin ohjureita lyhennettiin ja esiintyi nopeaa kulumista ja savuttamista, kunnes tuli venttiilivarren tiivisteet. Voi asentaa myös jälkikäteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Shovelin koneet tehty lyijylliselle bensalle (mm. seettirenkaiden materiaali) eli lisäainetta nykybensan sekaan. (Mistä vuodesta Shovelit lyijyttömälle?)&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
- Evot lyijyttömälle bensalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Kiksi Softail (Evo) malleissa vuoteen 1985 asti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä löytyy keskustelua ja Shovelin/Evo vertailua [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=27835]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Öljypumppu, letkujen lähdöt ja räjäytyskuva''' [http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/%C3%96ljypumppu#Letkujen_l.C3.A4hd.C3.B6t]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Evolution ==&lt;br /&gt;
Evolution moottori tuli vuonna 1984.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1984-1992 moottorin huohotus kampikammion kautta, letku vedetty alunperin ilmanputsariin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1993-1999 moottorin huohotus kansien kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopan sisällä on sateenvarjoventtiilit ja huohotus tulee kansista ilmanpuhdistimen pohjan kiinnitypulttien kautta ilmanpuhdistimeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Työntötankojen värikoodit (pituus) ===&lt;br /&gt;
* Etupako VIHREÄ (pisin työntötanko)&lt;br /&gt;
* Etuimu KELTAINEN&lt;br /&gt;
* Takaimu SININEN&lt;br /&gt;
* Takapako VIOLETTI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== EVO ja Twin Cam vertailua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Erot edeltäjään (Evolution engine)===&lt;br /&gt;
TC moottorin design eroaa huomattavasti edeltäjästään eli Evolution moottorista (&amp;quot;Evo&amp;quot;) toisaalta jakaa joitain teknisiä elementtejä Sportster-moottorin kanssa. 88&amp;quot; (1450ccm) on normaalikoneen koko kuutiotuumissa. Moottori tuli markkinoille vuosimalliin 1999 (syyskuu 1998)&lt;br /&gt;
Vuotta myöhemmin H-D MoCo toi markkinoille 95&amp;quot; sarjan jolla koko kasvoi 1550 kuutiosenttimetriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöhemmin Twin Cam muuttui 96&amp;quot; eli n.1584ccm kokoon. Siihen saa 103&amp;quot; ja 110&amp;quot; conversiokittejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Muutos&lt;br /&gt;
! Evo&lt;br /&gt;
! Twin Cam&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Kuutiotilavuus&lt;br /&gt;
| 80 cu in (1,340 ccm)&lt;br /&gt;
| 88 cu in (1,450 ccm) and 96 cu in (1,584 ccm)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljypumppu&lt;br /&gt;
| Ulkopuolella. Veto rattaille ja akselilla.&lt;br /&gt;
| Sisäpuolinen &amp;quot;twin-gerotor&amp;quot;. Veto suoraan oikean puolen pinion akselilta. Tämä pumppu on tehokkaampi, enemmän painetta ja suurempi määrä.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokaa-akseli &lt;br /&gt;
| Yksi akseli jossa 4 nokkaa.&lt;br /&gt;
| Yksi kaksinokkainen sylinteriä kohtiach. Työntötankojen kulma saadaan paremmaksi keinupijen suhteen.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Nokan ohjaus&lt;br /&gt;
| Rattailla&lt;br /&gt;
| Hiljainen ketju. Tämä muutos tehtiin jotta moottori täyttäisi EPA melunormit. Monet vaihtavat ketjun tilalle ns. ratasnokat joilla saadaan täsmällisempi sytytys.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Vaihteiston kiinnitys&lt;br /&gt;
| Moottorista erillään&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon kuori kiinnittyy suoraan moottorin lohkoon (kuitenkin erillisenä)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Öljytankki &lt;br /&gt;
| Tavallisesti istuimen alla ja akun ympärillä.&lt;br /&gt;
| Vaihdelaatikon alla ja takana.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Palotila &lt;br /&gt;
| &amp;quot;D&amp;quot; muotoinen &lt;br /&gt;
| &amp;quot;Bathtub&amp;quot; (kylpyämme) muotoinen. Saadaan parempi täyttö ja voidaan käyttää korkeampaa puristusta.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Sytytys / kipinä&lt;br /&gt;
| Hukkakipinä eli singlefire (sytyttää kummatkin tulpat samaan aikaan). Yksi puola, tulpat 14mm.&lt;br /&gt;
| Ei hukkakipinää, dualfire (sytyttää kummankin sylinterin erikseen). Kaksi puolaa, tulpat 12mm.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Jäähdytys&lt;br /&gt;
| Ilmajäähdytteinen&lt;br /&gt;
| Myös ilmajäähdytteinen. Isommat jäähdytysrivat ja ruiskusuuttimet lohkon sisällä jäähdyttämässä männän alapuolta.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Twin Cam ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit|Eri mallien TC-A ja TC-B moottorit]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[momenttiarvoja|Momenttiarvoja]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[nokkaketjut ja ratasnokat|Nokkaketjut ja ratasnokat]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
Twin Cam moottorin toiminnan animaatiomalli [http://www.animatedpiston.com/TwinCam.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Nostajat'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
TwinCam moottorin nostajat ovat lähes samat kuin Chevrolet SB pikkulohkomoottorissa. (Samat myös -91 Sportsterista alkaen)&lt;br /&gt;
Cranen mallinumerot ovat eri HD:n ja Chevroletin nostajille, mutta ulkomitaltaan sama tuote.&lt;br /&gt;
Ensimmäiset TC-nostajat #18538-99 oli valmistanut Hylift (1999-2001 mallit) ja sen jälkeiset #18538-99A sekä #18538-99B mallit on valmistanut Delphi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hylift firmana meni konkuriin ja oikeudet ja patentit myytiin. Hylift yritti sopimusta H-D tukemana Delphin kanssa, mutta Delphi ei suostunut ja yritti ostaa Hylift oikeudet huutokaupan kautta (edullisesti). Ei onnistunut ja nykyisin Hyliftin oikeudet ja piirustukset omistaa Topline Engineering, Chicago.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska Hylift/Toplinen Enginering omistaa patentin tuosta hydraulinostajan painejärjestelmästä niin Delphi on joutunut käyttämään Chevyn nostajia ja muokkaamaan niitä H-D sopiviksi. Niissä yritetään nostaa hydraulipainetta männän kokoa pienentämällä. Tämä johtaa siihen, että korkeapaineisen öljyn määrä/tilavuus on pienempi ja se aiheuttaa ääntä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Chevroletin nostajat vaativat 30 - 60 psi öljynpaineen, kun taas TC:n paineet ovat 16 - 40 psi (kun kaikki on kunnossa). Tyhjäkäynnillä Cvevroletin nostajilla olisi odotettavissa nakutusta venttiilikoneistosta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uudempi Delphi nostaja modifikaatioineen on päässyt lähelle tuota alkupään (Hylift)tasoa, mutta edelleen öljytilavuus on pieni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:TCA TCB hydraulic lifters.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18538-99A ja 18538-99B nostajat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Chevy hydraulic lifters crane 10530.jpg|350px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane #10530 Chevy nostaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.automotivemachine.com/harley.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huohotus - Sateenvarjoventtiilit'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sateenvarjoventtiilien vaihto. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtaminen onnistuu ilman alemman venttiilikopan avaamista, koska huohottimen asetelma on heti yläkopan alla keinuvipujen välissä. Se nn kahdella pultilla kiinni. Pulttien momentti on 10.2 -13.6 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venttiilikopankannen pulttien kiinnitysjärjestys on sytystulppa vasemmalle jääden:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lyhyemmät pultit vasemmalle puolelle löysästi ja&lt;br /&gt;
pidemmät oikealle samoin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiristysmomentti 20.3 - 24.4 Nm. Sinistä Locktiteä kopan pultteihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Keskivasen 1 ---- keskioikea 2 &lt;br /&gt;
* Ylävasen 3 ----- aläoikea 4&lt;br /&gt;
* Alavasen 5 ----- Yläoikea 6 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Moottorin kinnitys runkoon.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä myös talteen&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=32182&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== V-Rod ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleisiä ohjeita ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Moottorin kiinnitys runkoon ===&lt;br /&gt;
'''Evo ja vanhemmat bigtwinit''' tulee kiinnittää seuraavalla tavalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momentti koneen kiinnityspulteille 35 ft-lbs (47 Nm)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Varmista, ettei rungossa ole maalia koneen ja laatikon kiinnityspinnoilla. Jos on, niin poista se.&lt;br /&gt;
* Aseta moottori paikoilleen ja liikuttele sitä kiinnikkeissään niin että kaikki neljä kiinnityspulttia liikkuvat vapaasti rei'issään. Ottaa vähän aikaa ja hermoja mutta onnistuu kyllä. &lt;br /&gt;
* Kiristä kaksi takimmaista kiinnitysruuvia oikeaan momenttiin. &lt;br /&gt;
* Tarkista välysmitalla onko etukiinnikkeen ja koneenkannakkeen välissä rakoa. Jos on niin täytä rako vastaavan paksuisilla shimmilevyillä - Chevyn pikkulohkon startin shimmit sopivat täydellisesti tähän hommaan. &lt;br /&gt;
* Vasta nyt voit kiristää etupultit oikeaan momenttiin.&lt;br /&gt;
* Koneen yläkiinnike paikoilleen ja shimmaus prikoilla (jottei sinnekään jää jännitettä). &lt;br /&gt;
* Vaihteisto ja ensiöveto on luonnollisesti vielä irti tässä vaiheessa, jos ei niin löystä vaihteiston kiinnitysruuvit. &lt;br /&gt;
* Kiinnitä ensiövedon sisäkoppa moottoriin ja vaihteistoon. &lt;br /&gt;
* Tarkista tarvitseeko vaihteiston alle laittaa shimmilevyjä. &lt;br /&gt;
* Kiristä vaihteisto paikoilleen.&lt;br /&gt;
Näin menetellen ei pitäisi minkään paikan jäädä jännitykseen ja moottorin kiinnikket ja enskakoppa kestävät ikuisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''TwinCam'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pitkät kiinnityspultit tulevat oikealta puolelta kiinni.&lt;br /&gt;
* Etummainen pultti:&lt;br /&gt;
Pultin kannan alle prikka (6530), sitten holkki ( 48094-00), sitten Spacer (24603-00)&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella Spacer, holkki, prikka, mutta luonnollisesti reunimmaisena mutteri koneesta&lt;br /&gt;
ulospäin mentäessä. Holkki ja spaceri koneen ja rungon väliin. Pultti, mutteri ja prikat luonnollisesti rungon ulkopuolelle.&lt;br /&gt;
* Takimmainen pultti samoin kuin etummainen oikealla puolella konetta.&lt;br /&gt;
Vasemmalla puolella ei tule holkkia ( 48094-00), vaan pelkästään spacer, sitten prikka ja&lt;br /&gt;
viimeksi mutteri koneesta ulospäin mentäessä. Spacerit tulee kaulus koneesta poispäin.&lt;br /&gt;
* Momentti: 94.9-108.5 Nm.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=%C3%96ljypumppu&amp;diff=3624</id>
		<title>Öljypumppu</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=%C3%96ljypumppu&amp;diff=3624"/>
		<updated>2011-06-14T07:36:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Letkujen lähdöt */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:Öljytankki]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Letkujen lähdöt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Shovel öljypumppu.JPG]] Shovel pumppu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuvassa olevassa Shovelhead pumpussa on tyypilliset letkujen lähdöt.&lt;br /&gt;
Öljypumpun kansi voi olla myös sellainen jossa meno ja paluu puolen letkut ovat vierekkäin. Eli alimmainen letku on siiretty ylös.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisesti Evolution mallisen &amp;quot;Hevosenkenkäöljytankin&amp;quot; öljyletkujen järjestys.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Evo öljyletkujen järjestys.JPG]] Evolution letkut&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
S&amp;amp;S öljypumppu&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:S&amp;amp;S öljypumppu.JPG||450px]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:S%26S_%C3%B6ljypumppu.JPG&amp;diff=3623</id>
		<title>Tiedosto:S&amp;S öljypumppu.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:S%26S_%C3%B6ljypumppu.JPG&amp;diff=3623"/>
		<updated>2011-06-14T07:34:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: Räjäytyskuva S&amp;amp;S öljypumpusta.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Räjäytyskuva S&amp;amp;S öljypumpusta.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3622</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3622"/>
		<updated>2011-06-11T10:54:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* 1970-1999 */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tulppataulukoita==&lt;br /&gt;
===OEM sytytystulpat===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32305-48A ||2|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32303-47A ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-77||5R6|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Hot Bike Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vertailutaulukko erimerkkisille tulpille=== &lt;br /&gt;
'''Harley Spark Plug Cross-Reference'''&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna 1980.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyksessä alunperin olleet seuraavanlaiset yhdistelmät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*    70-E78&lt;br /&gt;
Kärjet ja mekaaninen ennakonsäätö (keskipakosäädin).&lt;br /&gt;
*    L78-79&lt;br /&gt;
Elektroninen pick up ja mekaaninen ennakonsäätö.&lt;br /&gt;
*    80 eteenpäin&lt;br /&gt;
Elektroninen pick up ja elektroninen ennakonsäätö, &amp;quot;sytytysboxi&amp;quot; eli moduli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ruisku&amp;diff=3621</id>
		<title>Ruisku</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ruisku&amp;diff=3621"/>
		<updated>2011-06-04T11:05:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Ruiskun ohjaus */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:POLTTOAINEENSYÖTTÖ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ruiskusta ==&lt;br /&gt;
Bensiinin syöttö ruiskulla kaasuttimen sijaan on lähes pakko nykyajan saaste ym määräysten takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruiskuja on ollut käytössä autoissa jo yli 50 vuotta (mekaaniset). &lt;br /&gt;
Elektronisesti ohjatut vuodesta 1957.&lt;br /&gt;
Ensimmäiset patentit saatiin ruiskuihin on jo 1896, mutta toimiva malli oli vasta 1920-luvulla dieselautoihin.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Sakaslaiset (Bosch) kehittivät 30-luvulla polttoaineen ruiskutuksen lentokoneisiin,&lt;br /&gt;
joidenka moottoreista se sitten siirtyi suuremmassa määrin myös autokäyttöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elektronisesti ohjatun bensiininsyötön EFI (Electronic Fuel Injection) yhteyteen liittyy ohjausyksikkö ja erilaisia antureita kuten lambda-anturi, lämpötilaanturi, kaasuläpän asentotunnistin jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lambda anturit ==&lt;br /&gt;
* Sportster 2007&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osanumero on 27719-07 (hintaluokka jenkeissä 30-50$ -2010)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anturi on BOSCH F00HL00213 15533 (982) kapeakaistainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== TC EFI tyhjäkäynti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tyhjäkäynti on liiallisen korkealla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa huomioida/tarkastaa muutama asia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Imusarja saattaa kuumetessaan laajentua ja hirttää ilmaläpän pääsemästä kiinniasentoon. Tarkasta ruiskun alla oleva vipu ja stoppariruuvi, että ne osuvat toisiinsa kun käännät kaasua ja vapautat sen. Tämä siis välittömästi sammutuksen jälkeen. Sieltä pitäisi kuulua kevyt kilahdus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. IAC -askelmoottori (Idle Air Control) resetoi itsensä nollaksi välittömästi kun päävirran jälkeen käännät Run/Off kytkimen Run -asentoon. Jos epähuomiossa kaasu on hiukankin auki sillä hetkellä, on tyhjäkäyntimaailma aivan sekaisin, kunnes seuraavan kerran käytät virrat pois ja uusi reset tapahtuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ruiskun ohjaus ==&lt;br /&gt;
Ruiskun ohjausyksiköitä on ilman lambda antereita ja lambda antureilla oleviin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisämoduli (SERT tai PC3) kontrolloi ECU:n (ECU = Engine Control Unit) puolesta sytytysennakoa ja polttoaineen ruiskutusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===SERT ===&lt;br /&gt;
SERT eli Screaming Eagle Race Tuner.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen avulla on mahdollisuus tehdä ruiskun täydellinen optimointi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
SERT on rakenteeltaan sellainen, että sitä voi käyttää vain ja ainoastaan yhteen pyörään (SERT on pyörä(ECU kohtainen)- jos pyörän on hankkinut ikiajoiksi ei tämäkään haittaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SERT säädettävyys eli soluja (niinkuin Excel-taulukko) joihin syöttöarvoja annetaan on PALJON ja säätäminen on hiukan työlästä. Nykypäivänä Suomessakin jo osataan tuon säätö. Maailmalta saa myös ladattua valmiitakin karttoja joilla voi lähteä liikkeelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkennuksena sen verran, että SERT on ainoa härveli joka ohjelmoi pyörän omaa ECU:a suoraan - siihen ei tule mitään lisämokkuloita. Ohjelmoinnin voi ajaa tietokoneen ja pyörän oman ECU:n välillä kun yhteysjohdossa on lisämokkula joka poistetaan ohjelmoinnin päätyttyä. Tästä johtuen SERT on toisten mielestä paras tapa ohjelmoida HD:n ruiskusoftaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
S&amp;amp;S:llä oli/on oma VFI ruiskunsa joka ohjelmoinnin suhteen vaikutti helpommalta koska sen käyttöliittymä oli graafinen kun taas SERT:n on numeraalinen. SERT:ssä jos vaihdat yhden solun arvoa tarvitsee ympärillä oleviakin muuttaa hieman (blend in), ettei synny äkkinäisiä piikkejä arvoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===SEST===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Screamin Eagle SuperTuner - Smart Tune&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SEST Smart Tunen toiminta ja asetukset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Ladataan joku softan mukana tulevista kartoista ruiskuun sisään (mukana tulee muutama sata karttaa eri koneille ja osayhdistelmille). Tässä vaiheessa kannattaa tietenkin valita sellanen kartta jonka osakokonaisuus parhaiten kuvaa pyöräsi moottoriin tehtyjä muutoksia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. VCI-palikka jätetään kiinni mopoon ja asetetaan softalla nauhoitusmoodiin ja sitten &amp;quot;tiedynoon&amp;quot; ajamaan vaihtelevilla kaasun asennoilla matalilta kierroksilta rajoittajalle asti. Nauhoituksen saa tiellä päälle VCI-palikan nappia painamalla. Palikkaan sopii 15 min ajon ajan dataa, joten kannattaa sinä aikana ajaa mahdollisimman vaihtelevasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. &amp;quot;Dynoajon&amp;quot; jälkeen avaat SEST ohjelmaan sen kartan jonka olet pyörääsi ladannut. Lataa palikan datat tietokoneelle ja nimeä data-tiedosto niin, että muistat minkä version kartalla se on ajettu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Avaa V-Front taulusta smart tune-versio (tällänen versio löytyy vain tässä uusimmassa 4-version softassa). Tässä kartassa on tässä vaiheessa kaikki arvot nollia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Lataa tallentamasi &amp;quot;dynodata&amp;quot; ja paina generate-napia. Nyt kartalle ilmestyy nollien tilalle arvoja niihin kohtiin joissa mittausdatan pohjalta on erilaisia VE(volumtric efficiency) arvoja kuin vakiokartalla on.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Paina update-nappia, jolloin alkuperäiselle kartalle siirtyy nuo nollasta poikkeavat smart tune-kartan arvot.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Toista kohdat 4-6 VE-Rear -kartalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. Tallenna näin luomasi uudet VE-arvot sisältävä versio ruiskukartasta nimellä josta tunnistat mitä muutoksia olet tehnyt ja minkä &amp;quot;dynodatan&amp;quot; perusteella&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. Siirrä uusi kartta mopon riskuun&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10. Tielle ja testaamaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei tämä ihan &amp;quot;automaattista&amp;quot; ole. Käytännössä joutuu tehdä tuota &amp;quot;dynotusta&amp;quot; ja muuttamista monta kierrosta, jotta kaikki saa kohdilleen. Homma perustuu siihen, että ruisku logittaa tuohon VCI-palikkaan moottorin laskennallista hyötysuhdetta kuvaavia arvoja VE-arvot kummaltakin sylinteriltä erikseen. Datatietoa selaamalla (saa myös katsottua käppyrinä) voi nähdä miten paljon ruiskukartan VE-arvot ja ruiskun laskemat &amp;quot;todelliset&amp;quot; VE-arvot poikkeavat toisistaan. Tällä smart tune -menetelmällä saa helpommin nuo poikkeamat mahdollisimman pieneksi ja näin mallinnettua VE-kartoilla moottorin hyötysuhteen eri kierroksilla ja eri kaasun avauksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuo VE-kartat siis mallintaa moottorin hyötysuhteen. Kaikki muut kartat (AFR, ennakot, rikastus) sitten &amp;quot;luottaa&amp;quot; siihen, että nuo VE-arvot on kohdillaan. Lisäturvana on se, että HD:n ruisku osaa 10% rajossa &amp;quot;mukautua&amp;quot; pois VE-karttojen ohjeista, jos ne ovat pielessä. &lt;br /&gt;
