Hitsaaminen - Muutoshistoria

Smuige: /* Plasmaleikkaus, polttoleikkaus */

2010-02-19T12:12:52Z

Plasmaleikkaus, polttoleikkaus

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.12
Rivi 80:		Rivi 80:

	Plasmaleikkauksessa on suuri leikkausnopeus (5 - 7 kertaa happi/kaasuleikkaus) ja lyhyet odotusajat (ei esilämmityksiä).		Plasmaleikkauksessa on suuri leikkausnopeus (5 - 7 kertaa happi/kaasuleikkaus) ja lyhyet odotusajat (ei esilämmityksiä).

			Kaasuleikkaus on erityisen sopiva rakenneteräksille ja antaa parhaan tuloksen. Polttokaasuna ovat asetyleeni, propaani, luonnonkaasu (metaani) tai seoskaasut.

	=== Kaasuhitsaus ===		=== Kaasuhitsaus ===

Smuige: /* Plasmaleikkaus, polttoleikkaus */

2010-02-19T12:11:56Z

Plasmaleikkaus, polttoleikkaus

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.11
Rivi 72:		Rivi 72:

	=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===		=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===

			Plasmaprosessi käyttää keskitettyä sähköistä valokaarta, joka korkealämpötilaisen plasmasäteen avulla sulattaa materiaalin. Kaikkea sähköäjohtuvaa materiaalia voidaan leikata.

			Plasmakaasuina voidaan käyttää paineilmaa, typpeä, happea tai argonia/vetyä ja leikata seostamattomia ja niukkaseosteisia teräksiä, alumiinia, kuparia sekä muita metalleja ja metalliseoksia.

			Soveltuu kaikille sähköäjohtaville materiaalelle, käytetään erityisesti rakenneteräksille, ruostumattomille ja ei-rautapitoisille metalleille.

			Plasmaleikkauksessa on suuri leikkausnopeus (5 - 7 kertaa happi/kaasuleikkaus) ja lyhyet odotusajat (ei esilämmityksiä).

	=== Kaasuhitsaus ===		=== Kaasuhitsaus ===
	Happi/Asetyleeni		Happi/Asetyleeni

Smuige: /* Pistehitsaus */

2010-02-19T12:09:12Z

Pistehitsaus

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.09
Rivi 68:		Rivi 68:

	=== Pistehitsaus ===		=== Pistehitsaus ===

			Pistehitsaus on vastushitsausmenetelmä, jossa tarvittava lämpö saadaan aikaan johtamalla sähkövirta vastuksena toimivan hitsauskohdan läpi, johon muodostuu puristettaessa levyjä vastakkain pistehitsi.

	=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===		=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===
	=== Kaasuhitsaus ===		=== Kaasuhitsaus ===

Smuige: /* Puikkohitsaus */

2010-02-19T12:08:33Z

Puikkohitsaus

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.08
Rivi 58:		Rivi 58:
	Puikohitsauskessa ei tarvitse suojakaasuja, koska puikon ympärillä on suojaava ainesosa ja kuona suojaa karvia (hitsisauma) erittäin hyvin.		Puikohitsauskessa ei tarvitse suojakaasuja, koska puikon ympärillä on suojaava ainesosa ja kuona suojaa karvia (hitsisauma) erittäin hyvin.

			Puikkohitsauksessa valokaari palaa hitsauspuikon pään ja työkappaleen välissä. Puikon sydänlanka sulaa ja sula metalli lentää kuonan ympäröiminä pisaroina valokaaren läpi hitsisulaan. Hitsaustapahtuman suoja muodostuu päällysteen muodostamista kaasuista ja kuonasta. Kuona jähmettyy hitsipalon päälle kuonakerrokseksi, joka poistetaan jälkeenpäin. Puikkohitsaus on aina käsinhitsausta eikä sitä voida mekanisoida lyhyen määrämittaisen lisäaineensa takia.

