Ero sivun ”Lataus” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Ainakin 12 v.kumpi tahansa voi olla A/F. | Ainakin 12 v.kumpi tahansa voi olla A/F. | ||
Selvittääksesi kumpi navoista on A ja kumpi F niin mittaa resistanssi navoista laturin kuoreen. Se napa kummasta pienempi resistannssi on A-napa. Resistanssit molemmista aika pieniä, joten välttämättä ihan huonolla mittarilla ei pysty edes mittaamaan. | |||
A-napa noin 1-2 ohm, ja F-napa noin 10 ohm. Arvot 12V 2-hiiliselle laturille. | |||
Varminta on kun avaa laturin päädyn ja katsoo kumpi napa on kytketty hiileen. Se on A-napa. Aikaa hommaan ei mene kuin muutama minutti. | |||
=== Polarisointi miksi === | === Polarisointi miksi === | ||
Rivi 96: | Rivi 101: | ||
Jos jännite nousee yli 15V on säätimen katkaisujännite liian suuri eli katkaisurele | Jos jännite nousee yli 15V on säätimen katkaisujännite liian suuri eli katkaisurele | ||
( cut out relay ) ei mene kiinni. | ( cut out relay ) ei mene kiinni. | ||
== Tasavirta laturit mekaanisella regulaattorilla (1957 -> 1977) == | == Tasavirta laturit mekaanisella regulaattorilla (1957 -> 1977) == |
Versio 1. kesäkuuta 2010 kello 08.18
Tasavirta laturit: Yleistä
Tasavirta laturit 6 Volttia
- 3 hiilinen 6 v.vuoteen -57.
- 2 hiilinen 6 v. 58-64.
Tasavirta laturit 12 Volttia
- 2 hiilinen 12 v. -65 - uudemmat
Ainakin 12 v.kumpi tahansa voi olla A/F.
Selvittääksesi kumpi navoista on A ja kumpi F niin mittaa resistanssi navoista laturin kuoreen. Se napa kummasta pienempi resistannssi on A-napa. Resistanssit molemmista aika pieniä, joten välttämättä ihan huonolla mittarilla ei pysty edes mittaamaan. A-napa noin 1-2 ohm, ja F-napa noin 10 ohm. Arvot 12V 2-hiiliselle laturille.
Varminta on kun avaa laturin päädyn ja katsoo kumpi napa on kytketty hiileen. Se on A-napa. Aikaa hommaan ei mene kuin muutama minutti.
Polarisointi miksi
Silmukan läpi menevän magneettivuon muuttuessa siihen indusoituu sähkömagnetomotorinen voima eli suomeksi sähköä.
Laturin roottorin pyörintäliike aiheuttaa nyt tämän magneettivuon muuttumiseen (poikkipinta-ala vaihtelee akselin kulman funktiona). Jotta magneettivuo voisi vaihdella, sen täytyy olla erisuuri kuin nolla. Magneettivuon taas voi johdinsilmukkaan indusoida sähköllä.
Sen voisi tehdä akulla, mutta lataussäätimessä pitäisi olla toiminnallisuus, ettei koneen seistessä akku purkaudu tähän laturin magnetisoimiseen. Sen takia laturi generoi käämityksellään itse itselleen magneettivuon.
Se onnistuu, koska rautaan jää pienenpieni remanenssi- eli jäännösvuo joka laturin alkaessa pyörimään generoi magnetointikäämiin smv:n joka taas aiheuttaa sellaisen oravanpyörän, että alle aikayksikön alkaa akkuun virrata sähköä.
Voi käydä niin, että laturin seistessä jäännösvuo häviää, jolloinka siihen pitää sähköllä se uudelleen "pumpata" (polarisoida). Tietty siinä ankkurissa jäännösvuo täytyy kulkea tiettyyn suuntaan, että herätevirta olisi oikean suuntainen ja siten varsinainen latausvirta.