KOKO HOMMA ONNISTUU VANHALLAKIN SOFTALLA JOS NOITA &amp;quot;dynodatoja&amp;quot; vaan tutkii ja muuttaa käsin VE-tauluja. Ainoa mitä tuo smart tune tekee on se, että se automaattisesti vertaa arvoja ja kerää poikkeamat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näillä kun testailee niin kannattaa sitten toimia niin, että ei lähde säätelemään minkään muiden karttojen (AFR, ennakot, rikastukset, tms) arvoja ennen kuin nuo VE-kartat on saanu sellasiksi, että &amp;quot;dynoajossa&amp;quot; todelliset ja kartan VE-arvot seuraa hyvin lähellä toisiaan. Sen jälkeen voi sitten alkaa miettiä mitä AFR-arvoja haluaa kartalla koneelta &amp;quot;pyytää&amp;quot; kun moottorin hyötysuhde on kunnolla mallinnettu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuolla SEST:llä voi tehdä ihan mitä vaan, mutta helpointa mahdollista se ei ole.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===V&amp;amp;H FuelPak ===&lt;br /&gt;
Vance &amp;amp; Hines Fuel Pak on sellainen, että sillä ei saa vähennettyä soppaa (joskus sekin tarpeellista) eikä säädettyä sytytystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18 kohtaa säätöihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===PC3 ===&lt;br /&gt;
PC3 mukana pyörään tulee lisää elektroniikkaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===ThunderMax ===&lt;br /&gt;
ThunderMax korvaa alkuperäisen ECM/ECU(ruiskunohjausboksin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja vaikka lambdat säätävätkin ruiskua, niin boksissa on mahdollisuuksia vaikka minkälaisiin &amp;quot;käsisäätöihin&amp;quot;, jos haluaa niillä alkaa kikkailemaan! Onhan tuo Auto-Tune palikka &amp;quot;vain&amp;quot; lisävaruste Thunder-Maxin kyljessä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.thunder-max.com/ &lt;br /&gt;
===TerryComp ===&lt;br /&gt;
http://www.terrycomp.com/default.aspx&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Daytona Twin Tech===&lt;br /&gt;
http://www.daytona-twintec.com/products.html&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Keskustelua ruiskunsäätöbokseista===&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=20665&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3616</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3616"/>
		<updated>2011-05-15T16:01:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tulppataulukoita==&lt;br /&gt;
===OEM sytytystulpat===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32305-48A ||2|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32303-47A ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-77||5R6|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Hot Bike Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vertailutaulukko erimerkkisille tulpille=== &lt;br /&gt;
'''Harley Spark Plug Cross-Reference'''&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna (?) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
( kesken )&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3615</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3615"/>
		<updated>2011-05-15T15:51:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Tulppataulukko */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
Sytytystulpat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32305-48A ||2|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32303-47A ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-77||5R6|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== '''Harley Spark Plug Cross-Reference''' ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna (?) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
( kesken )&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3614</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3614"/>
		<updated>2011-05-14T16:44:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Tulppataulukko */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
Sytytystulpat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champpion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32305-48A ||2|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32303-47A ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-77||5R6|| ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| ||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== '''Harley Spark Plug Cross-Reference''' ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna (?) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
( kesken )&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3613</id>
		<title>Sytytys</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Sytytys&amp;diff=3613"/>
		<updated>2011-05-14T16:24:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Tulppataulukko */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:Sytytys]]&lt;br /&gt;
== Toiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== SYTYTYKSEN TEORIAA ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytysjärjestelmän tarkoituksena on polttoaineseoksen sytyttäminen sytytystulpan kipinän&lt;br /&gt;
sähköpurkausenergialla. Sytytystulppa on periaatteessa kondensaattori, jossa tapahtuu läpilyönti&lt;br /&gt;
eli sähköenergian vapautuminen elektrodien välissä olevaan kaasuseokseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Energia sytytystulppaan saadaan sytytyspuolasta, joka on rakenteeltaan muuntaja. Sen ensiökäämin ylle&lt;br /&gt;
kytketään lyhyeksi ajaksi akun jännite (akku-puola -sytytysjärjestelmässä) tai magneeton&lt;br /&gt;
generoima jännite (magneetto-puola -sytytysjärjestelmässä). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiöjännitteen nopeasti romahtaessa sytytyspuolan toisiokäämiin indusoituu korkeajännite, joka johdetaan sytytystulppaan. Kun korkeajännite ylittää sytytystulpan läpilyöntijännitteen, sytytyspuolaan varastoitunut energia purkautuu kipinänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytystulppa sytyttää puristustahdin loppupuolella sylinterissä olevan bensa-ilma seoksen.&lt;br /&gt;
Itse sytytystä ohjaa virranjakaja ja 4-tahtisessa koneessa sytytys tapahtuu joka toisella kampiakselin kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
H-D V-koneen 45° kulmasta johtuen normaalilla eli &amp;quot;Dual Fire sytytyksellä&amp;quot; tilanteessa jossa etusylinterin ollessa ihan normaalisti työtahdissa ja sytyttäessä, takasylinteri on jo imutahdissa eli sylinterissä on jo syttymiskelpoista seosta. Tällöin myös imuventtiili on auki ja tämä aiheuttaa seoksen palamisen osittain imusarjassa ja kaasarissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tilalle vaihdetaan ns. &amp;quot;Single Fire sytytys&amp;quot; niin se sytyttää vain kulloisenkin työtahdilla olevan sylinterin bensa-kaasuseoksen erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Puola, sytytyspuola ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sytytyspuola muuttaa akun 12V (tai 6V) matalan jännitteen sytytystulpan tarvitemaksi korkeajännitteeksi. Korkeaa jännitetta tarvitaan jotta kipinä hyppää sytytystuplan elektrodista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolassa on ensiökäämi ja toisiokäämi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite syntyy äkillisestä magneettikentän laskusta.&lt;br /&gt;
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.&lt;br /&gt;
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.&lt;br /&gt;
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.&lt;br /&gt;
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan mittaaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien + ja - napojen välistä.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola ensio.jpg|450px|Ensiöpuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytyspuola toisio.JPG|450px|Toisiopuolen mittaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jos puolassa on kaksi eri toisiopiiriä, toisin sanoen antaa kipinän erikseen kummallekin sytytystulpalle, niin mittaus tulpanjohdon kontaktista ja + taikka - navasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Puolan pimeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomioon otettavaa on, että ohnimittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes)oikeita arvoja ja on silti rikki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy tähän johtuu siitä kun on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan niin tämä on aiheuttanut puolassa rajun jännitteen nousun (jopa kaksin- tai kolminkertainen). Joka puolestaan taas aiheuttaa läpilyönnin puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa aiheuttaen kuparivaipan. Ko. kuparivaippa hidastaa puolan toimintaa ja sen johdosta toimii ja ei toimi.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Oikosulun johdosta puola myös kuumenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä syy miksi ei aina toimi tai toimii epämääräisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kondensaattori ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa. (ettei kärjet kipinöisi)&lt;br /&gt;
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.&lt;br /&gt;
Jotkut konkat eivät kestä sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.&lt;br /&gt;
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sytytystulpat ==&lt;br /&gt;
Sytytystulppia on eri lämpöarvoilla ja eri valmistajat ilmoittavat lämpöarvon eri tavalla, eli numeromerkintää tai arvoa ei voi pitää yleispätevänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kuuma tulppa = kylmä kone (mitä pienempi numero, sitä kuumempi tulppa)&lt;br /&gt;
* Kylmä tulppa = kuuma kone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teorian mukaan jos kone käy kuumana niin tulpan pitää olla kylmä.&lt;br /&gt;
Tälläinen tulppa karstaantuu helpommin jos kone ei olekkaan kuuma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy kylmänä niin tulpan pitää olla kuuma.&lt;br /&gt;
Jos kone kuumenee liikaa saattaa tälläinen kuuma tulppa jopa sulaa männästä läpi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytettävän tulpan lämpöarvo riippuu koneen puristuksista ja viritysasteesta. Esim jos vakiokoneessa kuuluu olla lämpöarvoltaan 4 tulppa niin piristetyssä koneessa toimii 5 tai peräti 6 paremmin, riippuen viritysasteesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian lämmin tulppa menee mykäksi kun kone lämpenee (toimii taas koneen ja tulpan jäähdyttyä) ja liian kylmällä tulpalla vaikea saada käyntiin eikä kipinä ole tehokas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liian kylmä tulppa tuskin rikkoo mitään mutta liian lämmin tulppa voi olla vaaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa ei lämpene tarpeeksi johtuen väärästä lämpöarvosta, se aiheuttaa nokeentumista mikä pimentää tulpan.&lt;br /&gt;
Laittamalla pykälää tai kahta kuumempi tulppaa, jos alunperin on vaikkapa Nro 5 niin kokeile Nro 4 tai Nro 3 tulpalla, sattaa toimia paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös huomioida vaikka vastaavuustaulukko kertoo, että tulpan pitäsi sopia ko. malliin aina asia ei ole niin. Kannattaa aina verrata paikoillaan ollutta tulpaa uuteen. Kuitenkin olisi parempi tehdä vertaus alkuperäiseen, siis HD:n tulpaan yllätyksiä voi tulla.&lt;br /&gt;
Kuvassa (huonossa) olevat tulpat ovat taulukoiden mukaan vastaavia keskenään, kuitenkin vasemmalla olevassa Harley-Davidson merkkisessä keski-elektrodi on huomattavasti &amp;quot;ulompana&amp;quot; kuin Nippondenson ja Championin vastaavissa. Tästä voisi päätellä että lämpöarvo on erillainen. Kuvasta näkee myös valmistajien eri käytännön merkitä lämpöarvoa HD #4 Denso #16 ja Champion #8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:tulpat.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Mikä pimentää tulpan?===&lt;br /&gt;
* Liian rikas seos&lt;br /&gt;
* Kärkielektrodin sulaminen/vaurioituminen&lt;br /&gt;
* Karstoittuminen&lt;br /&gt;
* Mekaaninen hajoaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kone käy rikkaalla seoksella, niin tulppaan saattaa elektrodin ja maan (tulpan runko) väliin muodostua kastasta hiilisilta. Suurjännite oikaisee tätä hiilisiltaa pitkin elektrodin sivusta jättäen tulpan kärjet väliin. &lt;br /&gt;
Jos moottori ja tulpat eivät lämpene tarpeeksi/normaaliin käyttölämpötilaan niin silloin ei välttämättä tapahdu tulpan itsepuhdistumista ja tulppa nokeentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Öljyvuodot palotilaan karstoittavat tulppaa ja lopulta eristekerros kasvaa sellaiseksi ettei kipinää tule lainkaan tai muodotuu em. oikopolku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajan kuluessa tulpan elektrodit kuluvat ja kärkiväli suurenee. Sen johdosta hyvän kipinän saaminen vaatii enemmän voltteja. Myös kärjen särmät pyöristyvät, joka taas vaikuttaa heikentävästi kipinän muodostukseen. Nämä yhdessä tai erikseen saattaavat rajoille tullessaan aiheutaa käyntihäiriöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulppa on nokeentunut taikka öljyyntynyt voi sen saada puhdistamalla toimimaan. Jos puhdistaa teräs- tai messinkiharjalla taikka lioittimilla, niin silloin pitää huolehtia ettei tulppaan jää mitään irrallisia karstanpaloja jotka voisivat pudota palotilaan. Paineilmaa käyttäen puhdistuksen jälkipuhdistus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennenvanhaa tulpat on puhdistettu lasikuula-taikka hiekkapuhaltamalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Märän/kastuneen tulpan voi koittaa puhdistaa myös tupakansytyttimen avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös tupan hehkutuksella ne voi saada pelaamaan jälleen. Eli tulppa hehkutetaan esim kosaniliekin avulla panahehkuiseksi ja puhdistetaan sitten karsta pois. (hehkuttelut omalla vastuulla...)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===NGK sytytystulppa info===&lt;br /&gt;
NGK sivulta kaikenlaista infoa sytytstulpista.&lt;br /&gt;
http://ngksparkplugs.com/tech_support/spark_plugs/index.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Tulppataulukko===&lt;br /&gt;
Sytytystulpat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''H-D OEM''' || ''' Harley''' || '''Champpion''' ||'''ACCEL'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| - ||3|| J12YC || 137&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-60||3-4|| J18YC||138&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-47A||4R|| H8/H8C||166&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32307-58||5||H10||168&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| 32309-69||5-6	||N9YC	||115&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-78||5A6A	||N12YC||116&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|-||8||N3C||142 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|-||7||N4C||143&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32310-77||5A6||RN9YC||494&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32311-83||5R6A||RN12YC||496&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32314-83||6R7||N7YC||113&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32301-80||4R5||RL82YC||453&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32312-78A||5RL||RN14LY/RN13LYC||997&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|32317-86||6R12||RA8HC||882&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Tulppataulukko HotBike.JPG|700px|HotBike tulppataulukko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== '''Harley Spark Plug Cross-Reference''' ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;table width=&amp;quot;100%&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td&amp;gt;&amp;lt;table border=&amp;quot;1&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;2&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;2&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;tr valign=&amp;quot;top&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td width=&amp;quot;155&amp;quot; nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Harley Spark Plug &amp;lt;br&amp;gt;Cross-reference&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Twin Cam&amp;lt;br&amp;gt;88&amp;quot; / 96&amp;quot;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;h4 align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;VRSC&amp;lt;br&amp;gt;V-Rod&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;EVO 1340&amp;lt;br&amp;gt;(80 CID)&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 883/1200&amp;lt;br&amp;gt;86+&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1100cc&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XR 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1983-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1979-1985&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;XL 1000cc&amp;lt;br&amp;gt;1972-1978&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1975-1981&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovelhead&amp;lt;br&amp;gt;1982-1984&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;div align=&amp;quot;center&amp;quot;&amp;gt;&amp;lt;h4&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Shovel/Panhead&amp;lt;br&amp;gt;1947-74&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/h4&amp;gt;&amp;lt;/div&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Standard&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R7&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5RL&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R or 4R5&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Gold &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6AG&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4R5G&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;H-D Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;10R12APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;6R12PP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;XL10S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;5R6APP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Screamin' Eagle &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EX12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2413&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2402&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;EVS13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH13S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SH12S&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;ACCEL &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;Y2418P&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2410A&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2417&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;AC Delco &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;121XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;R44NS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;42F/42-6FS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;44NS/44XLS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4133&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4164&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4123&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;996&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;4265&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;2585&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Autolite Platinum &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4164DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;AP4265DP2&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Bosch / Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;X4CS&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;YR6LDE&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DP&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;W5AC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;WR8DC4&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Champion&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RAX94YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RA8HC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN7YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RL82YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN12YC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;RN13LYC&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Denso Iridium &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU24&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IXU22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IW16&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;IWF22&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6HS-10&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;B6L&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5ES-11 &amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Iridium&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR8EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;DCPR7EIX&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR6EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EIX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;NGK Platinum&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;BPR5EVX-11&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;tr&amp;gt;&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;strong&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#CC3300&amp;quot;&amp;gt;Splitfire &amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/strong&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF416D&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF6B&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF412C&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF21F&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF426E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;SF98E&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;td nowrap&amp;gt;&amp;lt;font color=&amp;quot;#FFFFFF&amp;quot;&amp;gt;-&amp;lt;/font&amp;gt;&amp;lt;/td&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/tr&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/table&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mekaaniset ==&lt;br /&gt;
===1969 asti===&lt;br /&gt;