			Hitsauslisäaine on hitsauspuikko, joka on määräpituinen, suora ja päällystetty lisäainelanka. Päällysteen tehtäviä ovat mm. tuottaa kuona- ja kaasusuoja hitsaustapahtumalle, muotoilla ja tukea hitsisulaa muodostamansa kuonan avulla, seostaa hitsiainetta seosaineilla, helpottaa valokaaren syttymistä ja palamista sekä nostaa riittoisuutta rautajauheen avulla.

	Toisia aineita (esim HST) hitsattaessa kuona lähtee itsellään pois jäähtyessään.		Toisia aineita (esim HST) hitsattaessa kuona lähtee itsellään pois jäähtyessään.
	Muuten käytetään ns. kuonavasaraa.		Muuten käytetään ns. kuonavasaraa.

			Hitsauspuikkoja on päällysteen koostumuksen perusteella mm. emäs-, rutiili- ja hapanpäällysteisiä puikkoja. Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen puikot ovat yleensä emäspäällysteisiä ja ruostumattomien terästen puikot puolestaan rutiilipäällysteisiä.

	=== Pistehitsaus ===		=== Pistehitsaus ===

Smuige: /* Hitsausohjeita */

2010-02-19T12:03:36Z

Hitsausohjeita

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.03
Rivi 120:		Rivi 120:
	== Hitsausohjeita ==		== Hitsausohjeita ==
	AGAn pieni opas ruostumattoman teräksen hitsaukseen [http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/hitsausopas.pdf]		AGAn pieni opas ruostumattoman teräksen hitsaukseen [http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/hitsausopas.pdf]

			ESAB hitsausmenetelmät [http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes.cfm]

Smuige: /* Mig/Mag */

2010-02-19T12:00:21Z

Mig/Mag

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 15.00
Rivi 3:		Rivi 3:
	== HITSAUSMENETELMÄT ==		== HITSAUSMENETELMÄT ==
	=== Mig/Mag ===		=== Mig/Mag ===
			Termit '''MIG''' ja '''MAG''' tulevat englanninkielisistä sanoista '''Metal-Arc Inert Gas Welding''' ja '''Metal-Arc Active Gas Welding'''. Usein näistä hitsausprosesseista käytetään vain yhtä yleisnimitystä MIG-hitsaus.


			'''Pääjako näiden prosessien käytössä on sellainen, että terästen hitsaus on MAG-hitsausta ja ei-rautametallien hitsaus on MIG-hitsausta.'''


	MIG/MAG-hitsaus on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen yhtenäiseksi hitsisulaksi, joka jähmettyessään muodostaa kiinteän yhteyden kahden kappaleen välille. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Langan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä. Hitsattavien kappaleiden ainevahvuudet yleensä ylittävät millimetrin. Langan syöttönopeus sekä hitsausjännite säädetään hitsattavien kappaleiden mukaan.		MIG/MAG-hitsaus on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen yhtenäiseksi hitsisulaksi, joka jähmettyessään muodostaa kiinteän yhteyden kahden kappaleen välille. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Langan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä. Hitsattavien kappaleiden ainevahvuudet yleensä ylittävät millimetrin. Langan syöttönopeus sekä hitsausjännite säädetään hitsattavien kappaleiden mukaan.

	MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIG-hitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä.		MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIG-hitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä.

	~~Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa.~~

	~~Vastaavasti hitsaus~~ on MAG-~~hitsausta, mikäli~~ suojakaasu on ~~aktiivista~~ eli ~~reagoi sulan kanssa~~.		'''Suojakaasut Mig/Mag hitsauksessa'''

			Suojakaasu voi olla aktiivinen tai inertti kaasu. Aktiivinen kaasu reagoi sulassa metallissa olevien aineiden kanssa. Tällainen kaasu on joko puhdas hiilidioksidi tai argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu, esim. 75%Ar+25%CO2. Tällaista hitsausta kutsutaan MAG-hitsaukseksi.

			MIG-hitsauksessa suojakaasu on puolestaan inertti eli reagoimaton kaasu, jollaisia ovat argon ja helium.