Polarisointi miten
1. Tasavirtalaturin polarisointi lyhyt versio
Laturi asennettuna paikoileen ja johdot kytkettynä, sytytysvirta pois: Otetaan sopivan mittainen taipuisa sähköjohdonpätkä ja kytketään johdon toinen pää laturin A (armature) napaan, joku hauenleuan-tyyppinen liitin on hyvä apuväline. Kosketetaan johdon toisella päällä akun plusnapaan , siis vain kosketetaan... 2 sekuntia on liian kauan. Yleensä kytkentä hetkellä näet kipinöintiä ja laturista voi kuulua pieni "kolahdus"
Huomioitava on että mekaanisia säätimiä on kahta päätyyppiä, pienempi XLCH:ssa käytetty Bosch-tyypin säädin ja muissa malleissa käytetty Delco-Remy tyyppinen Säätimet käyvät kyllä ristiin ja niitä on varmasti vaihdeltu vuosien saatossa sellaisiin joita on "vaan sattunut löytymään". Eri tyyppisten ja merkkisten säätimien merkinnät poikkeavat toisistaan.
2. Tasavirtalaturin polarisointi
- Laturin johdot irroitettuna
- Vedä johto laturin F (field) navasta maahan, siis pyörään/akkuun miinusnapaan johonkin varmaan paikkaan.
- Vedä toinen johto laturin A (armature) navasta ( taas se hauenleuka olis hyvä) kosketa johdon toisella päällä hetkellisesti akkun plusnapaan tai säätimen +VE/BAT napaan.
Säätimen testaus
Säätimen ( Bosch tyyppinen) testaus = ei ole säädettävissä ( ainakaan kaikki):
Käytä/aja ensin noin 15 minuuttia että laturi ja säädin lämpenevät normaaliin käyttölämpötilaan Hommaan tarvitaan volttimittari ja amppeerimittari ( 15A) säädettävä tehovastus 0.25 - 1.5ohm tehonkesto 100 wattia.
1. Irroita säätimestä B+ kaapeli (menee akulle) ja laita vastus (1.5ohm 100W) sarjaan ampeerimittarin kanssa, mittarin - napa maahan
2. Kytke volttimittari säätimeen D+ navan ja maan välille ( D-)
3. Irroita säätimestä DF johto ja laita säädettävävastus kiinni tähän johtoon ja vastuksen toinen pää maihin (D-)
4. Kone käyntiin 2700rpm käännä säätövastusta "kiinni" asentoon kunnes ampeerimittari näyttää 10A ja heti käännä säätö "auki" asentoon. Jos ampeerimittari näyttää vielä 10A laturi on kunnossa ja vika on säätimessä tai johdoissa. Jos 10A ei löydy eikä jännite menee yli 12V laturi kaipaa remonttia.
Ulostulo ilman kuormaa 13.8-15.4 ja kuoritettuna 12.7-14.5@ 10A
Säätimen (Delco Remy tyyppinen säädin) testaus:
4 perustestiä jotka kannattaa tehdä: Käytä/aja ensin noin 15 minuuttia että laturi ja säädin lämpenevät normaaliin käyttölämpötilaan Säätimen kuori ja tiiviste täytyy olla paikollaan. Hommaan tarvitaan volttimittari ja amppeerimittari ( 10A) säädettävä tehovastus 0.25 - 1.5ohm tehonkesto 25wattia. (lamppu??)
1. ja kytke ampeerimittari tähän (+ säätimeen)
2. kytke volttimittari säätimen GEN napaan ( bosch D+) ja toinen pää maihin.
3. Irroita laturista F johto (kenttä) ja laita säädettävävastus F:n ja maan väliin.
4. kone käymään 2000rpm
5. käännä säätövastusta kunnes amppeerimittari näyttää 10A
Jos mittari nousee 10A asti laturi on kunnossa, max teoreettinen ulostulo on 17A.
Jos jäi alle 10A ja ulostulo jännite on alle 12 volttia on laturi rikki.
Jos jännite nousee yli 15V on säätimen katkaisujännite liian suuri eli katkaisurele
( cut out relay ) ei mene kiinni.
Tasavirta laturit mekaanisella regulaattorilla (1957 -> 1977)
Tasavirta laturit elektronisella regulaattorilla
Vaihtovirtalaturi tasavirtalaturin tilalle
Lohkojen eteen vanhan laturin tilalle
Vaihtovirtalatureita saa myös asennettavaksi suoraan tasavirtalaturin tilalle. Mm. Mectech on valmistanut kyseisiä latureita.