* Automaattijakaja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisen vuosimallin 1965 Panhead sai automaattivirranjakajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Pannun automaattijakaja.jpg|300px|Manuaali- ja automaattijakaja ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===1970-1999===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virranjakaja sijaitsee Shovelhead ja Evolution moottoreissa jakopäänkopan &amp;quot;töttörössä&amp;quot; ja ottaa tunnistuksen suoraan nokka-akselista ja on asennettu sen päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoteen 1978 1/2 oli mekaaniset kärjet ja siitä eteenpäin induktiivinen pickup eli anturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakonsäätö edelleen mekaanisesti keskipakolimpuilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektroniseksi muuttui vuonna (?) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
( kesken )&lt;br /&gt;
=== Kärkisytytykset &amp;quot;tötterö&amp;quot; malleihin ===&lt;br /&gt;
Sama kärkipaketti (sisältää pohjalevyn, kärjet, kondensaattorin ja ennakonsäätimen) käy kaikkiin &amp;quot;tötteröllisiin&amp;quot; koneisiin. (Virranjakaja suoraan nokka-akselin päässä jakopään kopassa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa samalla kertaa investoida hiukan enemmän ja laittaa sellainen, jossa on neulalaakeroitu keskipakosäädin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mallit:&lt;br /&gt;
* Sportster rautapää -72 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Sportster Evolution&lt;br /&gt;
* Shovel -70 eteenpäin.&lt;br /&gt;
* Big Twin Evolution kaikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärjettömän puola toimii kärkien kanssa, mutta toisin päin ei.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärkien kestoon vaikuttaa enemmän kondensaattori, joka vioittuessaan antaa kärkien kipinöidä. Kondensaattori voi myös mennä oikosulkuun, jolloin kipinää ei tule ollenkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elektroniset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täysin elektronisessa sytytyksessä on kärjet korvattu esim hall-anturilla.&lt;br /&gt;
Kärkien tilalla on pulssin haistelija ja kärkiä nostavan mekaanisen nokan tilalla impulssin antava metallinen kuppi. Impulssi tulee aina kun kupissa oleva kolo ohittaa anturin.Ei mekaanista kontaktia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytytys pickup.jpg]] OEM 32400-83A   [[Kuva:Sytytys kuppi.jpg]] OEM 32402-83&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(ruuvi ja prikka: OEM 2611B) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoitus hoidetaan elektronisesti sytytysmodulissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sytysmoduli.JPG]] OEM 32421-85B&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Big Twin 1984 - 1999, paitsi FLT, FLHT and FLHS 84-93&lt;br /&gt;
* Sportster (OEM 32420-87B) 1988 -&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusajoitus on asetettu BT 36° ja Sportster 30°, maksimiennakko ennen yläkuolokohtaa (BTDC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä aina hiilikuitu tulpanjohtoja kärjettömän järjestelmän kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kick Start asento ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aftermarket sytysmoduleissa on usein Kick Start-mahdollisuus.&lt;br /&gt;
Kun moduli on sähköstartti asennossa niin kone pyörähtää muutaman kerran ympäri ennenkuin tulee ensimmäinen kipinä. Tällä suojataan starttimoottoria &amp;quot;takaisinpotkulta&amp;quot; ja ensimmäiset kierrokset on helpompia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kick Start asennosssa kipinä tulee heti ensimmäisellä kierroksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dyna S ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna S:hän on alunperin tehty korvaamaan kärkisytkä mutta se sopii myös kaikkiin laitteisiin (-99 asti) joissa on elektroninen järjestelmä. Pakettiin tulee halutessa kaikki tarpeellinen, myös ennakonsäätöön tarvittavat mekaaniset limput. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Daytona Twin Tec ===&lt;br /&gt;
Tietokoneen avulla ohjelmoitavavissa (USB ohjelmointikaapeli) ohjelmiton saa ilmaiseksi mutta kaapelin joutuu ostamaan. Malli vanhempiin kärkien tilalle sekä uudempiin modulin tilalle.&lt;br /&gt;
Kiertokytkimellä tehtävät pika-asetukset normaalikäyttöön. Vaatii myös H-D® timing rotor P/N 32402-83 sekä sopivan puolan/puolat sekä hiilikuitu johtimet.   &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Powerarc / Spyke. ===&lt;br /&gt;
Täyselektroninen, ei pelkästään kärjetön (niikuin esim Crane) Taitaa olla ainoa kokonaan elektroninen ja singlefire, mitä pystyy pyörittää &amp;quot;vääräänsuuntaan&amp;quot; (eli käy myös Knuckle ja Panhead sekä Early Shovel malleihin)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Crane HI-4===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crane Hi 4 singlefire race-malli modulin lisäksi puola Crane 8-3001 (kaksi puolaa samoissa kuorissa) ja H-D® timing rotor P/N 32402-83 (tietenkin kunnon hiilikuitu johdot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Crane HI-4 sytytyksen testauksesta:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos sytytysongelmana vain toisen sylinterin sytytys ja se on puolasta/modulista johtuva, niin ongelma on yleensä takimmaisessa. Silloin pyörä käy huonosti, ei kiihdy ja &amp;quot;papattaa&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) Mittaa (sytytysvirta päällä), että kaikille puolaan tuleville liittimille tulee 12V.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) Kokeile tulpanjohtoa vaihtamalla (mielellään uusi ja oikeanlainen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) Vaihda tulpat keskenään. Putsaa tulpat ensin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida tulpista taikka johdoista johtuvan ongelman. (kohdat 1-3)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4) Testaa puolan resistanssi (virta poissa päältä). Pitäisi olla 2.5 - 3 Ohmia puolassa kummassakin tulpanjohdon lähdössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5) Vaihda modulilta puolalle tulevat johdot (valkoinen ja musta) keskenään SEKÄ tulpanjohtojen paikat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valkoinen johto on takasylinterin ja musta etusylinterin johto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin voit eliminoida puolasta johtuvan ongelman (kohdat 4-5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6) Testivalolla pyörän käydessä liitä maahan ja puolalle tulevaan johtoon. Kumpikin (valkoinen ja musta) testataan erikseen. &lt;br /&gt;
* Jos välkkyy kuin ruotsalainen Disco niin silloin toimii.&lt;br /&gt;
* Jos ei välky tai on tasaista valoa niin moduli (tai johto) on rikki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7) Cranen tekniikkatuesta kerrotaan, että latauksen taikka muu elektroninen ongelma saattaa aiheuttaa modulin rikkovia jännitepiikkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== MSD Pulse ignition ===&lt;br /&gt;
Elektronin sytytys myös single fire mahdollisuudella.&lt;br /&gt;
Voi itse säätää dippikytkimillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Twin Camiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Kaasaripeliin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dyna TC88-2 (tai 2P) tai Crane Fireball HI-4TC moduulit ovat hyviä vaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huom! Twin Camissa ja Evossa eri ensiöresistanssiset puolat. Eivät ole yhteensopivia!''' &lt;br /&gt;
* TC 0,5-ohmia &lt;br /&gt;
* Evo 2,5-5-ohmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ruiskuihin:''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Power Commander PC III/usb malli, antaa säätää sekä seoksen että sytytyksen. Loistava laite, monipuolinen ja helppo säätää! Toimii hyvin big twineissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bueliin Power Commanderia ei enää saa. Buelissa on liian pienet ruiskusuuttimet vakiona (jos aletaan virittämään), joten PC ei voi auttaa asiaa. Tilalle voi laittaa vaikka kaasuttimeksi Mikunin HS:n ja Thunderheart ohjelmoitavan sytkän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Magneetto ==&lt;br /&gt;
Magneetto on sytytysjärjestelmä joka tekee itse pyöriessään virtaa kipinälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli on riippumaton akusta taikka latauksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Magneeton kanssa tulisi käyttää kuparisydämisiä tulpanjohtoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskustelua magneetoista [http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=15670]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton laittaminen paikoilleen Knucklehead, Panhead===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun irrottaa magneeton ja jalan toisistaan niin rystyyn ja pannuun saa laitettua magneeton paikoilleen ottamatta sylinterinkantta pois paikoiltaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris 69asti-1-.jpg]] Kuva: Morris Magneetto Big Twin 1936 - 1969&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt Sportster-1-.jpg]] Kuva: Hunt Magneetto Sportsteriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto tupla.jpg]] Kuva: Morris tuplamagneetto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Hunt horisontal.jpg]] Kuva: Hunt horisontaalimagneetto 72 - 99&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneetto valmistajia===&lt;br /&gt;
* Hunt Magnetos [http://www.huntmagnetos.com/motorcycle-pricelist.php]&lt;br /&gt;
* Morris [http://www.morrismagneto.com/]&lt;br /&gt;
* Karata [http://www.karata.com/magnetos.htm]&lt;br /&gt;
* Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
* Kooste sivu vanhemmista magnetoista, sisältää ohjeita ja räjäytyskuvia. [http://www.oldengine.org/members/diesel/Magnetos/Petrolmag.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
** Bosch&lt;br /&gt;
** Eisemann&lt;br /&gt;
** Fairbanks Morse&lt;br /&gt;
** International Harvester / McCormick-Deering&lt;br /&gt;
** Lucas&lt;br /&gt;
** Splitdorf&lt;br /&gt;
** Sumter&lt;br /&gt;
** Wico / Wipac&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Magneeton räjäytyskuva===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Magneetto Morris osina.jpg|650px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Morris magneeton räjäytyskuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Klikkaa kuvaa niin saat sen isommaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== VOES ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
V.O.E.S = Vacum Operated Electrical Switch eli alipaine käyttöinen sähkökytkin.&lt;br /&gt;
*H-D® VOES P/N 26566-91. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensinnäkin VOES muuttaa ajoitusta aikaisemmaksi, ei myöhäisemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se on suunniteltu aikaistamaan sytytystä silloin kun moottori ei ole kuormitettuna. Tasakaasulla ajettaessa ennakko on aikaistettuna ja kun kääntää reilusti kaasua, niin imusarjan alipaine pienenee, VOES reagoi siihen ja pienentää ennakkoa.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Dressereissä ennakon tulisi olla 5.5&amp;quot; ja 6.0&amp;quot; välillä mitattuna imusarjan alipaineesta. &lt;br /&gt;
* Softtail ja Dyna Glide mallit välillä 3.5&amp;quot; ja 4.5&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Sportsterit  3.0&amp;quot;. &lt;br /&gt;
* Kaikissa moottoreissa jossa on korkeampi puristus taikka viritysnokat, aseta VOES arvoon 5.5&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Dual Fire / Single Fire ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dualfiressä molemmat sylinterit saavat kipinän samaan aikaan ja Singlefiressä vain &amp;quot;oikeaan aikaan&amp;quot; eli kummankin sylinterin puristustahdilla erikseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava koskee Shovel, Sporster ja EVO 1970-1999 joissa on kaikissa yhteensopiva sytytysjärjestelmä.&lt;br /&gt;
Puola on välttämättä vaihdettava vain, kun siirrytään dualfirestä singlefireen.&lt;br /&gt;
Dualfire sytytyksissä voidaan käyttää alkuperäistä 5-ohmin puolaa. Ja singlefirellekin voi laittaa vaikka kaksi alkuperäistä puolaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa sytytyksissä (esim. Dyna 2000 ja Crane HI-4E) on mahdollista valita dual-/singlefire tarpeen mukaan, jolloin voi esim aluksi ajaa vakiopuolalla dualfirenä ja myöhemmin hommata singlef. puolat jos tuntee tarvetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2,5-3 ohmin puolalla saa voimakkaamman kipinän, mikä on eduksi varsinkin korkeapuristeisessa moottorissa.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
== Ajoitus ==&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoitus säädetään kärkilevyä taikka elektroonisen pick-uppia kääntämällä.&lt;br /&gt;
Uudemmissa eli TC (1999 alkaen) ja Sportster 2004 alkaen vain sytytysmodulin käyriä muokaten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Plugi===&lt;br /&gt;
Sytytyksen ajoituksessa voi käyttää apuna lohkossa olevan plugin tilalle läpinäkyvää plugia, jolloin öljy ei roisku kampikammiosta silmille ja kampiakselin ajoitusmerkit näkyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Ajoitusplugi.JPG|300px]] OEM 96295-65D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sopii 36-99 BIG TWIN, 52-56 K, 57-03 XL ja 38-73 45&amp;quot; sivuventtiili malleihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Big Twin===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit.JPG]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajoitusmerkit Sportster===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kampuran merkit Sportster.JPG]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Taulukoita_ja_muuta&amp;diff=3611</id>
		<title>Taulukoita ja muuta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Taulukoita_ja_muuta&amp;diff=3611"/>
		<updated>2011-03-11T22:29:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:yleinen tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:MOOTTORI]]&lt;br /&gt;
[[category:Taulukot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muuntokertoimiin löytyy automaattinen convertteri eli muunnin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.curezone.com/conversions.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muuntokertoimia ==&lt;br /&gt;
Mittojen muuntokertoimia&lt;br /&gt;
* kuutiotuumat kuutiosenteiksi, cubic inches to centimeters = 16.387&lt;br /&gt;
* tuumat millimetreiksi, inches to millimetres = 25.4&lt;br /&gt;
* tuumat senttimetreiksi, inches to centimeters = 2.54&lt;br /&gt;
* US gallonat litroiksi, gallons (US) to liters = 3.7854111&lt;br /&gt;
* Mailit kilometreiksi, miles to kilometers = 1.609343&lt;br /&gt;
* paunat kiloiksi, pounds to kilograms = 0.4536&lt;br /&gt;
* quartit litroiksi, quarts to liters = 0.9463529&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Vääntämomentti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Foot-pounds (ft / lbs)   in     Newton-Meter   (Nm)          ft / lbs x 1,35 = Nm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Newton-Meter (Nm)      in     Foot-pounds (ft/lbs)           Nm x 0,74 = ft / lbs&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Newton-Meter (Nm)      in     Kilopond/cm² (kp/cm²)        Nm x 0,102 = kp/cm²&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Paine ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PSI                            in     Kilop./cm² (kp/cm²)        psi x 0,07031 = kp/cm² &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilop./cm² (kp/cm²)      in     PSI                              kp/cm² x 14,22 = psi &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PSI                            in     Bar                              PSI x 0,07 = Bar &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bar                            in     PSI                              bar x 14,29 = PSI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Paino ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Kilop./cm² (kp/cm²)        lbs x 0,45 = kp/cm² &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilopond/cm² (kp/cm²)  in     Pounds (lbs)                  kp/cm² x 2,2 = lbs &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ounces (oz)                in     Gramm                         oz x 28 = Gramm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gramm                       in     Ounces (oz)                  Gramm x o,035 = oz&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Kilogramm (kg)              lbs x 0,4536 = kg &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilogramm (kg)             in     Pounds (lbs)                 kg x 2,205 = lbs&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Voima ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Newton (N)                  lbs x 4,45 = N &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Newton (N)                 in     Pounds (lbs)                 N x 0,225 = lbs &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PS                             in     Kilowatt (kw)                PS x 0,735 = kw &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilowatt (kw)               in     PS                              kw x 1,36 = PS &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Horse Power (HP)         in     PS                              HP x 1,015 = PS &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PS                             in     Horse Power (HP)          PS x 0,985 = HP&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pituus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''Mistä yksiköstä''' || ''' Mihin yksikköön''' || '''Kerroin''' &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Tuumat Inch (in)||Millimetreiksi (mm)|| in x 25,4 = mm&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Millimetrit (mm)||Tuumiksi Inch (in) || mm x 0,03937 = in &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Jalka (foot)||Metreinä (m)|| foot x 0,3048 =  m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Metrit (m)||Jalkoina (foot) || m x 3,281 = foot&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Jardi (yard)||Metreinä (m)|| yard x 0,9144 = m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Metri (m)||Jaardeina (yard)|| m x 1,0936 = yard &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mailit (mile) ||Kilometreinä (km) ||mile x 1,609 = km &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kilometrit (km)||Maileina (mile)|| km x 0,622 = mile&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tilavuus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pints (pts)                  in     Liter                               pts x 0,47 = Liter &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liter                          in     Pints (pts)                       Liter x 2,1 = pts&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Quarts (qts)                in     Liter                               qts x 0,95 = Liter&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Liter                          in     Quarts (qts)                     Liter x 1,06 = qts &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gallone (gals)              in      Liter                              gals x 3,8 = Liter &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liter                          in      Gallone (gals)                  Liter x 0,26 = gals &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Cubic Inch (cu in)        in     Cubik-Centimeter (ccm)      cu in x 16,387 = ccm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Cubik-Centimeter (ccm) in    Cubic Inch (cu in)              ccm x 0,0611 = cu in&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Moottorin tilavuudet==&lt;br /&gt;
Allaolevista taulukoista näet moottorin tilavuuden riippuen männän halkaisiasta (poraus) ja iskunpituudesta (männän liike sylinterissä).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuumakokoisen tilavuuden ci = cubic inches kerroin kuutiosenttimetreiksi on '''cu in x 16,387 = ccm'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuumamitan kerroin millimetreiksi on 1&amp;quot; (inch) x 25.4 = mm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Sportster kuutiotilavuus kuutiotuumina (CI)===&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;8&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;0&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!'''Isku - Stroke'''&lt;br /&gt;
| colspan=0| ''' Poraus - Bore '''&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| colspan=0|''isku X poraus''&lt;br /&gt;
| '''3”'''&lt;br /&gt;
| '''3-3/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-1/4”'''&lt;br /&gt;
| '''3-5/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-3/8”'''&lt;br /&gt;
| '''3-7/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-1/2”'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 3-13/16”''' &lt;br /&gt;
| 53.9&lt;br /&gt;
| 60.8 &lt;br /&gt;
| 63.2&lt;br /&gt;
| 65.7&lt;br /&gt;
| 68.2&lt;br /&gt;
| 70.7&lt;br /&gt;
| 73.3&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/16”''' &lt;br /&gt;
| 57.4&lt;br /&gt;
| 64.8&lt;br /&gt;
| 67.4&lt;br /&gt;
| 70.0&lt;br /&gt;
| 72.6&lt;br /&gt;
| 75.3&lt;br /&gt;
| 78.1&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 3/16”''' &lt;br /&gt;
| 59.1&lt;br /&gt;
| 66.8&lt;br /&gt;
| 69.4&lt;br /&gt;
| 72.1&lt;br /&gt;
| 74.9&lt;br /&gt;
| 77.7&lt;br /&gt;
| 80.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 5/16” '''&lt;br /&gt;
| 60.9&lt;br /&gt;
| 68.8&lt;br /&gt;
| 71.5&lt;br /&gt;
| 74.3&lt;br /&gt;
| 77.1&lt;br /&gt;
| 80.0&lt;br /&gt;
| 82.9 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 7/16” '''&lt;br /&gt;
| 62.7&lt;br /&gt;
| 70.8&lt;br /&gt;
| 73.6&lt;br /&gt;
| 74.4&lt;br /&gt;
| 79.3&lt;br /&gt;
| 82.3&lt;br /&gt;
| 85.3&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/2”'''&lt;br /&gt;
| 63.6&lt;br /&gt;
| 71.8&lt;br /&gt;
| 74.6&lt;br /&gt;
| 77.5&lt;br /&gt;
| 80.5&lt;br /&gt;
| 83.5&lt;br /&gt;
| 86.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 5/8” '''&lt;br /&gt;
| 65.3&lt;br /&gt;
| 73.8&lt;br /&gt;
| 76.7&lt;br /&gt;
| 79.7&lt;br /&gt;
| 82.7&lt;br /&gt;
| 85.8&lt;br /&gt;
| 89.0&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''4 13/16”'''&lt;br /&gt;
| 68.0&lt;br /&gt;
| 76.8&lt;br /&gt;
| 79.8&lt;br /&gt;
| 82.9&lt;br /&gt;