	Esimerkiksi argon on inertti kaasu, mutta hiilidioksidi reagoi sulan kanssa. Yleisin käytetty kaasu on argonin ja hiilidioksidin seos, jota käytetään useimpien terästen hitsauksessa.		Esimerkiksi argon on inertti kaasu, mutta hiilidioksidi reagoi sulan kanssa. Yleisin käytetty kaasu on siss argonin ja hiilidioksidin seos, jota käytetään useimpien terästen hitsauksessa.

	Teräksiä voidaan myös hitsata pelkkää hilidioksidia käyttäen, mutta seoskaasu on useimmissa tapauksissa parempi vaihtoehto.		Teräksiä voidaan myös hitsata pelkkää hilidioksidia käyttäen, mutta seoskaasu on useimmissa tapauksissa parempi vaihtoehto.

Smuige: /* HITSAUSMENETELMÄT */

2010-02-19T11:54:57Z

HITSAUSMENETELMÄT

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 14.54
Rivi 18:		Rivi 18:

	Ruostumatonta terästä hitsataan usein kaasulla jossa on argonin lisäksi vain hieman hiilidioksidia.		Ruostumatonta terästä hitsataan usein kaasulla jossa on argonin lisäksi vain hieman hiilidioksidia.

			===Täytelankahitsaus MAG===
			Täytelankahitsausta tehdään lähes pelkästään suojakaasun kanssa, joten hitsausprosessin nimitys on MAG-täytelankahitsaus. Se muistuttaa toimintaperiaatteiltaan ja laitteiltaan hyvin paljon MIG/MAG-hitsausta.

			Lisäaineena on umpilangan sijaan täytelanka. Suojakaasuna on aktiivinen kaasu, argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu tai puhdas hiilidioksidi.

			Täytelankahitsaus ilman suojakaasua on harvinainen prosessi, jota käytetään jonkin verran päällehitsauksessa.


	=== Tig ===		=== Tig ===
Rivi 49:		Rivi 57:
	=== Kaasuhitsaus ===		=== Kaasuhitsaus ===
	Happi/Asetyleeni		Happi/Asetyleeni


	== SUOJAKAASUT ==		== SUOJAKAASUT ==

Smuige: /* Puikkohitsaus */

2010-02-19T11:51:22Z

Puikkohitsaus

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 14.51
Rivi 36:		Rivi 36:

	=== Puikkohitsaus ===		=== Puikkohitsaus ===

			Puikkohitsaus on kuumahitsausta jossa perusaine sulaa siinä missä lisäainekin.

			Puikohitsauskessa ei tarvitse suojakaasuja, koska puikon ympärillä on suojaava ainesosa ja kuona suojaa karvia (hitsisauma) erittäin hyvin.


			Toisia aineita (esim HST) hitsattaessa kuona lähtee itsellään pois jäähtyessään.
			Muuten käytetään ns. kuonavasaraa.

	=== Pistehitsaus ===		=== Pistehitsaus ===
	=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===		=== Plasmaleikkaus, polttoleikkaus ===

Smuige: /* Hitsausohjeita */

2010-01-12T14:59:09Z

Hitsausohjeita

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2010 kello 17.59
Rivi 94:		Rivi 94:

	== Hitsausohjeita ==		== Hitsausohjeita ==
	AGAn pieni opas ruostumattoman teräksen hitsaukseen [[http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/hitsausopas.pdf]]		AGAn pieni opas ruostumattoman teräksen hitsaukseen [http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/hitsausopas.pdf]

Smuige (12. tammikuuta 2010 kello 14.58)

2010-01-12T14:58:33Z

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2010 kello 17.58
Rivi 91:		Rivi 91:

	Sammuttimessa co2 tulee ulos nesteenä (tai lumena) ja norm. kaasupullosta kaasuna, johtuen juuri siitä otetaanko tavaraa ulos pullon pohjalta vai pinnasta.		Sammuttimessa co2 tulee ulos nesteenä (tai lumena) ja norm. kaasupullosta kaasuna, johtuen juuri siitä otetaanko tavaraa ulos pullon pohjalta vai pinnasta.


			== Hitsausohjeita ==
			AGAn pieni opas ruostumattoman teräksen hitsaukseen [[http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/hitsausopas.pdf]]