Kuitenkin näitä latureita käytettäessä on ilmennyt useita jopa jakopään rikkoontumisia. Johtuen joko laturin pyöritysrattaan irtoamisesta taikka laturin akselin kääntymisestä.
Epäilys siitä miksi Mectech laturi rikkoo jakopäitä ja löystää kiinnitysruuvejaan ym. on, että vika on sen mekaanisessa rakenteessa.
Siinä ankkuri on laakeroitu hyvin lähekkäin toisiinsa nähden, eikä molemmista päistä kuten vastaavanlaiset laitteet yleensä. Tämä aiheuttaa sen, että laakerointi ei pysty estämään momenttia joka vääntää koko ankkuria vinoon. Ankkuri ja akseli jossa on hammasratas pyrkivät kääntymään ja ns. ryömimään / nousemaan välirattaan päällä, jolloin hammaskosketut menevät huonoiksi josta syystä pyrkii painamaan ratasta ulospäin ja ehkä jopa "pomppimaan" väliratasta vasten.
Kampiaksen päähän sovitettuna uudemman laturi
Myös Late-Shovel-tyyppistä lataussysteemiä voi sovittaa Early-Shovel ja vanhempiin lohkoihin.
Tarvitaan väliholkki staattorille ja roottorille.
Osa ykkönen on oikeestaan vain staattorin keskitystä varten. Reikä on akselin kokoinen ja ulkomitta sopii juuri Shovel/Evo staattorin sisään. Osa kakkonen tulee akselille roottorin ja hihnapyörän väliin. Kartion sisään tietysti viellä tulee kiilaura, jota ei ole tuossa piirroksessa.
Lohkosta joutuu ottamaan hieman pois tasaiseksi.
Staattorin sovitus kohdilleen.
Roottorista otettu reiästä hampaat (splines) pois, jolloin se istuu nätisti sorvatun holkin olakkeeseen ja tulee keskelle. Työstettäessä (viilaus/sorvaus) kannattaa teipata roottorin magneetit umpeen, ne magneetit kerää muuten kaiken metallipalan..
Hihnapyörään tulee reiät samalle kohtaan kuin kakkospalikassa, samoin tietysti roottoriin.. Hihnapyörästä on kalvettu kartioreikä niin suureksi, että mutteri mahtuu hylsyn kanssa läpi. Regulaattori on laittettu hihnan väliin.
Kuvat "jamba" H-DCF foorumilta
Vaihtovirtalaturit (1966) 1970 eteenpäin
Vaihtovirtalaturi tuli Harrikoihin ensimmäistä kertaa Servi Car-malleihin vuonna 1966. Laturi oli autotyyppinen erillisellä kiinnityksellä ja hihnavedolla.
Vuonna 1970 Shovelhead moottoriin tuli vaihtovirtalaturi eli alternaattori. Kiinnitys suoraan lohkoon ulkopuolelle kampiakselin kohdalle ensiövedon yhteyteen.
Sportsteriin vaihtovirtalaturi tuli viimeisen mallivuoden (-85) Rautapäähän 1984 1/2. Aluksi vaihtovirtalaturi sijaitsi kytkinkorin yhteydessä. Kun Evolution Sportster muuttui 5-loviseksi vuonna 1991 siirtyi laturi kampiakselin päähän.
Vaihtovirtalaturi on aina elektronisella regulaattorilla eli jännitteensäätimellä varustettuna.
Vaihtovirtalaturivehkeissä jännitteensäätäjältä piuha sulakkeen kautta suoraan akulle (+). (ei virtalukon kautta)
Laturi
Yleisesti vaihtovirtalaturin toiminta
Laturi koostuu kiinteästä (lohkoon ruuvatusta) käämistä eli staattorista sekä
(kampiakselin mukana) pyörivästä magneetein varustetusta roottorista.