| 86.0&lt;br /&gt;
| 89.3&lt;br /&gt;
| 92.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''5” '''&lt;br /&gt;
| 70.6&lt;br /&gt;
| 79.8&lt;br /&gt;
| 82.9&lt;br /&gt;
| 86.1&lt;br /&gt;
| 89.4&lt;br /&gt;
| 92.7&lt;br /&gt;
| 96.1 &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Big Twin kuutiotilavuus kuutiotuumina (CI)===&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;8&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;0&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!'''Isku - Stroke'''&lt;br /&gt;
| colspan=0| ''' Poraus - Bore '''&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| colspan=0|''isku X poraus''&lt;br /&gt;
| 3 7/16”&lt;br /&gt;
| 3 1/2”&lt;br /&gt;
| 3 5/8”&lt;br /&gt;
| 3 11/16”&lt;br /&gt;
| 3 3/4”&lt;br /&gt;
| 3 13/16”&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 3-31/32”''' &lt;br /&gt;
| 73.6&lt;br /&gt;
| 76.3&lt;br /&gt;
| 81.8&lt;br /&gt;
| 84.7&lt;br /&gt;
| 87.6&lt;br /&gt;
| 90.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/4”'''&lt;br /&gt;
| 78.8&lt;br /&gt;
| 81.7&lt;br /&gt;
| 87.6&lt;br /&gt;
| 90.7&lt;br /&gt;
| 93.8&lt;br /&gt;
| 96.9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/2”'''&lt;br /&gt;
| 83.4&lt;br /&gt;
| 86.5&lt;br /&gt;
| 92.8&lt;br /&gt;
| 96.0&lt;br /&gt;
| 99.3&lt;br /&gt;
| 102.7 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''4 5/8”''' &lt;br /&gt;
| 85.8&lt;br /&gt;
| 89.0&lt;br /&gt;
| 95.5&lt;br /&gt;
| 98.8&lt;br /&gt;
| 102.2&lt;br /&gt;
| 105.6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 3/4”'''&lt;br /&gt;
| 88.1&lt;br /&gt;
| 91.3&lt;br /&gt;
| 97.9&lt;br /&gt;
| 101.4&lt;br /&gt;
| 104.8&lt;br /&gt;
| 108.5 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 5”'''&lt;br /&gt;
| 92.7&lt;br /&gt;
| 96.1&lt;br /&gt;
| 103.1&lt;br /&gt;
| 106.7&lt;br /&gt;
| 110.3&lt;br /&gt;
| 114.1 &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tuuma / millimetrit taulukko ==&lt;br /&gt;
Taulukko, jossa mitat muutettuna tuumajärjestelmästä metriseen järjestelmään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[In/mm|In/mm]]&amp;lt;/li&amp;gt; Taulukko tuuman murtoluvut 1&amp;quot; asti millimetreissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Tiedosto:Muuntotaulukko in decimal mm.pdf]]&amp;lt;/li&amp;gt; Taulukko pdf muodossa 3&amp;quot; asti tuuman murto-osat, tuuman desimaalit ja millimetrit.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Andrewsin taulukko nokka-akseleista ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista Knuckle- , Pan-, Shovelhead.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CAMS FOR SHOVEL, PAN, KNUCKLE [http://www.andrewsproducts.com/motorcycle/cams/cams_for_shovel.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomaa, että nokka-akseleissa on eroja. Vuoteen 1969 (Early Shovel, Generator Shovel) asti virranjakaja  (kärjet) olivat erillisenä rattaan pyörittämällä akselilla. Vuodesta 1970 (late Shovel, Alternator Shovel) kärjet sijaitsevat suoraan nokka-akselin päässä. Tällöin nokka-akselin päässä on hahlo pyörittäjää varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1977 vaihtui nokka-akselin ja pinionrattaan hammastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista Ironhead moottoreihin&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/Cams_IronXL.pdf Andrews Ironhead]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista EVO Sportster moottoreihin&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/CamsEVXL.pdf Andrews EVO XL]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin muita teknisiä ohjeita&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/Subpages/technical_index.htm Anrews documents]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Moottorin sisäänajo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Moottorin käynnistys ja sisäänajo-ohje'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Ensimmäinen startti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Tarkasta, että öljytankissa on öljyä ylärajaan asti. (käytä mineraaliöljyä sisäänajossa - ei synteettistä öljyä!)&lt;br /&gt;
* Ilmaa öljypumppu irrottamalla öljypumpun päällä oleva, ylhäältäpäin katsottuna vasemmanpuoleinen iso ruuvi jonka alla on jousi ja kuula. Öljyn tulisi nousta ylös pumpusta.&lt;br /&gt;
* Irrota öljypumpun paluuletku ja laita se läpinäkyvään ja puhtaaseen astiaan.&lt;br /&gt;
Käytä moottoria noin 1 minuutti noin 1250 –1750 rpm. Älä kaasuttele moottoria jotta et vahingoita kannen tiivisteitä. Tarkasta, että öljynpaine on normaali (valo/mittari) ja että öljyn paluukierto toimii. Tarkkaile mahdollisia öljyvuotoja moottorin käydessä. Huom!: hydrauliset nostajat nakuttavat ennekuin ne ilmaantuvat. Sammuta moottori. Tarkasta mahdolliset öljyvuodot ja anna moottorin jäähtyä kokonaan.&lt;br /&gt;
'''&lt;br /&gt;
Toinen - viides startti'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kun kone on jäähtynyt kytke paluuletku takaisin öljytankkiin/suodattimeen. &lt;br /&gt;
* Käynnistä moottori uudelleen ja anna sen lämmetä. Käytä moottoria 3-4 minuuttia kunnes sylinterit kuumenevat. Sammuta moottoria ja anna sen jälleen jäähtyä. Tarkasta jälleen mahdolliset öljyvuodot ja anna moottorin jäähtyä huoneenlämpöiseksi. &lt;br /&gt;
* Toista tämä 3-4 kertaa ja anna moottorin käydä hieman pidempään joka kerta. Viimeisen käynnistyksen yhteydessä voit nostaa kierrosluvut tasaisesti noin 2500 rpm:n. &lt;br /&gt;
* Kaasuttimen tarkempi säätö tässä vaiheessa on turhaa, sillä moottorin lämpötila ei vielä nouse tarpeeksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäähdytä moottori ja olet valmis koeajolle. Tarkasta koneen pulttien kireys. Huom!: Vanhojen moottorien kannet (= Shoveliin asti) tulee tässä vaiheessa jälkikiristää ja venttiilit säätää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Sisäänajo'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* osa 1&lt;br /&gt;
Ensimmäiset 100 km ovat kriittisiä männänrenkaille. Älä ylitä 2500 rpm, älä kiihdyttele, älä väännätä äläkä aja ruuhkassa (kuumassa). Vaihda ajon jälkeen moottoriöljy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* osa 2&lt;br /&gt;
Seuraavat 700 km. Älä nosta kierroksia yli 3500 rpm. Aja tasaisesti. Älä kiihdyttele, älä vedätä. Vaihda ajon jälkeen moottoriöljy ja suodatin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* osa 3&lt;br /&gt;
Seuraavat 1700 km. Voit ajaa normaalisti, käyttää kierroksia mutta älä kiihdyttele liian kovilla kierroksilla, älä kiihdytä terävästi, ei nopeita lähtöjä. Älä tavoittele huippunopeuksia. 1700 km jälkeen tarkasta kaasuttimen säädöt ja vaihda koneöljy. &lt;br /&gt;
'''Tämän jälkeen voit ajaa normaalisti.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moottorin sisäänajosta on myös toisenlaista mielipidettä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moottorille voisi antaa jo lähes alusta lähtien kierroksia ja ajaa &amp;quot;reilulla kädellä&amp;quot;, mutta öljynvaihto on siltikin tärkeää ensikilometrien jälkeen.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3610</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3610"/>
		<updated>2011-02-17T20:56:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Uudet Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin Harrikan tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrut: &lt;br /&gt;
* Softail Springerissä 21&amp;quot; eturengas, vähemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru oikealla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
* Heritage Springerissä 16&amp;quot; eturengas, enemmän miinuskulmaa ohjausakselissa, jarru vasemmalla (satulassa istuen katsottuna).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike. Satulassa istuen katsottuna vasen puoli.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3609</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3609"/>
		<updated>2011-02-17T20:53:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Uudet Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin Harrikan tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrut: &lt;br /&gt;
* Softail Springerissä 21&amp;quot; eturengas, jarru vasemmalla (vähemmän miinuskulmaa ohjausakselissa).&lt;br /&gt;
* Heritage Springerissä 16&amp;quot; eturengas, jarru oikealla (enemmän miinuskulmaa ohjausakselissa).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3608</id>
		<title>Springer</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Springer&amp;diff=3608"/>
		<updated>2011-02-17T20:50:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Wanhat Springer-keulat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:KEULA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer keulan historiaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1930 Harley-Davidson® esitteli Springer® keulan&lt;br /&gt;
* 1942 HARLEY-DAVIDSON® XA Armeijapyörä&lt;br /&gt;
XA-keula on ollut erityisessä Chopper rakentajien suosiossa 60-luvulla koska keula on 2&amp;quot; vakio springeriä pidempi.&lt;br /&gt;
* 1946 Monroe® etuiskunvaimennin kitkavaimentimen tilalle&lt;br /&gt;
* 1948 Viimeinen vuosi Springer® keuloja (ensimmäinen Panhead)&lt;br /&gt;
* 1988 Springer® keula palaa takaisin tuotantoon uusittuna: Harley-Davidson FXSTS Springer® (Softail Springer). 21&amp;quot; rengas.&lt;br /&gt;
* 1993 Etulokasuojan kiinnitys suoraan jarrukaliperin (oikealla) kiinnitysrautaan. Lokasuoja seuraa rankaan liikettä ja on alempana.&lt;br /&gt;
* 1997 Harley-Davidson FLSTS Heritage Springer® esitellään. 16&amp;quot; rengas, jarru vasemmalla. Enemmän - (miinus) kulmaa keulassa.&lt;br /&gt;
* 2003 Viimeinen vuosi FLSTS/FLSTSI Heritage Springer®&lt;br /&gt;
* 2004 2005 FLSTSC/CI Softail® Springer® Classic™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2006 Viimeinen vuosi FXSTS Softail® Springer®&lt;br /&gt;
* 2007 2008 FXSTSSE2 Screamin' Eagle™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 FLSTSB SOFTAIL® CROSS BONES™ esitellään&lt;br /&gt;
* 2008 2009 FXSTSSE CVO Softail® SPRINGER® esitellään&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Wanhat Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Wanhat jousikeulat&lt;br /&gt;
* I-palkki&lt;br /&gt;
* Ovaaliputki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan jatkamiseen on aikoinaan käytetty mm. 1930-luvun Fordin V-tukitankoa (ovaaliputkea).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keuloja on tehty kahdella eri kulmalla.&lt;br /&gt;
'''&amp;quot;In-line&amp;quot;''' jolloin keulan takajalat ja ohjausakseli ovat samalla linjalla sekä '''&amp;quot;off-set&amp;quot;''' jolloin keulassa 6 astetta miinuskulmaa. Tarkoittaa sitä, että ohjausakseli on joko takajalkojen kanssa samalla linjalla (In-line) taikka ohjausakselia on kallistettu yläpäästä taaksepäin (Off-set). Jälkimmäisessä keula on pystymmässä asennossa. Tämä muutos on tehty ajogeometrian takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;In-line&amp;quot;-keulaa käytettiin Big Twineissä vuosina 1936 - 1940 (rungossa on 28° ohjausakselin kulma) sekä BT 1941 - 1945 (rungossa 29° keulakulma).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;Off-set&amp;quot;-keulaa käytettiin BT 1946 - 1948 ja rungossa 30° keulakulma. (Suurin osa uustuotanto jäykkäperäisistä alkuperäistyyppisistä rungoista on 30° keulakulmalla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viimeisimpiin Springerkeuloihin sai lisävarusteena Monroen valmistaman iskunvaimentimen (vuodesta -46)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer monroe iskari.jpg|thumb|Springer iskunvaimennin]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
HUOM!&lt;br /&gt;
Tarkistakaa uustuotanto (repro) off-set keuloista, että laakeri istuu kunnolla alaosastaan. Useissa uustuotanto off-set keuloissa ei ole työstetty laakeripintaa 90° suhteessa ohjausakselin linjaan nähden. Tarkoittaa sitä, että laakeri nojaa vain toiselta reunalta pyörän koko painolla -&amp;gt; ei toimi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Uudet Springer-keulat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer-keula palasi takaisin Harrikan tuotantoon 1988. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulaa on uudistettu radikaalisti vanhoihin verrattuna, mutta ulkonäkö pysyi hyvin samankaltaisena.&lt;br /&gt;
Vakio Softail Springerissä vähämmän miinuskulmaa kuin Heritage Softail Springerissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keulan vakiopituus (keula kiinni pyörässä):&lt;br /&gt;
* akselista emäputken alalaakerin alapintaan 56,5 cm&lt;br /&gt;
* akselista emäputken ylälaakerin yläpintaan 75 cm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1988 tullut Springer-keula. Huomaa lokasuojan kiinnitys etuputkissa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer88 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1993 tullut uudistettu keula. Lokasuojan kiinnitys (takajalasta ja) jarrukaliperista niin, että lokasuoja seuraa renkaan ylös-alas liikettä. Lokasuoja lähempänä rengasta kuin aikaisemmin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springer93 pieni.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarockeri eli keinuvipu ja 16&amp;quot; pyörällä varustetun jarrun kiinnike.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springerkeulan keinuvivut.JPG|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Springer-keulan muokkaaminen ==&lt;br /&gt;
=== Keulan jatkaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi jatkaa taikka ohjausakselin kulmaa kallistaa. Työn suorituksen on syytä antaa tehdä asiantuntijan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään pidempi Springer-keula niin pidemmät keinuvivut on huono ratkaisu. Ainut hyvä tapa lue &amp;quot;oikea&amp;quot; on reikata springerin ohjausakseli, eli ohjausakseli käännetään sellaiseen kulmaan jotta jättö tulee kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Madaltaminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa voi joissain tapauksissa madaltaa kääntämällä alalinkut &amp;quot;ylösalaisin&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Tällöin on huomioitava myös jarrun reaktiotangon suunta ja vapaa liike.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Madaltavia alalinkkuja (rocker) saa myös tarvikevalmistajilta.&lt;br /&gt;
Ala-rockerien vaihto ei lyhennä joustomatkaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etupyörä tekee myös liikettä alkuperäisen ylös-alas suunnaan sijasta edes-takaisin.&lt;br /&gt;
[[Kuva:Springeralalinkut.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Springer keulaa (uusi 1988 -&amp;gt;) voi myös madaltaa jousisetillä taikka tehdä seuraavan ohjeen mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Isoista jousista 1,5 cm katkolaikalla pois.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien alle 1.5 cm holkki n.44mm ulkomitalla. &lt;br /&gt;
 Muista sorvata olakekynnys jouselle ja lautaselle.&lt;br /&gt;
 - Yläjousien sisään 1,5 cm holkki n.10mm reijällä n.25mm ulkomitalla.&lt;br /&gt;
 - Ostetaan HYVÄ iskunvaimennin.Ei käytettyä eikä kiinalaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 - Tiputtaa n.3 cm halvalla.&lt;br /&gt;
 - Valmiit jousisarjat laskevat enemmän mutta Springerin rajoittunut joustomatka muistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarinaa Springer keulan kallistamisesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?f=1&amp;amp;t=33460&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Jarru ==&lt;br /&gt;
Jarrun reaktiotangon kiinnitys on tehtävä liikkuvaksi ts. sen on päästävä kiertymään hieman keulan joustaessa ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reaktiotangon suunta tulisi olla sama kuin keulan alalinkkujen jotta vääntävät ja vetävät voimat kohdituisvat oikein eikä keulassa käytöksessä esiintyisi arvaamattomia tekijöitä kuten pompotusta, hallitsematonta &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiötä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levyjarrussa itse jarrupuristin tuli laittaa takajalan etupuolelle (ainakin reaktiotangon kiinnitys) jotta reaktiotanko toimii vetävään suuntaan. Jos jarru on takajalan takapuolella niin jarruttaessa tulee &amp;quot;anti-dive&amp;quot; ilmiö hallitsemattomasti ja jarru pyrkii nostamaan runkoa eli pidentämään keulaa.&lt;br /&gt;
=== Mekaaninen ===&lt;br /&gt;
Springer-keulan mekaaninen jarru on rumpujarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalisti yhdellä jarrukenkiä kääntävällä nokalla, mutta on valmistettu myös kaksinokkaisia tehokkaampia jarruja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:2-nokkainen Springerjarru ulkoa.JPG|300px]][[Kuva:2-nokkainen Springerjarru sisältä.JPG|300px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali yksinokkaisessa jarrussa toinen jarrukenkä jarruttaa pyörän pyörimissuuntaan, toinen vastasuuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksinokkaisessa kummatkin kengät ottavat samaan suuntaan. Normaalisti jarru on vanhoissa springereissä vasemmalla puolella, jolloin kaksinokkaisen kengät ottavat etureunasta eli pyörimissuuntaa vastaan (tehostava vaikutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levyjarru ===&lt;br /&gt;
Uudemmassa Springer-keulassa on levyjarru.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Softail Springer mallissa jossa on 21&amp;quot; eturengas, jarru sijaitsee oikealla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heritage Softail Springerissä on 16&amp;quot; eturengas ja jarru vasemmalla puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jarrupuristin sijaitsee keulan etupuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Katsastajan_k%C3%A4sikirja&amp;diff=3597</id>
		<title>Katsastajan käsikirja</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Katsastajan_k%C3%A4sikirja&amp;diff=3597"/>
		<updated>2011-02-04T01:25:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Katsastajan käsikirja */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:LAKITEKSTI/SÄÄNNÖKSET]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== '''Katsastajan käsikirja''' ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katsastajan käsikirja pdf tiedostona [[Tiedosto:KatsastajankasikirjaVersio20-1-.pdf]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.0 Sisällysluettelo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. KÄSIKIRJAN TARKOITUS, SISÄLLÖNKUVAUS JA KÄYTTÖOHJE&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1 JOHDANTO&lt;br /&gt;
Katsastajan Käsikirja on tarkoitettu apuvälineeksi rekisteröinti- ja muutoskatsastuksia suorittaville katsastajille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katsastajan Käsikirjassa on esitetty keskeisin perustieto katsastustehtävien suorittamiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katsastajan Käsikirjaa päivitetään tarpeen mukaan. Sisältöön liittyvät toiveet ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoneuvohallintokeskus (AKE) ylläpitää Katsastajan käsikirjaa parantaakseen henkilökuntansa ja&lt;br /&gt;
sidosryhmiensä mahdollisuuksia pysyä selvillä sekä nykyisistä että aiemmin voimassa olleista&lt;br /&gt;
määräyksistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käsikirja saattaa sisältää virheitä eikä sisältö välttämättä ole täysin kattavaa tai ajantasaista. AKE ei vastaa käsikirjan mahdollisesti sisältämistä virheistä tai puutteellisuuksista tai käsikirjan&lt;br /&gt;
sisältämien tietojen käytöstä tai tulkinnasta aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2 KÄSIKIRJAN KÄYTTÖ&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Määräykset nimikkeittäin ja ajoneuvoluokittain kerrotaan voimaantulopäivämäärien määräämässä&lt;br /&gt;
järjestyksessä, vanhimmasta uusimpaan.&lt;br /&gt;
Käsikirjan käytössä huomioitavia asioita:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- suoritettuihin rakenne- ym. muutoksiin sovelletaan katsastushetkellä voimassaolevia&lt;br /&gt;
määräyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- vanhan aiemmin hyväksytyn varusteen tai laitteen saa korvata uusien määräysten&lt;br /&gt;
mukaisilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- luetaan voimaantulojen asiasisältö kokonaisuutena, koska yleensä vain muuttunut tieto&lt;br /&gt;
merkitty voimaantulopäivän kohdalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- määräysten tarkkaa sisältöä ei yleensä ole merkitty, ainoastaan pääkohdat pl. määräykset,&lt;br /&gt;
joiden asiasisältö on lyhyt ja selkeä tai vaikeasti haettavissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- varmistettava, että lukeminen tapahtuu oikeaa ajoneuvoluokkaa koskevalta sivulta ja&lt;br /&gt;
samalla huomioitava mm. tyyppihyväksyntä- ja käyttöönottoajankohta, tullivalvonnasta&lt;br /&gt;
luovutuspäivä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkki 1. Muuttotavarana maahantuodun henkilöauton melun sallittu arvo on selvitettävä. Auto&lt;br /&gt;
on otettu käyttöön vuonna 1984.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- todetaan ohjeista, että ns. muuttoautoihin melun osalta sovelletaan ajoneuvon ensimmäisenä&lt;br /&gt;
käyttöönottoajankohtana voimassa olleita määräyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- siirrytään kohtaan &amp;quot;D2 pakoputkisto&amp;quot; jolloin todetaan, että vuoden 1984 aikana ei ole mitään&lt;br /&gt;
autoja koskevia merkintöjä. On siis mentävä aikaisempien päivämäärien suuntaan, jolloin&lt;br /&gt;
todetaan, että ensimmäinen autoa koskeva merkintä on 1.1.1981 kohdalla, josta luettavissa&lt;br /&gt;
suoraan, että ko. autoa koskeva meluraja on 82 dB.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkki 2. Tuleeko vuonna 1958 käyttöön otetussa kaksipyöräisessä moottoripyörässä olla&lt;br /&gt;
jarruvalo?&lt;br /&gt;
Siirrytään Katsastajan käsikirjan kohtaan &amp;quot;jarruvalo&amp;quot; ko. ajoneuvoluokan sivulle, josta todetaan,&lt;br /&gt;
että&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- ensimmäinen maininta pakollisesta jarruvalosta on 1.12.1957 kohdalla, mutta se koskee&lt;br /&gt;