Shovelista Twin Camiin on samantyyppinen vaihtovirtalaturi (alternator) jossa staattori (käämitys) on kiinni lohkossa ja kampiaksellilla on kiinni roottori, jossa on magneetit. Sportsterissa 1984 1/2 - 1990 vaihtovirtalaturi sijaitsi kytkinkorissa. Nämä kun pyörivät toisiinsa nähden niin syntyy vaihtovirtaa, joka tulee ulos lohkon edessä vasemmalla olevasta "plugista". Plugin vastakappaleessa on jännitteensäädin, joka muokkaa tuon vaihtelevan AC "sähkön" moottoripyörän käyttämäksi 12V jännitteeksi.
Staattori
- Vuodesta 1970 vuoteen 1988 kaikissa staattoreissa on 1/2" paksu käämiosa.
- 1989 paksuutta muutettiin 5/8" paksuksi. Tätä muutosta kompensoitiin tekemällä lohkon upotus syvemmäksi.
- Joissain 1995-96 ja kaikissa 1997 FLT ja FLHT malleissa on 7/8" paksu staattori.
Tätä kompensoidaan (stefan läpi tulevan) kampiakselin holkin (sprocket shaft spacer) pituudella. Se on pidempi jotta roottoori siirtyy ulospäin.
Yleensä eri paksuisia staattoreita voi käyttää kun roottori shimmataan (staattorin ja roottorin välistä) shimmeillä oikealle kohdalle.
Roottori
Jännitteensäädin
Jännitteensäätimen mallit
Jännitteensäädin on kiinni staattorissa lohkon läpi menevällä plugilla. Niitä on erilaisia.
- 1970-1975 oli jännitteensäätimen liittimessä 4 pinniä.
- 1976 muuttui 2-pinniseksi (= parempi, luotettavampi, huoltovapaampi, vähemmän osia jne)
- pyöreä plugi
Jännitteensäätimen akulle menevä johto tulee aina koneen käydessä olla kiinni akun + navassa. Jos johto on irti akusta ja moottori käy niin hyvin suurella todennäköisyydellä jännitteensäädin hajoaa.
Latauksen mittaus
Akulle tuleva (ulostulo säätäjän jälkeen) volttimäärä 13,8-14,7 VDC 3600 rpm.
Jos volttimäärä on yli 15 VDC niin säätäjä on rikki. Liiallinen lataus aiheuttaa akun kiehumista ja rikkoontumisen.
Moottorin ollessa sammutettuna, irrota laturilta jännitteensäätimelle menevä johto. (Liitin löytyy siitä lohkon kyljestä ensiövedon puolelta.)
Säädin pitää mitata kuormittamattomana. Jos säädin on kiinni, niin ei saa oikeaa lukemaa.
- 1970 - 1975
Staattorin pinneistä (4 pinninen)
* white to white...0,3 - 1,0 ohms * white to blue.....(kumpikin w/b lukema sama) * white to blue.....(kumpikin w/b lukema sama) * blue to red........1,5 - 2,0 ohms * any pin to ground - any reading indicates short circuit
Ja koneen käydessä 2000 RPM voltteja
* white to white...50 - 100 Volts * blue to red........75 - 125 Volts
- 1976 - 1978 1/2 (kaksipinninen)
- vaihtosähköulostulo laturilta ennen säätäjää on 19-26 VAC / jokainen 1000rpm
- käämin vastusarvo pitäisi olla 0,2 - 0,4 ohmia
- 1978 1/2 - 1984
- vaihtosähköulostulo laturilta ennen säätäjää on + 60 VAC kierrosten ollessa 3000rpm
Tyypillisiä vikoja latauksessa
- Laturilta tuleva volttilmäärän vaihtelu voi johtua mm siitä, että roottorista on mennyt spoorit eikä se pyöri täysillä mukana koko ajan.
- Jännitteensäädin rikki
- lataa liikaa (yli 14,7 V)
- lataa liian vähän taikka ei ollenkaan.
- Roottorin magneetit irronneet. (tämä vika voi olla myös muissa kuin Sportstereissa)
- Staattorin johdot vaurioituneet ja ottavat maihin taikka toisiinsa välillä.
- Plugin liittimet on menneet sisäänpäin eikä kunnon kontaktia.
- Plugi huonosti kiinni, ei saa kunnon kontaktia.
- Plugin huonon kontaktin takia kipinöinyt ja plugin kontaktipinnat tuhoutuneet.