sivuvaunullista ja kolmipyöräistä moottoripyörää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- seuraava moottoripyörän jarruvaloa koskeva muutos on 1.7.1967 kohdalla, mutta vaatimus&lt;br /&gt;
koskee ko. päivämäärän jälkeen käyttöön otettuja moottoripyöriä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voidaan vastata, että vuonna 1958 käyttöön otetussa kaksipyöräisessä moottoripyörässä ei&lt;br /&gt;
jarruvalo ole pakollinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vastaus ei aina löydy suoraan käsikirjasta, vaan viitteen avulla haetaan oikea säädös esimerkiksi&lt;br /&gt;
Finlexistä [http://www.finlex.fi].&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:KatsastajankasikirjaVersio20-1-.pdf&amp;diff=3596</id>
		<title>Tiedosto:KatsastajankasikirjaVersio20-1-.pdf</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:KatsastajankasikirjaVersio20-1-.pdf&amp;diff=3596"/>
		<updated>2011-02-04T01:24:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: Katsastajan Käsikirja, päivitetty Versio 2.0, 22.10.2008&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Katsastajan Käsikirja, päivitetty Versio 2.0, 22.10.2008&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Lataus&amp;diff=3594</id>
		<title>Lataus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Lataus&amp;diff=3594"/>
		<updated>2011-02-01T09:28:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Latauksen mittaus */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:SÄHKÖT]]&lt;br /&gt;
[[category:lataus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tasavirta laturit: Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Tasavirta laturit 6 Volttia'''&lt;br /&gt;
* 3 hiilinen 6 v.vuoteen -57.&lt;br /&gt;
* 2 hiilinen 6 v. 58-64.&lt;br /&gt;
'''Tasavirta laturit 12 Volttia'''&lt;br /&gt;
* 2 hiilinen 12 v. -65 - uudemmat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ainakin 12 v.kumpi tahansa voi olla A/F.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selvittääksesi kumpi navoista on A ja kumpi F niin mittaa resistanssi navoista laturin kuoreen. Se napa kummasta pienempi resistannssi on A-napa. Resistanssit molemmista aika pieniä, joten välttämättä ihan huonolla mittarilla ei pysty edes mittaamaan.&lt;br /&gt;
A-napa noin 1-2 ohm, ja F-napa noin 10 ohm. Arvot 12V 2-hiiliselle laturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Varminta on kun avaa laturin päädyn ja katsoo kumpi napa on kytketty hiileen. Se on A-napa. Aikaa hommaan ei mene kuin muutama minutti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Polarisointi miksi ===&lt;br /&gt;
Silmukan läpi menevän magneettivuon muuttuessa siihen indusoituu sähkömagnetomotorinen voima eli suomeksi sähköä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laturin roottorin pyörintäliike aiheuttaa nyt tämän magneettivuon muuttumiseen (poikkipinta-ala vaihtelee akselin kulman funktiona). &lt;br /&gt;
Jotta magneettivuo voisi vaihdella, sen täytyy olla erisuuri kuin nolla. &lt;br /&gt;
Magneettivuon taas voi johdinsilmukkaan indusoida sähköllä.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Sen voisi tehdä akulla, mutta lataussäätimessä pitäisi olla toiminnallisuus, ettei koneen seistessä akku purkaudu tähän laturin magnetisoimiseen. &lt;br /&gt;
Sen takia laturi generoi käämityksellään itse itselleen magneettivuon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se onnistuu, koska rautaan jää pienenpieni remanenssi- eli jäännösvuo joka laturin alkaessa pyörimään generoi magnetointikäämiin smv:n joka taas aiheuttaa sellaisen oravanpyörän, että alle aikayksikön alkaa akkuun virrata sähköä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voi käydä niin, että laturin seistessä jäännösvuo häviää, jolloinka siihen pitää sähköllä se uudelleen &amp;quot;pumpata&amp;quot; (polarisoida). Tietty siinä ankkurissa jäännösvuo täytyy kulkea tiettyyn suuntaan, että herätevirta olisi oikean suuntainen ja siten varsinainen latausvirta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Polarisointi miten ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''1. Tasavirtalaturin polarisointi lyhyt versio'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laturi asennettuna paikoileen ja johdot kytkettynä, sytytysvirta pois:&lt;br /&gt;
Otetaan sopivan mittainen taipuisa sähköjohdonpätkä ja kytketään johdon toinen pää laturin A (armature) napaan, joku hauenleuan-tyyppinen liitin on hyvä apuväline.&lt;br /&gt;
Kosketetaan johdon toisella päällä akun plusnapaan , siis vain kosketetaan... 2 sekuntia on liian kauan.&lt;br /&gt;
Yleensä kytkentä hetkellä näet kipinöintiä ja laturista voi kuulua pieni &amp;quot;kolahdus&amp;quot; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Huomioitava on että mekaanisia säätimiä on kahta päätyyppiä, pienempi XLCH:ssa käytetty Bosch-tyypin säädin ja muissa malleissa käytetty Delco-Remy tyyppinen '''&lt;br /&gt;
Säätimet käyvät kyllä ristiin ja niitä on varmasti vaihdeltu vuosien saatossa sellaisiin joita on &amp;quot;vaan sattunut löytymään&amp;quot;. Eri tyyppisten ja merkkisten säätimien merkinnät poikkeavat toisistaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''2. Tasavirtalaturin polarisointi''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Laturin johdot irroitettuna&lt;br /&gt;
* Vedä johto laturin F (field) navasta maahan, siis pyörään/akkuun miinusnapaan johonkin varmaan paikkaan.&lt;br /&gt;
* Vedä toinen johto laturin A (armature) navasta ( taas se hauenleuka olis hyvä) kosketa johdon toisella päällä hetkellisesti akkun plusnapaan tai säätimen +VE/BAT napaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Säätimen testaus ===&lt;br /&gt;
'''Säätimen ( Bosch tyyppinen) testaus = ei ole säädettävissä ( ainakaan kaikki):'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytä/aja ensin noin 15 minuuttia että laturi ja säädin lämpenevät normaaliin käyttölämpötilaan&lt;br /&gt;
Hommaan tarvitaan volttimittari ja amppeerimittari ( 15A) säädettävä tehovastus 0.25 - 1.5ohm&lt;br /&gt;
tehonkesto 100 wattia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Irroita säätimestä B+ kaapeli (menee akulle) ja laita vastus (1.5ohm 100W) sarjaan&lt;br /&gt;
ampeerimittarin kanssa, mittarin - napa maahan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Kytke volttimittari säätimeen D+ navan ja maan välille ( D-)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Irroita säätimestä DF johto ja laita säädettävävastus kiinni tähän johtoon ja vastuksen&lt;br /&gt;
toinen pää maihin (D-)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Kone käyntiin 2700rpm käännä säätövastusta &amp;quot;kiinni&amp;quot; asentoon kunnes ampeerimittari näyttää&lt;br /&gt;
10A ja heti käännä säätö &amp;quot;auki&amp;quot; asentoon. Jos ampeerimittari näyttää vielä 10A laturi on&lt;br /&gt;
kunnossa ja vika on säätimessä tai johdoissa. Jos 10A ei löydy eikä jännite menee yli 12V&lt;br /&gt;
laturi kaipaa remonttia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ulostulo ilman kuormaa 13.8-15.4 ja kuoritettuna 12.7-14.5@ 10A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Säätimen (Delco Remy tyyppinen säädin) testaus:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4 perustestiä jotka kannattaa tehdä:&lt;br /&gt;
Käytä/aja ensin noin 15 minuuttia että laturi ja säädin lämpenevät normaaliin käyttölämpötilaan&lt;br /&gt;
Säätimen kuori ja tiiviste täytyy olla paikollaan.&lt;br /&gt;
Hommaan tarvitaan volttimittari ja amppeerimittari ( 10A) säädettävä tehovastus 0.25 - 1.5ohm&lt;br /&gt;
tehonkesto 25wattia. (lamppu??)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. ja kytke ampeerimittari tähän (+ säätimeen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. kytke volttimittari säätimen GEN napaan ( bosch D+) ja toinen pää maihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Irroita laturista F johto (kenttä) ja laita säädettävävastus F:n ja maan väliin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. kone käymään 2000rpm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. käännä säätövastusta kunnes amppeerimittari näyttää 10A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos mittari nousee 10A asti laturi on kunnossa, max teoreettinen ulostulo on 17A.&lt;br /&gt;
Jos jäi alle 10A ja ulostulo jännite on alle 12 volttia on laturi rikki.&lt;br /&gt;
Jos jännite nousee yli 15V on säätimen katkaisujännite liian suuri eli katkaisurele&lt;br /&gt;
( cut out relay ) ei mene kiinni.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tasavirta laturit mekaanisella regulaattorilla (1957 -&amp;gt; 1977) ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tasavirta laturit elektronisella regulaattorilla ==&lt;br /&gt;
Latauksen merkkivaloon on lisätty diodi säätimen suojaamiseksi ja oikean toiminnan varmistamiseksi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Vaihtovirtalaturi tasavirtalaturin tilalle ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Lohkojen eteen vanhan laturin tilalle ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtovirtalatureita saa myös asennettavaksi suoraan tasavirtalaturin tilalle.&lt;br /&gt;
Mm. Mectech on valmistanut kyseisiä latureita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuitenkin näitä latureita käytettäessä on ilmennyt useita jopa jakopään rikkoontumisia.&lt;br /&gt;
Johtuen joko laturin pyöritysrattaan irtoamisesta taikka laturin akselin kääntymisestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Epäilys siitä miksi Mectech laturi rikkoo jakopäitä ja löystää kiinnitysruuvejaan ym. on, että vika on sen mekaanisessa rakenteessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siinä ankkuri on laakeroitu hyvin lähekkäin toisiinsa nähden, eikä molemmista päistä kuten vastaavanlaiset laitteet yleensä. Tämä aiheuttaa sen, että laakerointi ei pysty estämään momenttia joka vääntää koko ankkuria vinoon.&lt;br /&gt;
Ankkuri ja akseli jossa on hammasratas pyrkivät kääntymään ja ns. ryömimään / nousemaan välirattaan päällä, jolloin hammaskosketut menevät huonoiksi josta syystä pyrkii painamaan ratasta ulospäin ja ehkä jopa &amp;quot;pomppimaan&amp;quot; väliratasta vasten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kampiaksen päähän sovitettuna uudemman laturi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös Late-Shovel-tyyppistä lataussysteemiä voi sovittaa Early-Shovel ja vanhempiin lohkoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Välipalikat.jpg|200px]] Tarvitaan väliholkki staattorille ja roottorille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osa ykkönen on oikeestaan vain staattorin keskitystä varten. Reikä on akselin kokoinen ja ulkomitta sopii juuri Shovel/Evo staattorin sisään.&lt;br /&gt;
Osa kakkonen tulee akselille roottorin ja hihnapyörän väliin. Kartion sisään tietysti viellä tulee kiilaura, jota ei ole tuossa piirroksessa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Lohkosta pois.jpg|200px]] Lohkosta joutuu ottamaan hieman pois tasaiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Staattorin sovitus.jpg|200px]] Staattorin sovitus kohdilleen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Roottori ja pulley.jpg|200px]] Roottori ja pulley.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Roottorista otettu reiästä hampaat (splines) pois, jolloin se istuu nätisti sorvatun holkin olakkeeseen ja tulee keskelle. Työstettäessä (viilaus/sorvaus) kannattaa teipata roottorin magneetit umpeen, ne magneetit kerää muuten kaiken metallipalan.. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Osat paikoillaan.jpg|200px]] Osat paikoillaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hihnapyörään tulee reiät samalle kohtaan kuin kakkospalikassa, samoin tietysti roottoriin.. Hihnapyörästä on kalvettu kartioreikä niin suureksi, että mutteri mahtuu hylsyn kanssa läpi.&lt;br /&gt;
Regulaattori on laittettu hihnan väliin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuvat &amp;quot;jamba&amp;quot; H-DCF foorumilta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Vaihtovirtalaturit (1966) 1970 eteenpäin==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtovirtalaturi tuli Harrikoihin ensimmäistä kertaa Servi Car-malleihin vuonna 1966.&lt;br /&gt;
Laturi oli autotyyppinen erillisellä kiinnityksellä ja hihnavedolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1970 Shovelhead moottoriin tuli vaihtovirtalaturi eli alternaattori. Kiinnitys suoraan lohkoon ulkopuolelle kampiakselin kohdalle ensiövedon yhteyteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sportsteriin vaihtovirtalaturi tuli viimeisen mallivuoden (-85) Rautapäähän 1984 1/2. Aluksi vaihtovirtalaturi sijaitsi kytkinkorin yhteydessä. Kun Evolution Sportster muuttui 5-loviseksi vuonna 1991 siirtyi laturi kampiakselin päähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtovirtalaturi on aina elektronisella regulaattorilla eli jännitteensäätimellä varustettuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihtovirtalaturivehkeissä jännitteensäätäjältä piuha sulakkeen kautta suoraan akulle (+). (ei virtalukon kautta) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Laturi ===&lt;br /&gt;
====Yleisesti vaihtovirtalaturin toiminta====&lt;br /&gt;
Laturi koostuu kiinteästä (lohkoon ruuvatusta) käämistä eli '''staattorista''' sekä &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(kampiakselin mukana) pyörivästä magneetein varustetusta '''roottorista'''.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Shovelista Twin Camiin on samantyyppinen vaihtovirtalaturi (alternator) jossa staattori (käämitys) on kiinni lohkossa ja kampiaksellilla on kiinni roottori, jossa on magneetit. Sportsterissa 1984 1/2 - 1990 vaihtovirtalaturi sijaitsi kytkinkorissa.&lt;br /&gt;
Nämä kun pyörivät toisiinsa nähden niin syntyy vaihtovirtaa, joka tulee ulos lohkon edessä vasemmalla olevasta &amp;quot;plugista&amp;quot;.&lt;br /&gt;
Plugin vastakappaleessa on jännitteensäädin, joka muokkaa tuon vaihtelevan AC &amp;quot;sähkön&amp;quot; moottoripyörän käyttämäksi 12V jännitteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Staattori====&lt;br /&gt;
* Vuodesta 1970 vuoteen 1988 kaikissa staattoreissa on 1/2&amp;quot; paksu käämiosa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1989 paksuutta muutettiin 5/8&amp;quot; paksuksi. Tätä muutosta kompensoitiin tekemällä lohkon upotus syvemmäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Joissain 1995-96 ja kaikissa 1997 FLT ja FLHT malleissa on 7/8&amp;quot; paksu staattori.&lt;br /&gt;
Tätä kompensoidaan (stefan läpi tulevan) kampiakselin holkin (sprocket shaft spacer) pituudella. Se on pidempi jotta roottoori siirtyy ulospäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä eri paksuisia staattoreita voi käyttää kun roottori shimmataan (staattorin ja roottorin välistä) shimmeillä oikealle kohdalle.&lt;br /&gt;
==== Roottori====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jännitteensäädin ===&lt;br /&gt;
==== Jännitteensäätimen mallit ====&lt;br /&gt;
Jännitteensäädin on kiinni staattorissa lohkon läpi menevällä plugilla. Niitä on erilaisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Big Twin:&lt;br /&gt;
* '''A''' 1970 - 1975 jännitteensäätimen liittimessä 4 pinniä. Säätimessä naarasplugi.&lt;br /&gt;
* '''B''' 1976 - 1980 2-pinninen naarasplugi (= parempi, luotettavampi, huoltovapaampi, vähemmän osia jne)&lt;br /&gt;
* '''C''' 1981 - 1988 2-pinninen urosplugi.&lt;br /&gt;
* '''D''' 1989 - eteenpäin 2-pinninen suojattu urosplugi. Paksummat kontaktipinnit. 32Ah laturi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:J%C3%A4nnitteens%C3%A4%C3%A4t%C3%A4j%C3%A4n_plugit_BT.JPG|550px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännitteensäätimen akulle menevä johto tulee aina koneen käydessä olla kiinni akun + navassa.&lt;br /&gt;
Jos johto on irti akusta ja moottori käy niin hyvin suurella todennäköisyydellä jännitteensäädin hajoaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Latauksen mittaus ===&lt;br /&gt;
Akulle tuleva (ulostulo säätäjän jälkeen) volttimäärä 13,8-14,7 VDC 3600 rpm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos volttimäärä on yli 15 VDC niin säätäjä on rikki. Liiallinen lataus aiheuttaa akun kiehumista ja rikkoontumisen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moottorin ollessa sammutettuna, irrota laturilta jännitteensäätimelle menevä johto. &lt;br /&gt;
(Liitin löytyy siitä lohkon kyljestä ensiövedon puolelta.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Staattori pitää mitata kuormittamattomana. Jos säädin on kiinni, niin ei saa oikeaa lukemaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1970 - 1975 &lt;br /&gt;
Staattorin pinneistä (4 pinninen)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
    * white to white...0,3 - 1,0 ohms&lt;br /&gt;
    * white to blue.....(kumpikin w/b lukema sama)&lt;br /&gt;
    * white to blue.....(kumpikin w/b lukema sama)&lt;br /&gt;
    * blue to red........1,5 - 2,0 ohms&lt;br /&gt;
    * any pin to ground - any reading indicates short circuit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja koneen käydessä 2000 RPM voltteja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
    * white to white...50 - 100 Volts&lt;br /&gt;
    * blue to red........75 - 125 Volts&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1976 - 1978 1/2 (kaksipinninen)&lt;br /&gt;
- vaihtosähköulostulo laturilta ennen säätäjää on 19-26 VAC / jokainen 1000rpm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- käämin vastusarvo pitäisi olla 0,2 - 0,4 ohmia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1978 1/2 - 1984&lt;br /&gt;
- vaihtosähköulostulo laturilta ennen säätäjää on + 60 VAC kierrosten ollessa 3000rpm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Tyypillisiä vikoja latauksessa ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laturilta tuleva '''volttilmäärän vaihtelu''' voi johtua mm siitä, että '''roottorista on mennyt spoorit''' eikä se pyöri täysillä mukana koko ajan.&lt;br /&gt;
* Jännitteensäädin rikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- lataa liikaa (yli 14,7 V)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- lataa liian vähän taikka ei ollenkaan.&lt;br /&gt;
* Roottorin magneetit irronneet. (tämä vika voi olla myös muissa kuin Sportstereissa)&lt;br /&gt;
* Staattorin johdot vaurioituneet ja ottavat maihin taikka toisiinsa välillä.&lt;br /&gt;
* Plugin liittimet on menneet sisäänpäin eikä kunnon kontaktia.&lt;br /&gt;
* Plugi huonosti kiinni, ei saa kunnon kontaktia.&lt;br /&gt;
* Plugin huonon kontaktin takia kipinöinyt ja plugin kontaktipinnat tuhoutuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Akku hajoaa -&amp;gt; jännitteensäädin ei saa purettua virtaa muualle kuin lämmöksi -&amp;gt; jännitteensäädin ylikuumenee ja hajoaa.&lt;br /&gt;
* Akulle menevä jännitteensäätimen johto poikki/irti -&amp;gt; kuten edellä, rikkoo jännitteensäätimen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jännitteensäätäjän maadoitus ei kunnossa. Toisissa malleissa erillinen maadoitusjohto, muuten saa maadoituksen jännitteensäätäjän rungon kautta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Sportster 1984 1/2 - 1990 (4-lovinen) laturin korjaus / hartsiin valaminen ===&lt;br /&gt;
4-vaihteisen Sportsterin vaihtovirtalaturissa, joka on kytkinkehällä, on ollut ongelmana magneettien irtominen roottorista. Silloin latausteho vähänee taikka loppuu kokoneen. Huonoimmassa tapauksessa menee koko kytkinpaketti uusiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä ohjeet hartsiin valamisesta irronneiden magneettien takaisin laittamiseen ja magneettien paikallaanpysymisen varmistamseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Aineet:'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Hartsina oli Trimite. Saa ainakin maahantuojalta, Stenbacka Oy:ltä.&lt;br /&gt;
Litran purkki Trimitea maksaa n. 20 € ja sillä hartsaa irtoavat magneetit monesta pyörästä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Myös Loctite 9424 A/B hysol toimii. Vaatii oman pistoolin millä laitetaan ja pari sekoituskärkeä. Aine 25€, pistooli 50€, sekoituskärjet 2€kpl. Kovettuu huoneenlämmössä, kestää öljyä/lämpöä hyvin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 1.JPG|400px]] Lähtötilanne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kytkinkori irroitettuna, magneetit näkyvissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 1) Tee vaikka pahvista/muovista lieriö, joka sopi sisäkehän sisään tiukasti jättäen magneetit ulkopuolelle. Tässä esimerkissä magneetit eivät olleet vielä irti, joten erillistä liimaustyötä ei tarvinnut. Kehä ja sisäosa kannattaa puhdistaa mahdollisimman tarkoin jollakin öljyä poistavalla puhdistusaineella (esim &amp;quot;Brakeclean&amp;quot;), jotta hartsi tarttuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 2.JPG|400px]] Muotti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 2) Esimerkissä kartonki on päällystetty muovilla ja suojattu sillä muu sisäosa. Suojauksessa kannattaa olla huolellinen, sillä hartsi pääsee notkeana paikkoihin, joihin sen ei tahtoisi päästää. Muovi estää sen, että hartsi ei jumitu muottiin ja sen saa vielä pois.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 3.JPG|400px]] Elmukelmua irrotuksen helpottamiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 4.JPG|400px]] Muovia hiekkaa varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 3) Kun sisäosa on suojattu, kokonaisuus kannattaa tiivistää hiekalla. Muotista tulee näin jäykkä ja muotti puristaa magneetit sopivasti reunoja vasten. Käytä hienoa hiekkaa, ei pihasoraa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 5.JPG|400px]] Tiivistetty hiekalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 4) Seuraavana onkin valuhomma. Magneettien muoto on valua edistävä. Kun muotti on paikoillaan, valua varten jää vain reiät magneettien välissä. Tässä hartsin notkeusominaisuudesta on hyötyä. Se täyttää pienetkin kolot, eikä erityistä tiivistystä tarvita. Jos hartsi ei olisi niin notkeaa, ongelmaksi koituisi magneettien alapuolinen osa. Magneetithan eivät täytä koko kehän leveyttä, vaan pohjaan jää n. 5 mm rako.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 6.JPG|400px]] Valaminen. Tötterö hartsin valuttamista varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 5) Aineen kovettuminen vie noin 3-4 päivää, jonka jälkeen hiekka ja muotti voidaan poistaa. Jos tiivistys sujui hyvin, erillistä paikkausvalua ei tarvita. Ylimääräiset roippeet lähtevät kivasti pitkäteräisellä mattoveitsellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 7.JPG|400px]] Valumuotti poistettuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Sportster laturi 8.JPG|400px]] Ylimääräiset / purseet voi veistää pois mattoveitsellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä ohjeessa täytettiin vain magneettien väliset raot (sekä magneettien ja pohjan välinen alue). Magneettien ulkopuolelle ei tullut hartsia. Ei sitä itse asiassa oikein sovikaan välyksen pienuuden vuoksi. Magneettien välissä oleva hartsi auttaa jo hyvinkin pitämään magneetit paikallaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuvat: H-DCF foorumi &amp;quot;Sporty&amp;quot;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Taulukoita_ja_muuta&amp;diff=3587</id>
		<title>Taulukoita ja muuta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Taulukoita_ja_muuta&amp;diff=3587"/>
		<updated>2011-01-02T22:44:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Tuuma / millimetrit taulukko */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:Tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[category:yleinen tekniikka]]&lt;br /&gt;
[[Category:MOOTTORI]]&lt;br /&gt;
[[category:Taulukot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muuntokertoimiin löytyy automaattinen convertteri eli muunnin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.curezone.com/conversions.asp&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muuntokertoimia ==&lt;br /&gt;
Mittojen muuntokertoimia&lt;br /&gt;
* kuutiotuumat kuutiosenteiksi, cubic inches to centimeters = 16.387&lt;br /&gt;
* tuumat millimetreiksi, inches to millimetres = 25.4&lt;br /&gt;
* tuumat senttimetreiksi, inches to centimeters = 2.54&lt;br /&gt;
* US gallonat litroiksi, gallons (US) to liters = 3.7854111&lt;br /&gt;
* Mailit kilometreiksi, miles to kilometers = 1.609343&lt;br /&gt;
* paunat kiloiksi, pounds to kilograms = 0.4536&lt;br /&gt;
* quartit litroiksi, quarts to liters = 0.9463529&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Vääntämomentti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Foot-pounds (ft / lbs)   in     Newton-Meter   (Nm)          ft / lbs x 1,35 = Nm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Newton-Meter (Nm)      in     Foot-pounds (ft/lbs)           Nm x 0,74 = ft / lbs&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Newton-Meter (Nm)      in     Kilopond/cm² (kp/cm²)        Nm x 0,102 = kp/cm²&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Paine ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PSI                            in     Kilop./cm² (kp/cm²)        psi x 0,07031 = kp/cm² &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilop./cm² (kp/cm²)      in     PSI                              kp/cm² x 14,22 = psi &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PSI                            in     Bar                              PSI x 0,07 = Bar &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bar                            in     PSI                              bar x 14,29 = PSI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Paino ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Kilop./cm² (kp/cm²)        lbs x 0,45 = kp/cm² &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilopond/cm² (kp/cm²)  in     Pounds (lbs)                  kp/cm² x 2,2 = lbs &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ounces (oz)                in     Gramm                         oz x 28 = Gramm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gramm                       in     Ounces (oz)                  Gramm x o,035 = oz&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Kilogramm (kg)              lbs x 0,4536 = kg &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilogramm (kg)             in     Pounds (lbs)                 kg x 2,205 = lbs&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Voima ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pounds (lbs)                in     Newton (N)                  lbs x 4,45 = N &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Newton (N)                 in     Pounds (lbs)                 N x 0,225 = lbs &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PS                             in     Kilowatt (kw)                PS x 0,735 = kw &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilowatt (kw)               in     PS                              kw x 1,36 = PS &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Horse Power (HP)         in     PS                              HP x 1,015 = PS &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
PS                             in     Horse Power (HP)          PS x 0,985 = HP&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pituus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''Mistä yksiköstä''' || ''' Mihin yksikköön''' || '''Kerroin''' &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Tuumat Inch (in)||Millimetreiksi (mm)|| in x 25,4 = mm&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Millimetrit (mm)||Tuumiksi Inch (in) || mm x 0,03937 = in &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Jalka (foot)||Metreinä (m)|| foot x 0,3048 =  m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Metrit (m)||Jalkoina (foot) || m x 3,281 = foot&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Jardi (yard)||Metreinä (m)|| yard x 0,9144 = m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Metri (m)||Jaardeina (yard)|| m x 1,0936 = yard &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mailit (mile) ||Kilometreinä (km) ||mile x 1,609 = km &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kilometrit (km)||Maileina (mile)|| km x 0,622 = mile&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tilavuus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pints (pts)                  in     Liter                               pts x 0,47 = Liter &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liter                          in     Pints (pts)                       Liter x 2,1 = pts&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Quarts (qts)                in     Liter                               qts x 0,95 = Liter&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Liter                          in     Quarts (qts)                     Liter x 1,06 = qts &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gallone (gals)              in      Liter                              gals x 3,8 = Liter &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liter                          in      Gallone (gals)                  Liter x 0,26 = gals &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Cubic Inch (cu in)        in     Cubik-Centimeter (ccm)      cu in x 16,387 = ccm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Cubik-Centimeter (ccm) in    Cubic Inch (cu in)              ccm x 0,0611 = cu in&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Moottorin tilavuudet==&lt;br /&gt;
Allaolevista taulukoista näet moottorin tilavuuden riippuen männän halkaisiasta (poraus) ja iskunpituudesta (männän liike sylinterissä).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuumakokoisen tilavuuden ci = cubic inches kerroin kuutiosenttimetreiksi on '''cu in x 16,387 = ccm'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuumamitan kerroin millimetreiksi on 1&amp;quot; (inch) x 25.4 = mm &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Sportster kuutiotilavuus kuutiotuumina (CI)===&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;8&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;0&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!'''Isku - Stroke'''&lt;br /&gt;
| colspan=0| ''' Poraus - Bore '''&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| colspan=0|''isku X poraus''&lt;br /&gt;
| '''3”'''&lt;br /&gt;
| '''3-3/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-1/4”'''&lt;br /&gt;
| '''3-5/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-3/8”'''&lt;br /&gt;
| '''3-7/16”'''&lt;br /&gt;
| '''3-1/2”'''&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 3-13/16”''' &lt;br /&gt;
| 53.9&lt;br /&gt;
| 60.8 &lt;br /&gt;
| 63.2&lt;br /&gt;
| 65.7&lt;br /&gt;
| 68.2&lt;br /&gt;
| 70.7&lt;br /&gt;
| 73.3&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/16”''' &lt;br /&gt;
| 57.4&lt;br /&gt;
| 64.8&lt;br /&gt;
| 67.4&lt;br /&gt;
| 70.0&lt;br /&gt;
| 72.6&lt;br /&gt;
| 75.3&lt;br /&gt;
| 78.1&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 3/16”''' &lt;br /&gt;
| 59.1&lt;br /&gt;
| 66.8&lt;br /&gt;
| 69.4&lt;br /&gt;
| 72.1&lt;br /&gt;
| 74.9&lt;br /&gt;
| 77.7&lt;br /&gt;
| 80.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 5/16” '''&lt;br /&gt;
| 60.9&lt;br /&gt;
| 68.8&lt;br /&gt;
| 71.5&lt;br /&gt;
| 74.3&lt;br /&gt;
| 77.1&lt;br /&gt;
| 80.0&lt;br /&gt;
| 82.9 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 7/16” '''&lt;br /&gt;
| 62.7&lt;br /&gt;
| 70.8&lt;br /&gt;
| 73.6&lt;br /&gt;
| 74.4&lt;br /&gt;
| 79.3&lt;br /&gt;
| 82.3&lt;br /&gt;
| 85.3&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/2”'''&lt;br /&gt;
| 63.6&lt;br /&gt;
| 71.8&lt;br /&gt;
| 74.6&lt;br /&gt;
| 77.5&lt;br /&gt;
| 80.5&lt;br /&gt;
| 83.5&lt;br /&gt;
| 86.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 5/8” '''&lt;br /&gt;
| 65.3&lt;br /&gt;
| 73.8&lt;br /&gt;
| 76.7&lt;br /&gt;
| 79.7&lt;br /&gt;
| 82.7&lt;br /&gt;
| 85.8&lt;br /&gt;
| 89.0&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''4 13/16”'''&lt;br /&gt;
| 68.0&lt;br /&gt;
| 76.8&lt;br /&gt;
| 79.8&lt;br /&gt;
| 82.9&lt;br /&gt;
| 86.0&lt;br /&gt;
| 89.3&lt;br /&gt;
| 92.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''5” '''&lt;br /&gt;
| 70.6&lt;br /&gt;
| 79.8&lt;br /&gt;
| 82.9&lt;br /&gt;
| 86.1&lt;br /&gt;
| 89.4&lt;br /&gt;
| 92.7&lt;br /&gt;
| 96.1 &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Big Twin kuutiotilavuus kuutiotuumina (CI)===&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;2&amp;quot; cellpadding=&amp;quot;8&amp;quot; cellspacing=&amp;quot;0&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!'''Isku - Stroke'''&lt;br /&gt;
| colspan=0| ''' Poraus - Bore '''&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| colspan=0|''isku X poraus''&lt;br /&gt;
| 3 7/16”&lt;br /&gt;
| 3 1/2”&lt;br /&gt;
| 3 5/8”&lt;br /&gt;
| 3 11/16”&lt;br /&gt;
| 3 3/4”&lt;br /&gt;
| 3 13/16”&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 3-31/32”''' &lt;br /&gt;
| 73.6&lt;br /&gt;
| 76.3&lt;br /&gt;
| 81.8&lt;br /&gt;
| 84.7&lt;br /&gt;
| 87.6&lt;br /&gt;
| 90.5&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/4”'''&lt;br /&gt;
| 78.8&lt;br /&gt;
| 81.7&lt;br /&gt;
| 87.6&lt;br /&gt;
| 90.7&lt;br /&gt;
| 93.8&lt;br /&gt;
| 96.9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 1/2”'''&lt;br /&gt;
| 83.4&lt;br /&gt;
| 86.5&lt;br /&gt;
| 92.8&lt;br /&gt;
| 96.0&lt;br /&gt;
| 99.3&lt;br /&gt;
| 102.7 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|'''4 5/8”''' &lt;br /&gt;
| 85.8&lt;br /&gt;
| 89.0&lt;br /&gt;
| 95.5&lt;br /&gt;
| 98.8&lt;br /&gt;
| 102.2&lt;br /&gt;
| 105.6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 4 3/4”'''&lt;br /&gt;
| 88.1&lt;br /&gt;
| 91.3&lt;br /&gt;
| 97.9&lt;br /&gt;
| 101.4&lt;br /&gt;
| 104.8&lt;br /&gt;
| 108.5 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| colspan=0|''' 5”'''&lt;br /&gt;
| 92.7&lt;br /&gt;
| 96.1&lt;br /&gt;
| 103.1&lt;br /&gt;
| 106.7&lt;br /&gt;
| 110.3&lt;br /&gt;
| 114.1 &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tuuma / millimetrit taulukko ==&lt;br /&gt;
Taulukko, jossa mitat muutettuna tuumajärjestelmästä metriseen järjestelmään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[In/mm|In/mm]]&amp;lt;/li&amp;gt; Taulukko tuuman murtoluvut 1&amp;quot; asti millimetreissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Tiedosto:Muuntotaulukko in decimal mm.pdf]]&amp;lt;/li&amp;gt; Taulukko pdf muodossa 3&amp;quot; asti tuuman murto-osat, tuuman desimaalit ja millimetrit.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Andrewsin taulukko nokka-akseleista ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista Knuckle- , Pan-, Shovelhead.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
CAMS FOR SHOVEL, PAN, KNUCKLE [http://www.andrewsproducts.com/motorcycle/cams/cams_for_shovel.htm]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huomaa, että nokka-akseleissa on eroja. Vuoteen 1969 (Early Shovel, Generator Shovel) asti virranjakaja  (kärjet) olivat erillisenä rattaan pyörittämällä akselilla. Vuodesta 1970 (late Shovel, Alternator Shovel) kärjet sijaitsevat suoraan nokka-akselin päässä. Tällöin nokka-akselin päässä on hahlo pyörittäjää varten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1977 vaihtui nokka-akselin ja pinionrattaan hammastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista Ironhead moottoreihin&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/Cams_IronXL.pdf Andrews Ironhead]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin taulukko nokka-akseleista EVO Sportster moottoreihin&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/CamsEVXL.pdf Andrews EVO XL]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Andrewsin muita teknisiä ohjeita&lt;br /&gt;
[http://www.andrewsproducts.com/Subpages/technical_index.htm Anrews documents]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Muuntotaulukko_in_decimal_mm.pdf&amp;diff=3586</id>
		<title>Tiedosto:Muuntotaulukko in decimal mm.pdf</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Muuntotaulukko_in_decimal_mm.pdf&amp;diff=3586"/>
		<updated>2011-01-02T22:37:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3570</id>
		<title>MC-Skene</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3570"/>
		<updated>2010-12-29T18:07:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Kerhojen yhteystiedot */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:BIKERIT]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mikä on MC? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Mitä tarkoittaa MC?'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC tarkoittaa &amp;quot;Motorcycle Club&amp;quot;, joskin eräissä hyvin vanhoissa dokumenteissa annetaan merkitykseksi myös &amp;quot;Motorcycle Corporation&amp;quot;. &lt;br /&gt;
Merkitys lyhenteen takana on suurempi käsittäen moninaisia asioita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelkistettynä kyseessä on hyvin järjestäytynyt moottoripyöräilijöiden veljeskunta, jossa on vähintään 5 jäsentä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jäsenet.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alussa kun käyt klubilla ja otat klubin ajoihin osaa, olet ns. hangaround - hengailija.&lt;br /&gt;
Virallinen pyrkiminen jäseneksi alkaa koejäsenyyden, eli ns. prospect –ajan kautta. Tuolloin saat jo kantaa osia kerhon tunnuksista ja sinun kuuluu nyt osoittaa luotettavuutesi klubin piirissä. Sitten jonain päivänä saat täydet tunnukset ja olet täysivaltainen member - jäsen.&lt;br /&gt;
MC-kerhoihin ei osteta jäsenyyttä vuosimaksulla vaan jäsenyys ansaitaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== BIKER UNION FINLAND  ==&lt;br /&gt;
&amp;quot;Biker Union Finland&amp;quot; on suomalaisten MC-kerhojen sivusto, johon on koottu&lt;br /&gt;
ajankohtaista tietoa MC-kerhoista, tapahtumista, ja yhdessä päätetyistä asioista.&lt;br /&gt;
[http://www.bikerunion.fi ]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kerhojen yhteystiedot ==&lt;br /&gt;
BUF-sivusto ylläpitää luetteloa MC-kerhoista, jotka on hyväksytty Biker Meetingeissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös Chopper Web tarjoaa yhteystietoja [http://www.chopperweb.com/]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ohjeita aloittaville kerhoille ==&lt;br /&gt;
Kuinka perustetaan MC?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC kerhon perustaminen ja tunnusten ottaminen ei hoidu yhdessä yössä. Ryhmän tulee olla kiinteä ja omaksua MC-piirien henki ja arvostus. Parhaiten asia etenee ajellessa ensin yhdessä jonkun aikaa ilman tunnuksia, sekä vieraillessa lähiseudun klubeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nähdä ja tulla nähdyksi, tulla juttuun muiden klubien kanssa, niin ongelmia ei sitten myöhemminkään synny. Jotkut MC-klubit saattavat pitää kiinni reviireistään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ohjeita aloittaville kerhoille, hyväksytty Biker Meetingissä 13.9.2008:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kerhossa on oltava vähintään 5 jäsentä, ja näillä kaikilla moottoripyörä.&lt;br /&gt;
* Kerhotila ei ole pakollinen, mutta suositeltava.&lt;br /&gt;
* Ennenkuin kerho voi kantaa liivejä joissa on selkämerkit, on sen saatava hyväksyntä Biker Meetingissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
LYHENTEET, JOIDEN KÄYTTÖ ON RAJATTU:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* BMC (Bandidos MC)&lt;br /&gt;
* CMC (Cannonball MC)&lt;br /&gt;
* HAMC (Hells Angels MC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiasta paljon tietoa englannin kielellä&lt;br /&gt;
[http://www.rcvsmc.net/index.html]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Liivit, selkämerkit ja värit ==&lt;br /&gt;
Millaisia värejä saan kantaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liivit, selkämerkit ja värit:&lt;br /&gt;
Colour, color tai &amp;quot;värit&amp;quot; ovat klubin vaakuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Uuden kerhon on esitettävä liivinsä Biker Meetingissä ja saatava niille hyväksyntä.&lt;br /&gt;
* &amp;quot;Värit&amp;quot; tarkoittaa kerhon vaakunaa, eli kokonaisuutta joka normaalisti muodostuu kolmesta osasta:&lt;br /&gt;
kerhon nimestä, tunnuskuvasta ja paikkakunnasta. Lisäksi tulevat kirjaimet &amp;quot;MC&amp;quot;.&lt;br /&gt;
MC-kerhot eivät yleisesti ottaen hyväksy omien väriensä kopioimista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perustettaessa uutta MC-kerhoa, joka aikoo käyttää tunnuksia liivissään, on syytä käydä esittäytymässä Biker Meetingissä. Siellä viimeistään ilmenee onko värit jo varattu taikka liian lähellä toisen kerhon merkkejä jolloin pyydetään asiaan muutosta. Näin vältetään turhat keskustelut yms. jälkeenpäin klubin tai kerhon tunnuksista ja merkeistä. &lt;br /&gt;
* Lisäinformaatiota selkämerkkien ja värien valinnasta saa mm Walhalla MCltä&lt;br /&gt;
* On sovittu, että mustavalkoinen ja valkomusta ovat ns. &amp;quot;neutraaleja&amp;quot; värejä.&lt;br /&gt;
* Kun liiveille on saatu hyväksyntä Biker Meetingissä, pitää kerhon toimittaa niistä kuva &amp;quot;Colors in Finland&amp;quot; -sivuston ylläpitäjälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Colors of Finland|Colors of Finland]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Biker Meeting ==&lt;br /&gt;
Biker Meetingit ovat MC-kerhojen välisiä kokouksia, joissa käsitellään alan&lt;br /&gt;
ajankohtaisia asioita, hyväksytään uudet kerhot ja näiden tunnukset, kerrotaan tapahtumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingejä pidetään tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.&lt;br /&gt;
Kokousmuistio postitetaan läsnäolleille kerhoille, pyydettäessä myös poissaolleille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kerho haluaa jonkin asian käsiteltäväksi seuraavassa Biker Meetingissä,&lt;br /&gt;
pitää ottaa yhteys kerhoon jolla on seuraavan Biker Meetingin järjestelyvastuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingin kulloinenkin tuleva järjestäjä (yhteystietoineen)&lt;br /&gt;
löytyy Biker Union Finlandin tapahtumakalenterista.[http://www.sci.fi/~kekku/bikerunion6.html]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on alueellisia kokouksia.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Yleisi%C3%A4_huolto-ohjeita&amp;diff=3569</id>
		<title>Yleisiä huolto-ohjeita</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Yleisi%C3%A4_huolto-ohjeita&amp;diff=3569"/>
		<updated>2010-12-29T18:02:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Yleisiä huolto-ohjeita ja vinkkejä */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:HUOLTO-OHJEITA]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleisiä huolto-ohjeita ja vinkkejä==&lt;br /&gt;
          &lt;br /&gt;
Jos meinaat korjata tai huoltaa pyörääsi itse, niin ensimmäiset kaksi kirjaa, jotka kannattaa hankkia ovat huoltokirja ('''Service Manual''') ja osaluettelo ('''Parts Catalog'''). Näillä pääsee jo erittäin pitkälle. Tehtaan kirjat ovat osoittautuneet parhaimmiksi ja kattavimmiksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän lisäksi tarvitset hyvän tuumaisen ja millisen työkalusarjan. &lt;br /&gt;
Sarjoissa olisi hyvä olla Torx ja kuusiokoloavaimet. Hylsyissä tarvitaan 12-kulmaisia avaimia. &lt;br /&gt;
Myös momenttiavainta tarvitaan, koska huoltomanuaalissa lähes kaikille pulteille on oma momenttinsa. Työkaluissa kannattaa satsata laatuun, jos mahdollista. Jos esim. pultti tuhoutuu huonon työkalun takia, niin vahingon korjaamiseen saattaa mennä paljon arvokasta vapaa-aikaa, jonka käyttäisi johonkin mielekkäämpään korjaus/huoltotyöhön. Kokemusta on.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Hyvä hankinta on myös pyörännostin eli mopohissi. Sillä saat pyöräsi mukavalle työskentelykorkeudelle ja suoraan huolto- tai muutostöiden ajaksi. Näitä myyvät esim H-D- kauppiaat, Hong-Kong tavaratalot, rautakaupat jne. Hinnat vaihtelevat alle sadasta eurosta ylöspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Erollerfull-1-.jpg]]&lt;br /&gt;