- Akku hajoaa -> jännitteensäädin ei saa purettua virtaa muualle kuin lämmöksi -> jännitteensäädin ylikuumenee ja hajoaa.
- Akulle menevä jännitteensäätimen johto poikki/irti -> kuten edellä, rikkoo jännitteensäätimen.
- Jännitteensäätäjän maadoitus ei kunnossa. Toisissa malleissa erillinen maadoitusjohto, muuten saa maadoituksen jännitteensäätäjän rungon kautta.
Sportster 1984 1/2 - 1990 (4-lovinen) laturin korjaus / hartsiin valaminen
4-vaihteisen Sportsterin vaihtovirtalaturissa, joka on kytkinkehällä, on ollut ongelmana magneettien irtominen roottorista. Silloin latausteho vähänee taikka loppuu kokoneen. Huonoimmassa tapauksessa menee koko kytkinpaketti uusiksi.
Tässä ohjeet hartsiin valamisesta irronneiden magneettien takaisin laittamiseen ja magneettien paikallaanpysymisen varmistamseksi.
Aineet:
- Hartsina oli Trimite. Saa ainakin maahantuojalta, Stenbacka Oy:ltä. Litran purkki Trimitea maksaa n. 20 € ja sillä hartsaa irtoavat magneetit monesta pyörästä.
- Myös Loctite 9424 A/B hysol toimii. Vaatii oman pistoolin millä laitetaan ja pari sekoituskärkeä. Aine 25€, pistooli 50€, sekoituskärjet 2€kpl. Kovettuu huoneenlämmössä, kestää öljyä/lämpöä hyvin.
Kytkinkori irroitettuna, magneetit näkyvissä.
- 1) Tee vaikka pahvista/muovista lieriö, joka sopi sisäkehän sisään tiukasti jättäen magneetit ulkopuolelle. Tässä esimerkissä magneetit eivät olleet vielä irti, joten erillistä liimaustyötä ei tarvinnut. Kehä ja sisäosa kannattaa puhdistaa mahdollisimman tarkoin jollakin öljyä poistavalla puhdistusaineella (esim "Brakeclean"), jotta hartsi tarttuu.
- 2) Esimerkissä kartonki on päällystetty muovilla ja suojattu sillä muu sisäosa. Suojauksessa kannattaa olla huolellinen, sillä hartsi pääsee notkeana paikkoihin, joihin sen ei tahtoisi päästää. Muovi estää sen, että hartsi ei jumitu muottiin ja sen saa vielä pois.
Elmukelmua irrotuksen helpottamiseksi.
- 3) Kun sisäosa on suojattu, kokonaisuus kannattaa tiivistää hiekalla. Muotista tulee näin jäykkä ja muotti puristaa magneetit sopivasti reunoja vasten. Käytä hienoa hiekkaa, ei pihasoraa.
- 4) Seuraavana onkin valuhomma. Magneettien muoto on valua edistävä. Kun muotti on paikoillaan, valua varten jää vain reiät magneettien välissä. Tässä hartsin notkeusominaisuudesta on hyötyä. Se täyttää pienetkin kolot, eikä erityistä tiivistystä tarvita. Jos hartsi ei olisi niin notkeaa, ongelmaksi koituisi magneettien alapuolinen osa. Magneetithan eivät täytä koko kehän leveyttä, vaan pohjaan jää n. 5 mm rako.
Valaminen. Tötterö hartsin valuttamista varten.
- 5) Aineen kovettuminen vie noin 3-4 päivää, jonka jälkeen hiekka ja muotti voidaan poistaa. Jos tiivistys sujui hyvin, erillistä paikkausvalua ei tarvita. Ylimääräiset roippeet lähtevät kivasti pitkäteräisellä mattoveitsellä.
Ylimääräiset / purseet voi veistää pois mattoveitsellä.
Tässä ohjeessa täytettiin vain magneettien väliset raot (sekä magneettien ja pohjan välinen alue). Magneettien ulkopuolelle ei tullut hartsia. Ei sitä itse asiassa oikein sovikaan välyksen pienuuden vuoksi. Magneettien välissä oleva hartsi auttaa jo hyvinkin pitämään magneetit paikallaan.
Kuvat: H-DCF foorumi "Sporty"