Cal-Productsin malli, joka on jenkeissä suht. edullinen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2000-&amp;gt; Softailiisi tarvitset vielä runkoputkiin suojakumit. &lt;br /&gt;
Iskunvaimentajat kun menevät hieman runkolinjan alapuolelle. &lt;br /&gt;
Näin vältät nostamasta pyörääsi iskarien varassa. Kuvassa H-D:n omat oranssiset, jotka tietenkin ovat suht. hintavat. Niiden osanumero on 94675-99. Suojakumit voi myös tehdä itse vaikka letkunpätkistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
linkki: H-D Jokke [http://www.hdjokke.com/hdjokke/Softailvinkkeja/Softailvinkkeja.html]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ensi%C3%B6veto&amp;diff=3568</id>
		<title>Ensiöveto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Ensi%C3%B6veto&amp;diff=3568"/>
		<updated>2010-12-29T17:55:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Compensating Sprocket */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:VOIMANSIIRTO]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YLEISTÄ ==&lt;br /&gt;
Ensiövedolla tarkoitetaan voiman välitystä moottorilta vaihdelaatikolle.&lt;br /&gt;
Alunperin normaalisti tämä on toteutettu ketjulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== KETJU==&lt;br /&gt;
Ensiövetoketju on kolmerivinen ketju. &lt;br /&gt;
Ketju sijaitsee koteloidun ensiövetokopan sisällä ja on vuosimallista riippuen eri tavoin öljytty.&lt;br /&gt;
1965 alkaen ketjulla on kiristin (alumiinikopat, sähköstartti), aikaisemmin ketjun kiristys suoritettiin vaihdelaatikkoa siirtämällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ketjun kiristys Sportster===&lt;br /&gt;
Ulommassa ensiökopassa n.keskellä alhaalla on mutteri jonka löysäät ja kiristät kuusiokoloavaimella sitä mutterin sisällä olevaa ruuvia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ketjun kireys on hyvä kun liikkuu n.ketjun verran ylös-alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Service Manual antaa arvoiksi:&lt;br /&gt;
Kylmä 3/8 - 1/2 in.&lt;br /&gt;
Kuuma 1/4 - 3/8 in.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ketjun kiristys Big Twin===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Tulpat pois (helpottaa ketjun liikuttelua ja estää vahinkokäynnistyksen).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Enskakopan tarkistusluukku auki (se kopan keskivaiheilla oleva).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Pyöritetään konetta takapyörästä ja haetaan ketjun kirein kohta (ketjulenkit ei aina kulu tasaisesti ja ketjun kireys voi vaihdella). Myös eturatas ja kytkinkori saattavat olla epäkeskoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Löysätään ketjunohjaimen (kiristimen) mutteri niin, että kiristintä voidaan likkuttaa ylös/alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. Kireimmässä kohdassa ketjua (kts kohta 3) säädetään ketju niin, että se liikkuu noin vajaan paksuutensa veraan ylös/alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. Kiristetään ohjain paikalleen ja tsekataan välys uudestaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. Loput palikat takaisin paikalleen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Compensating Sprocket ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Panheadeista (vm.?) alkaen H-D ensiövedossa on ollut &amp;quot;iskunvaimennus&amp;quot; eli Compensating Sprocket.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun ensiövetokoppa on auki, niin koita ketjun kireyttä useammassa kohdassa.&lt;br /&gt;
Eli kierrä ketjua toiseen kohtaan joko kiksillä taikka kampiakselin päästä avaimella.&lt;br /&gt;
Silloin näet onko ketju venynyt toisista kohtaa (taikka voi myös olla kytkinkorin/eturattaan hammaspyörät epäkeskeisesti).&lt;br /&gt;
Jos välillä löysä, välillä kireä niin joko ketju on tiensä päässä taikka tuo edellä mainittu epäkeskeisyys rattailla. Sitä voi kokeilla muuttamalla rattaiden ja ketjun paikkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[kuva:Sprocket.gif.GIF]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rakenteessa aluslevy on kaikkein alinpana kampiakselia vasten (osan # 6 takana, ei näy kuvassa). Sen aluslevyn paksuus vaikuttaa ensiöketjun linjan suoruuteen (shimmaus).&lt;br /&gt;
Sitten tulee rihloilla oleva holkki (# 6).&lt;br /&gt;
Sen päälle ensiövedon eturatas (# 2) isot aaltomaiset hampaat ulospäin.&lt;br /&gt;
Seuraavaksi rihloilla oleva holkki (# 1) jonka isot aaltomaiset hampaat tulevat sisäänpäin.&lt;br /&gt;
Tämän jälkeen kuppimainen aluslevy (# 3) ja jousipakka (# 4).&lt;br /&gt;
Kaikki kiristetetään paikoilleen putkimaisella mutterilla (# 5).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jousipakan ja kuppimaisen levyn väliin laitetaan aluslevyjä, aiheuttaa se jousipakan jousivoiman pienenemistä ja silloin systeemissä saattaa esiintyä enemmän kolinaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaali ensiövedon eturattaan koko on ollut 22T, 23T tai 24T.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== REMMI ==&lt;br /&gt;
Monesti rakentelijat vaihtavat ensiöketjuvedon hammashihnaksi. Yleisimpiä leveyksiä ovat 1-1/2&amp;quot; ja 3&amp;quot; hammashihnat. Nykyisin myös 2&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Hihnan kireys:=== &lt;br /&gt;
* 1 1/2&amp;quot; vapaaliike kylmänä 3/4 - 1 tuumaa. (Primo Brute 2 Classic, 1,5&amp;quot;)&lt;br /&gt;
* 3&amp;quot; vapaaliike kylmänä 1/2&amp;quot; - 5/8&amp;quot; (BDL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Hihnan pituuden laskeminen===&lt;br /&gt;
Tarvittavan/oikean hihnan pituuden/hammasluvun voit laskea seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
A) etuhihnapyörän hammasluku&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
B) takahihnapyörän hammasluku&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
C) etu- ja takahihnapyörän KESKIÖIDEN etäisyys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
D) remmin/hammastuksen jako&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1) (C x 2) : D&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2) (A + B) : 2&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3) kohta 1 + kohta 2 = remmin hammasluku&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ensiöhihnan jako===&lt;br /&gt;
Hammashihnoja löytyy usealle eri jaolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
132 hampaista löytyy 3 erilaista: (1965-1984 4-vaihteinen, alumiinikopalla)&lt;br /&gt;
* 8mm&lt;br /&gt;
* 8mm &amp;quot;Bullseye&amp;quot; (belt +.020&amp;quot; longer)&lt;br /&gt;
* 8,07mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi&lt;br /&gt;
* 14mm&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===FXB Sturgis 1980 - 1982===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Belt FXB Sturgis (Large).jpg|400px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sturgis mallissa 1980-1982 oli ensiöveto hihnalla. (myös toisioveto)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi Sturgis mallin ensiövedon &amp;quot;compensating sprocket&amp;quot; on varustettu kumi-iskunvaimennuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| {{prettytable}} border=&amp;quot;1&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| '''OEM #''' || ''' Osa''' || '''Huom!'''|| ''' Malli''' &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40217-79 ||Toisio, takahihnapyörä||Musta 70T||1980-82 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40217-80 ||Toisio, takahihnapyörä ||Kromi 70T||1980-82 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40212-80 ||Toisio, etuhihnapyörä ||33T (?) ||1980-81 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40212-80A ||Toisio, etuhihnapyörä ||33T ||1982 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40263-80 ||Ensiö, etuhihnapyörä || (?)||1980-82 Sturgis FXB, FXSB '80-'83.  FXDG late'83 &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 37655-80 ||Ensiö, kytkinrumpu || ||1980-83 Sturgis FXB, FXDG late'83. &lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40003-79 ||Toisiohihna ||126T||1980-83 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| OEM 40009-80 ||Ensiöhihna||78T, 14mm ||1980-82 Sturgis FXB&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ensiövetokopan tiiviste ja momentit ==&lt;br /&gt;
'''Tiivisteenvaihto TC Dynaan.'''&lt;br /&gt;
* Laske ensin öljyt pois, tyhjennysproppu löytyy kytkimen kohdalta päällikopan takanurkasta - se on yleensä kuusiokolokannalla oleva tulpparuuvi. &lt;br /&gt;
* Jalkatappi kiinnikkeineen irti (kaksi kuusiokoloa runkoon).&lt;br /&gt;
* Vaihdepoljin - se on yhdellä kuusiokoloruuvilla puristettu akselille, ruuvi pitää nostaa kokonaan pois että saa naputeltua polkimen irti. &lt;br /&gt;
* Tämän jälkeen pääset irroittamaan itse koppa. Irroita kaikki 3/16&amp;quot; kannalla olevat kuusiokolot kopan reunoilta ja naputtele vaikka puukalikalla koppa irti jos ei muuten lähde.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Cometic tekee hyvän tiivisteen myös esiövetokoppaan. Se pitää hyvin, mutta jos pitää joskus irroittaa niin lähtee ehjänä pois.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Kasaus uudella tiivisteellä käänteisessä järjestyksessä ja tehtaan suosittelema määrä öljyä kytkimen tarkistusluukusta sisään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Momenttiavaimen käyttö on tietysti suositeltavaa, ensiövetokopan kiinnitysruuvien momentti on 90-110 inch-lbs (7,5-9,2 ft.lbs tai 10,2-12,4 Nm).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3567</id>
		<title>MC-Skene</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3567"/>
		<updated>2010-12-29T09:07:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Ohjeita aloittaville kerhoille */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:BIKERIT]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mikä on MC? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Mitä tarkoittaa MC?'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC tarkoittaa &amp;quot;Motorcycle Club&amp;quot;, joskin eräissä hyvin vanhoissa dokumenteissa annetaan merkitykseksi myös &amp;quot;Motorcycle Corporation&amp;quot;. &lt;br /&gt;
Merkitys lyhenteen takana on suurempi käsittäen moninaisia asioita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelkistettynä kyseessä on hyvin järjestäytynyt moottoripyöräilijöiden veljeskunta, jossa on vähintään 5 jäsentä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jäsenet.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alussa kun käyt klubilla ja otat klubin ajoihin osaa, olet ns. hangaround - hengailija.&lt;br /&gt;
Virallinen pyrkiminen jäseneksi alkaa koejäsenyyden, eli ns. prospect –ajan kautta. Tuolloin saat jo kantaa osia kerhon tunnuksista ja sinun kuuluu nyt osoittaa luotettavuutesi klubin piirissä. Sitten jonain päivänä saat täydet tunnukset ja olet täysivaltainen member - jäsen.&lt;br /&gt;
MC-kerhoihin ei osteta jäsenyyttä vuosimaksulla vaan jäsenyys ansaitaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== BIKER UNION FINLAND  ==&lt;br /&gt;
&amp;quot;Biker Union Finland&amp;quot; on suomalaisten MC-kerhojen sivusto, johon on koottu&lt;br /&gt;
ajankohtaista tietoa MC-kerhoista, tapahtumista, ja yhdessä päätetyistä asioista.&lt;br /&gt;
[http://www.bikerunion.fi ]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kerhojen yhteystiedot ==&lt;br /&gt;
BUF-sivusto ylläpitää luetteloa MC-kerhoista, jotka on hyväksytty Biker Meetingeissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ohjeita aloittaville kerhoille ==&lt;br /&gt;
Kuinka perustetaan MC?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC kerhon perustaminen ja tunnusten ottaminen ei hoidu yhdessä yössä. Ryhmän tulee olla kiinteä ja omaksua MC-piirien henki ja arvostus. Parhaiten asia etenee ajellessa ensin yhdessä jonkun aikaa ilman tunnuksia, sekä vieraillessa lähiseudun klubeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nähdä ja tulla nähdyksi, tulla juttuun muiden klubien kanssa, niin ongelmia ei sitten myöhemminkään synny. Jotkut MC-klubit saattavat pitää kiinni reviireistään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ohjeita aloittaville kerhoille, hyväksytty Biker Meetingissä 13.9.2008:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kerhossa on oltava vähintään 5 jäsentä, ja näillä kaikilla moottoripyörä.&lt;br /&gt;
* Kerhotila ei ole pakollinen, mutta suositeltava.&lt;br /&gt;
* Ennenkuin kerho voi kantaa liivejä joissa on selkämerkit, on sen saatava hyväksyntä Biker Meetingissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
LYHENTEET, JOIDEN KÄYTTÖ ON RAJATTU:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* BMC (Bandidos MC)&lt;br /&gt;
* CMC (Cannonball MC)&lt;br /&gt;
* HAMC (Hells Angels MC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiasta paljon tietoa englannin kielellä&lt;br /&gt;
[http://www.rcvsmc.net/index.html]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Liivit, selkämerkit ja värit ==&lt;br /&gt;
Millaisia värejä saan kantaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liivit, selkämerkit ja värit:&lt;br /&gt;
Colour, color tai &amp;quot;värit&amp;quot; ovat klubin vaakuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Uuden kerhon on esitettävä liivinsä Biker Meetingissä ja saatava niille hyväksyntä.&lt;br /&gt;
* &amp;quot;Värit&amp;quot; tarkoittaa kerhon vaakunaa, eli kokonaisuutta joka normaalisti muodostuu kolmesta osasta:&lt;br /&gt;
kerhon nimestä, tunnuskuvasta ja paikkakunnasta. Lisäksi tulevat kirjaimet &amp;quot;MC&amp;quot;.&lt;br /&gt;
MC-kerhot eivät yleisesti ottaen hyväksy omien väriensä kopioimista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perustettaessa uutta MC-kerhoa, joka aikoo käyttää tunnuksia liivissään, on syytä käydä esittäytymässä Biker Meetingissä. Siellä viimeistään ilmenee onko värit jo varattu taikka liian lähellä toisen kerhon merkkejä jolloin pyydetään asiaan muutosta. Näin vältetään turhat keskustelut yms. jälkeenpäin klubin tai kerhon tunnuksista ja merkeistä. &lt;br /&gt;
* Lisäinformaatiota selkämerkkien ja värien valinnasta saa mm Walhalla MCltä&lt;br /&gt;
* On sovittu, että mustavalkoinen ja valkomusta ovat ns. &amp;quot;neutraaleja&amp;quot; värejä.&lt;br /&gt;
* Kun liiveille on saatu hyväksyntä Biker Meetingissä, pitää kerhon toimittaa niistä kuva &amp;quot;Colors in Finland&amp;quot; -sivuston ylläpitäjälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Colors of Finland|Colors of Finland]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Biker Meeting ==&lt;br /&gt;
Biker Meetingit ovat MC-kerhojen välisiä kokouksia, joissa käsitellään alan&lt;br /&gt;
ajankohtaisia asioita, hyväksytään uudet kerhot ja näiden tunnukset, kerrotaan tapahtumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingejä pidetään tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.&lt;br /&gt;
Kokousmuistio postitetaan läsnäolleille kerhoille, pyydettäessä myös poissaolleille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kerho haluaa jonkin asian käsiteltäväksi seuraavassa Biker Meetingissä,&lt;br /&gt;
pitää ottaa yhteys kerhoon jolla on seuraavan Biker Meetingin järjestelyvastuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingin kulloinenkin tuleva järjestäjä (yhteystietoineen)&lt;br /&gt;
löytyy Biker Union Finlandin tapahtumakalenterista.[http://www.sci.fi/~kekku/bikerunion6.html]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on alueellisia kokouksia.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3566</id>
		<title>MC-Skene</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=MC-Skene&amp;diff=3566"/>
		<updated>2010-12-29T09:06:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Ohjeita aloittaville kerhoille */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:BIKERIT]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Mikä on MC? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Mitä tarkoittaa MC?'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC tarkoittaa &amp;quot;Motorcycle Club&amp;quot;, joskin eräissä hyvin vanhoissa dokumenteissa annetaan merkitykseksi myös &amp;quot;Motorcycle Corporation&amp;quot;. &lt;br /&gt;
Merkitys lyhenteen takana on suurempi käsittäen moninaisia asioita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelkistettynä kyseessä on hyvin järjestäytynyt moottoripyöräilijöiden veljeskunta, jossa on vähintään 5 jäsentä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Jäsenet.'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alussa kun käyt klubilla ja otat klubin ajoihin osaa, olet ns. hangaround - hengailija.&lt;br /&gt;
Virallinen pyrkiminen jäseneksi alkaa koejäsenyyden, eli ns. prospect –ajan kautta. Tuolloin saat jo kantaa osia kerhon tunnuksista ja sinun kuuluu nyt osoittaa luotettavuutesi klubin piirissä. Sitten jonain päivänä saat täydet tunnukset ja olet täysivaltainen member - jäsen.&lt;br /&gt;
MC-kerhoihin ei osteta jäsenyyttä vuosimaksulla vaan jäsenyys ansaitaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== BIKER UNION FINLAND  ==&lt;br /&gt;
&amp;quot;Biker Union Finland&amp;quot; on suomalaisten MC-kerhojen sivusto, johon on koottu&lt;br /&gt;
ajankohtaista tietoa MC-kerhoista, tapahtumista, ja yhdessä päätetyistä asioista.&lt;br /&gt;
[http://www.bikerunion.fi ]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kerhojen yhteystiedot ==&lt;br /&gt;
BUF-sivusto ylläpitää luetteloa MC-kerhoista, jotka on hyväksytty Biker Meetingeissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ohjeita aloittaville kerhoille ==&lt;br /&gt;
Kuinka perustetaan MC?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
MC kerhon perustaminen ja tunnusten ottaminen ei hoidu yhdessä yössä. Ryhmän tulee olla kiinteä ja omaksua MC-piirien henki ja arvostus. Parhaiten asia etenee ajellessa ensin yhdessä jonkun aikaa ilman tunnuksia, sekä vieraillessa lähiseudun klubeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nähdä ja tulla nähdyksi, tulla juttuun muiden klubien kanssa, niin ongelmia ei sitten myöhemminkään synny. Jotkut MC-klubit saattavat pitää kiinni reviireistään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ohjeita aloittaville kerhoille, hyväksytty Biker Meetingissä 13.9.2008:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Kerhossa on oltava vähintään 5 jäsentä, ja näillä kaikilla moottoripyörä.&lt;br /&gt;
* Kerhotila ei ole pakollinen, mutta suositeltava.&lt;br /&gt;
* Ennenkuin kerho voi kantaa liivejä joissa on selkämerkit, on sen saatava hyväksyntä Biker Meetingissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
LYHENTEET, JOIDEN KÄYTTÖ ON RAJATTU:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* BMC (Bandidos MC)&lt;br /&gt;
* CMC (Cannonball MC)&lt;br /&gt;
* HAMC (Hells Angels MC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiasta paljon tietoa englannin kielellä&lt;br /&gt;
[[http://www.rcvsmc.net/index.html]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Liivit, selkämerkit ja värit ==&lt;br /&gt;
Millaisia värejä saan kantaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liivit, selkämerkit ja värit:&lt;br /&gt;
Colour, color tai &amp;quot;värit&amp;quot; ovat klubin vaakuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Uuden kerhon on esitettävä liivinsä Biker Meetingissä ja saatava niille hyväksyntä.&lt;br /&gt;
* &amp;quot;Värit&amp;quot; tarkoittaa kerhon vaakunaa, eli kokonaisuutta joka normaalisti muodostuu kolmesta osasta:&lt;br /&gt;
kerhon nimestä, tunnuskuvasta ja paikkakunnasta. Lisäksi tulevat kirjaimet &amp;quot;MC&amp;quot;.&lt;br /&gt;
MC-kerhot eivät yleisesti ottaen hyväksy omien väriensä kopioimista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perustettaessa uutta MC-kerhoa, joka aikoo käyttää tunnuksia liivissään, on syytä käydä esittäytymässä Biker Meetingissä. Siellä viimeistään ilmenee onko värit jo varattu taikka liian lähellä toisen kerhon merkkejä jolloin pyydetään asiaan muutosta. Näin vältetään turhat keskustelut yms. jälkeenpäin klubin tai kerhon tunnuksista ja merkeistä. &lt;br /&gt;
* Lisäinformaatiota selkämerkkien ja värien valinnasta saa mm Walhalla MCltä&lt;br /&gt;
* On sovittu, että mustavalkoinen ja valkomusta ovat ns. &amp;quot;neutraaleja&amp;quot; värejä.&lt;br /&gt;
* Kun liiveille on saatu hyväksyntä Biker Meetingissä, pitää kerhon toimittaa niistä kuva &amp;quot;Colors in Finland&amp;quot; -sivuston ylläpitäjälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA ALKU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt;[[Colors of Finland|Colors of Finland]]&amp;lt;/li&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/ul&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;!-- LISTA LOPPU --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Biker Meeting ==&lt;br /&gt;
Biker Meetingit ovat MC-kerhojen välisiä kokouksia, joissa käsitellään alan&lt;br /&gt;
ajankohtaisia asioita, hyväksytään uudet kerhot ja näiden tunnukset, kerrotaan tapahtumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingejä pidetään tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.&lt;br /&gt;
Kokousmuistio postitetaan läsnäolleille kerhoille, pyydettäessä myös poissaolleille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kerho haluaa jonkin asian käsiteltäväksi seuraavassa Biker Meetingissä,&lt;br /&gt;
pitää ottaa yhteys kerhoon jolla on seuraavan Biker Meetingin järjestelyvastuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biker Meetingin kulloinenkin tuleva järjestäjä (yhteystietoineen)&lt;br /&gt;
löytyy Biker Union Finlandin tapahtumakalenterista.[http://www.sci.fi/~kekku/bikerunion6.html]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on alueellisia kokouksia.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Muutosty%C3%B6t&amp;diff=3565</id>
		<title>Muutostyöt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Muutosty%C3%B6t&amp;diff=3565"/>
		<updated>2010-12-29T09:02:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Category:RUNKO]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Runkojigi ==&lt;br /&gt;
Jotta rungon muutokset (tai vaikkapa koko runko) tuli oikein suoritettua, niin hyvänä apuna on runkojigi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siinä saa keulakulman ym muutokset tehtyä niin, että runko on halutuissa mitoissaan ja suora.&lt;br /&gt;
Oikean suuruisen jätön lisäksi tärkeää on renkaiden linjaus jotteivat ole vinossa taikka ristissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Crime Scene Choppers runkojigi piitustukset löytyvät alla olevasta linkistä pdf muodossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Runkojigi.pdf]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Runkojigi.pdf&amp;diff=3564</id>
		<title>Tiedosto:Runkojigi.pdf</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Tiedosto:Runkojigi.pdf&amp;diff=3564"/>
		<updated>2010-12-29T08:57:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kotimaiset_alaan_liittyv%C3%A4t_palvelut&amp;diff=3563</id>
		<title>Kotimaiset alaan liittyvät palvelut</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.harrika.fi/wiki/index.php?title=Kotimaiset_alaan_liittyv%C3%A4t_palvelut&amp;diff=3563"/>
		<updated>2010-12-18T12:29:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Smuige: /* Metallityöt */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[category:PALVELUT]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Maalaus ==&lt;br /&gt;
===Maalaus yleensä===&lt;br /&gt;
* '''AUTOMAALAUS J. VALKEINEN'''&lt;br /&gt;
Osoite: RANNANKYLÄNTIE 686 B&lt;br /&gt;
63500 LEHTIMÄKI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh: 06 5655004&lt;br /&gt;
Fax: 06 5655004&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maalaa myös moottoripyöriä (tankkeja, lokasuojia ym.). Kaverilla on myös tarvikkeet lommojen oikaisuun, esim tankit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''MS Street Art''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Automaalari joka maalaa mitä vaan liekeistä raitoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.msstreetart.fi/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Pinstriping ym===&lt;br /&gt;
* '''MART Marttinen'''&lt;br /&gt;
Marttisen Mielikuvitus tarjoaa erityyppisiä maalauspalveluja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taulut, kuvitukset, kuvat perinteisellä tavalla maalaten, tussitöinä tai akvarellina.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Teen pin-stripet, viivat, kuvat ja lyöntimetallointia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miia MART Marttinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
+358 50 30 30 200&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
mart.marttinen@gmail.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.facebook.com/l/f7950&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.martmarttinen.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Riemu Design'''&lt;br /&gt;
Riemu Design tarjoaa erikoismaalaus- ja suunnittelupalveluja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinstriping, paitakuvat, kuvitukset, logot, graafinen suunnittelu ja&lt;br /&gt;
pienoismallit. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katso www-sivuilta tehtyjä töitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: 044 37 37 222&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköposti: eero.kumanto@riemudesign.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.riemudesign.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Alasalmi Grafix''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.alasalmi.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Platu Art''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.platuart.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Pekka ´Wizzzart´ Mannermaa''' &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.wiz-art.org/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Valkosivumaali ===&lt;br /&gt;
Valkosivumaalia '''White Tire Paint''' renkaisiin saa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Hi5Bikes'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarmo Minkkinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Karjalankatu 2&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
00520 Helsinki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
gsm: +358 400 970 816&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
info(at)hi5bikes.fi &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.hi5bikes.fi//product_catalog.php?c=184&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Puhallus ym==&lt;br /&gt;
===Hiekkapuhallus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Lasikuulapuhallus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Soodapuhallus===&lt;br /&gt;
Soodapuhalluksella voidaan poistaa pinnoilta maalin- ja muita (kuten lika) kerrostumia. Tekniikka ei riko kumitiivisteitä tai lasia, joten mm. autoa ei tarvitse purkaa kokonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soodapuhallus ei hio vaan poistaa lian rikkomatta pintaa. Sooda on veteen liukeneva luonnontuote joten puhallusjäämät huuhtoutuvat vedellä pois. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soodapuhallus soveltuu mm. seuraaville pinnoille: teräs, alumiini, valurauta, kupari , lasikuitu, sinkityt pinnat, lasi, PVC, muovi , kumi , ruostumaton teräs, vaneri , vinyyli , erilaiset puu- ja kivipinnat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Pohjolan soodapuhallus Oy'''&lt;br /&gt;
Sammaltie 77&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
90250 OULU &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.pohjolansoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
info@pohjolansoodapuhallus.fi &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oululainen yritys jonka toimialueena on koko Pohjois-Suomi ja Kainuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Nordic Media Blasters Oy'''&lt;br /&gt;
Liusketie 7, Halli 5&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90630 Oulu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.NordicMediaBlasters.com &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
info@nordicmediablasters.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin:  050 4 11 00 44&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Lapin Soodapuhallus'''&lt;br /&gt;
Louhikkotie 20&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
94400 Keminmaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mika Tikkala&lt;br /&gt;
Puhelin: 044 2099296&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Email: mika.tikkala@lapinsoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.lapinsoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*''' Tampereen Kuivajääpuhdistus Oy'''&lt;br /&gt;
Linnajärventie 93, 37560 Lempäälä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
TKP Oy:n toimitilat sijaitsevat Valkeakoskella, UPM/ Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehdasalueelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelinnumerot:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Timo Tammeslehto 040-5212195 &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Karipekka Lakela 040-5212368&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.puhdistus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi at puhdistus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''LTMBlast''' - Puhaltamalla puhtaaksi&lt;br /&gt;
Kalliotie 7, &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
04360 Tuusula&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: 045 322 5353&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköposti: info@ltmblast.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.ltmblast.fi/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Motomaurits / Suomen Erikoispuhallus'''&lt;br /&gt;
Hongikkotie 24&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28540  Pori / Finland&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh. / Tel.  +358400831197&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.motomaurits.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*''' Satakunnan soodapuhallus'''&lt;br /&gt;
Karekselankuja 33                                &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
32810 Peipohja &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: 044-3060126  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköposti: kalle.virtanen@satakunnansoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Autoharrastaja, joka tekee puhalluksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.satakunnansoodapuhallus.fi/Satakunnan_Soodapuhallus.html&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Uudenmaan Soodapuhdistus'''&lt;br /&gt;
Pornainen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uudenmaan Soodapuhdistus tekee etelä-suomen alueella soodapuhallusta.&lt;br /&gt;
Toimipiste Pornaisissa itä-uusimaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soodapuhdistusta pienistä isoihin keikoihin.&lt;br /&gt;
Maalien poistot, alumiini osien puhdistus, lika pois vaikeistakin paikoista (esim. kannen pienistä koloista ym.ym. ym. ei vahingoita alkuperäistä pintaa...&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tehokas, nopea, hellävarainen (ei kuluta tai naarmuta lasia,muovia,kumia,metalleja).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Töitä teen toimipistelläni sekä liikkuvalla kalustolla asiakkaan luona...&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarjous ja hinta kyselyt:&lt;br /&gt;
040-5841404 Tero Tyyskä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
info@uudenmaansooda.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.uudenmaansooda.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*''' Turun Soodapuhallus'''&lt;br /&gt;
Yrjönalhontie 11&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21420 Lieto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
046 600 4396 / Tomppa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
info@turunsoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.turunsoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhaltaa Turun seudulla soodaa, hiekkaa, lasikuulaa jne. liikkuen ja omissa hallitiloissa.&lt;br /&gt;
Myös pienoispuhallin/kynäpuhallin, jolla voi vaikka puhkua mopedin myyntikuntoon purkamatta... (konetilan puhdistus soodalla/lasilla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli kaikki alan paskaset työt Turun seudulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Keski-Suomen Soodapuhallus '''&lt;br /&gt;
Nurmelantie 36&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
86800 Pyhäsalmi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
tero@sodaclean.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh. 0400 - 289 795&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
sami@sodaclean.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh. 0400 - 289 754  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.sodaclean.fi/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Lounais-Suomen Kuivajääpuhdistus '''&lt;br /&gt;
Keinusuontie 250&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
32270 Metsämaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lasse Sinkkonen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
0400-227 691&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.lspuhdistus.fi/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*'''Jyväskylän Soodapuhallus Oy'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
045-3566905&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
miika.puustinen@jyvaskylansoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
www.jyvaskylansoodapuhallus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kromaus / sinkitys / eloksointi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Amoila OY&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Juvanmalmi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös alumiinin kromaus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Loimaan Kromaus Oy'''&lt;br /&gt;
Kollasentie 113&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
32270 Metsämaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: 02 768 0071&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fax: 02 768 0051&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköposti: esa.malka@loimaankromaus.f&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.loimaankromaus.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Loimaan Kromaus Oy on erikoistunut vanhojen autojen ja moottoripyörien entisöintiin vankalla ammattitaidolla!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- irtikeitto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- hiekkapuhallus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- maalinpoisto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- klommojen oikominen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- hitsaukset / juottamiset ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''A-KROMI ky'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aimontapontie 29&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25520 Perniö AS&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pinnoitus (kupari, nikkeli, kromi), kiioitus, hiekkapuhallus ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös moottoripyörän osat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://personal.inet.fi/surf/acer65/akromi/akromi.html&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ompelutyöt / Nahkatyöt / Paidat / Painatus ==&lt;br /&gt;
===Brodeeraus===&lt;br /&gt;
* '''TIKKIMIES'''&lt;br /&gt;
Veijo Lücke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Dalkarbyntie 3&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25700 Kemiö&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kemiönsaari&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: +358 (0)40 581 2347&lt;br /&gt;
Sähköposti: tikkimies@tikkimies.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.tikkimies.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kaiken maailman kangasmerkit , asustebrodeeraukset ym. tekee Tikkimies&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-selkämerkit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-hihamerkit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-satula ym.brodeeraukset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-kerhotuotteet (paidat,pilotit,hupparit,armyt,lippikset ym.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-tekstiileissä laatumerkit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Satulan verhoukset===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Nahkavarusteiden korjaus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Paitojen painatusta===&lt;br /&gt;
* '''Paitapaino'''&lt;br /&gt;
Paitapainatukset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikontie 8&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
38300 Sastamala&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh: 03-5135938&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
GSM: 044-5135938&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
FAX: 03-5135905&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
EMAIL: paitapaino@kopteri.net&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.paitapaino.eu/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todella laadukasta työtä ja laadukkaat paidat.. Tämän paikan palveluita käyttää mm. Mosquito Biker, Mr.Moore, Riemudesign yms..&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Metallityöt ==&lt;br /&gt;
===Hitsaus===&lt;br /&gt;
===Koneistus===&lt;br /&gt;
===Sekalaiset===&lt;br /&gt;
*  '''Specialmetal Mäntylä'''&lt;br /&gt;
metallityöt laidasta laitaan...&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Latohaka 1&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
91930 Alatemmes&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
puh: 050 591 51 44&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.specialmetal.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Työkalut ja tarvikkeet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===A) Työkalut ===&lt;br /&gt;
'''Sisältää käsi-, sähkö- ym &amp;quot;pien&amp;quot;työkalut'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*''' Protools Oy'''&lt;br /&gt;
Tuuma/mm käsityökalut, sähkö- ja paineilmatyökalut, kierretapit/pakat yms.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkkeinä mm. Stahlwille, Bahco, Dormer, Guehring, Sandvik Coromant, Knipex, Norton, Klingspor, Metabo, DeWalt, Panasonic, Bosch(siniset), Ingersoll Rand yms.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Protools Oy'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanha Yhdystie 18A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
04430 Järvenpää&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.protools.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh. 09-75154700&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===B) Koneet &amp;amp; laitteet ===&lt;br /&gt;
'''Sorvit, jyrsimet ym hieman isommat'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===C) Tarvikkeet ===&lt;br /&gt;
'''Ruuvit, pultit, terät ym nippelit'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Ruuveja ja muttereita ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Helsingin Ruuvikulma Oy'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Karjalankatu 11&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
00520 Helsinki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Helsingin Ruuvihankinta'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekanraitti 4 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Malmi/Helsinki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Tuumacid'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Junailijankatu 13&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11100 RIIHIMÄKI&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
fax. 019-757 209&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
email: info@tuumacid.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
myynti@tuumacid.com &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Espoon Pultti Oy'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Masalantie 410&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
02430 Masala&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkkonummi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh. 09-295 9420, Fax. 09-297 6610&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
epultti@espoonpultti.fi &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*''' Mafisa Oy'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levytie 6 A &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
00880 Helsinki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
puh. (09) 720 6280&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
faksi. (09) 7244078&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
www.mafisa.fi, info@mafisa.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Ruuvilinja Oy'''&lt;br /&gt;
Kuukuja 10&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
33420 TAMPERE&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin: (03) 3142 0500&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sähköposti: rlinja@ruuvilinja.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.ruuvilinja.fi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikenkokoisia ja mallisia ruuveja ja pultteja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Moottoripyöräpurkaamot ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* MP-Pitstop &lt;br /&gt;
moottoripyöräpurkaamo.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Kotisivu: http://www.purkuosat.net/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimii postimyyntiperiaatteella, ja säännöllisiä aukioloaikoja ei ole. Noudot ovat pääsääntöisesti mahdollisia arkisin päiväsaikaan 11.00-16.00 varastolta Pihlajamäestä Marmoritie 1. Varmista vielä puhelimitse että ovat paikalla!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noudettaessa osia varastolta maksutapana käy ainoastaan käteinen raha.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Varasto:      Marmoritie 1, Helsinki, noudot sopimuksen mukaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhelin:      040-5319017 (arkisin 10-16.00) Puhelimeen vastataan muiden töiden ohessa mahdollisuuksien mukaan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Email:         myynti@purkuosat.net&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fax:           +358985657221&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SOVI NOUDOISTA ERIKSEEN SÄHKÖPOSTILLA TAI PUHELIMELLA:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
'''Palaute:'''&lt;br /&gt;
Palautteen mukaan hyvää ja ennenkaikkea reilua palvelua. Myyjä tuntuu olevan ihan vilpittömästi erittäin ystävällinen (ei siis perseennuolija) ja panostaa asiakkaan tyytyväisyyteen melkein enemmän kuin mitä tarvitsee tämän hintaluokan kaupanteossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muuta mukavaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Valokuvaus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Laadukkaita valokuvia moottoripyörästäsi ottaa Jouni Lehmusvuori.&lt;br /&gt;
Nimellistä korvausta vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhteydenotot: jouni72@gmail.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkkikuvia:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Palvelut Lehmusvuori 2.jpg]] [[Kuva:Jouni Lehmusvuori 1.jpg]] [[Kuva:Palvelut Lehmusvuori 3-.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ajoneuvojen maahantuonti / rahtaus / kuljetus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* '''Falcont'''&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajoneuvojen maahantuonti yhdysvalloista (tuo myös muuta tavaraa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-ebay huudot&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
-kaupanteon ja rahdin järjestäminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puh: 050-5239955&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Email: info@falcont.com&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.falcont.com/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Smuige</name></author>
	</entry>
</feed>