V2 Sportster

K-Malli eli "esi-Sportster" 1952-1956

Uudet moottoripyörä mallit K Sport ja Sport Solo esiteltiin vuonna 1952. Ne olivat kokonaan uudenlainen malli. Suunnitelussa ja toteutuksessa oli otettu vaikutteita osittain Malli S:stä (125cc) , osin W 45 sivuventiili ja osin FL 61 OHV Big Twin mallista, myös ennen näkemättömiä ratkaisuja. Tehtaan mainosmiesten mukaan: Malli K on "uusi ja jännittävä moottoripyörä". Sen kerrottiin olevan teknisesti edistyksellisin ja modermein moottoripyörä markkinoilla jonka Harley Davidson on valmistanut. Moottori perustui hyväksi todettuun 750cc (45 cid) sivuventtiili ratkaisuun vuodelta 1929, mutta oli kokonaan uudelleen suunniteltu. Siinä oli parannetut nokka-akselit, uusi kaasutin ja korkeampi puristussuhde kuin W-mallissa. Tiettävästi korkein purstussuhde mitä mistään sivuventtiilimoottoreista oli tehtaalta lähtiessään ollut 6,5:1. Nyt vaihteisto ja moottori oli sijoitettu samoihin kuoriin. Vaihteito oli nyt neljä nopeuksinen ja kytkin käsikäyttöinen. K malli oli ensimmäinen Harley Davidson malli jossa oli edessä nykyaikainen hydraulinen teleskooppi jousitus sekä keinuhaarukka takana, myös neste-iskunvaimennus. Jalkavaihteita vaihdettiin pyörän oikealta puolelta ja jarrupoljin oli vasemmalla. Tämä ei niinkään ollut suoraa kopiointia englantilaisilta vaan Flat Track kilpailioiden toivomuksesta, eräs lähde kertoo.

• 1952

69,85 mm poraus 96,84 mm iskunpituus eli 2,75" x 3,8125" (45.12 CID) Linkert M-53 kaasuttimella saatiin 30 hp. Runko väännettiin C 1026 teräs putkesta.

• 1953

Vain pieniä muutoksia: kaasukahvaa muutettiin, leveämpi 3,5" takarengas, sivulaukut sai lisävausteena, malli KK esiteltiin.

• 1954

KH Sports ja KHK Super Sports esiteltiin, suurin ero oli moottori tilavuuden kasvattaminen iskunpituutta jatkamalla, uusi iskunpituus 115.88mm eli 4.562" on tiettävästi pitkäiskuisin Harleyn tuotantomoottori. Moottorin tilavuus siis kasvoi 45 -> 54. Samalla uudistettiin koko kampiakseli niin että akselitapit ovat kartiot ja kiinnitetty mutterilla, aikaisemmin kampiakseli oli prässätty kasaan. Sylinteriputket olivat pidemmät ja venttilien kokoa kasvatettiin. Uusi Linkert M-53A1 kaasutin, uudet korkeampi nostoiset nokka-akselit, tehojen ollessa 38 hp. Kasvaneiden tehojen myötä kytkimeen lisättiin kaksi levyparia ( 5 -> 7).

• 1955

KHK sai "käsintehtynä" erikoismallina jossa jo tehtaalla portatut kanavat, kannet olivat kiilloitettu myös ulkoapäin. Vaihteistoon tuli "trapdoor" eli vaihteiston pystyi korjaamaan ilman lohkojen aukaisemista. Runko oli nyt väännetty kromimobyleeni putkesta, vahvistetuilla alakehdon putkilla. Koska etuteleskooppeja oli lyhennetty tuuman verran rungon kehdon pituutta jatkettiin vastaavasti ajovakauden parantamiseksi.

• 1956

Runkoa paranneltiin ja moottoria siirrettiin alemmas, näin saatiin pyörän painopiste siirrettyä alemmas. Rungossa oli nyt myös tilaa uudelle OHV moottorille. Uudenlainen ilmanputsarikotelo, Uusi tehokkaampi öljypumppu, jossa taka-iskuventtiili estämässä öljyn valumisen kampikammioon pyörän seistessä, uusi pohjasta vahvistettu öljysäiliö. Uusi vahvempi käynnistyspoljin ja rattaat.

Kiristysmomentteja

Kiristystiukkuuksia (1 ft-lbs = 1,356 Nm)

• Sytytystulppa 26-30 ft-lbs
• Kannen pultit 65 ft-lbs
• Sylinterin mutterit 30 ft-lbs

Sportster Ironhead - Rautapää 1957-1985

Design by Affe

1957 Uusi XL Sportster, 76.2mm poraus ja 96,84mm iskunpituus 883cc (3.0" x 3.8125" 54cid) . Moottorin yläkerta oli täydellisesti uudistettu. Uudet sylinterit, uudet nykyaikaiset uudet valurautaiset kannet joissa kannen yläpuoliset venttiilit OHV, alumiiniset irroitettavat keinuvivustojen kopat. 7.5:1 puristussuhde, puolipallon muotoiset palotilat, 90 asteen venttiilikulma, 4 neljä nokka-akselia. 40hp @ 5,500rpm, Linkert kaasutin, kaksirivinen ensiöketju.

1958 Uusi malli XLH esiteltiin, isommat venttiilit, puristussuhdetta nostettiin ( 9:1), nokka-akseleista tuli yksi-osaiset ( kiinteä hammaspyörä), uusi kaksihiilinen laturi, optiolistalla suuntavilkut. Malleja nyt yhteensä 4.

1959 Uusi tuplapakoputki XLH malliin, uusi ensiöketjunkiristin nailonista, XLCH mallin "se" valolippa.

1960 Tehoja vaadittiin lisää ja puristussuhde nostettiin 9:1 ja venttiilit suurennettiin 60hp. Uudet iskunvaimentimet

1961 Taitettureunainen bensatankki

1962 Alumiininen ylempi triple tree, XLR kisamalli esiteltiin ( XLRTT)

1963 Vaihteistossa 3. vaihteen välitys muutettiin, XLCH lyhyet tuplapakoputket, parannetun magneetton sekä virtalukon.

1964 Krominen koriste alempi triple tree:n XLCH mallissa, uusi koko navan levyinen etujarrurumpu, alumiiniset nostajapesät.

1965 12 voltin sähköjärjestelmä, uudet pallopäiset kytkin- ja jarruvivut, uudet iskunvaimentimet, uusi 3.7 gal (n.14 litraa ) bensatankki, XLH malliin automaattinen sytytysennakon säätö.

1966 Uudelleen muotoillut imukanavat, uudet isommat imuventtiilit, P-nokat, Tillotson kaasutin eristys imusarjasta, uusi ilmanputsari koteloineen, 8-kulmainen tankkimerkki.

1967 Sähköstartti optiona, uudet iskunvaimentimet

1968 Uudet etuteleskoopit pidemmällä joustolla, uusi ensiövedon koppa, XLH vain sähkökäynnistyksellä, optiona pieni "Peanut" bensatankki.

1969 Uusi pakoputkisto jossa pakokäyrien yhdydputki, täysin uudelleen muotoillut sylinterikannet, uusi takavalo, uudet vanteet.

1970 Tunnuksen omainen etuvalon kiinnityslippa, XLCH magnettosytytys vaihtuu kärkisytytykseen. XR-750 dirt tracker esitellään.

1971 Uusi jakopään koppa johon on siirretty kärjet, uusi märkäkytkin vain yhdellä jousella aikaisemman kuuden jousen sijasta. Optiona vielä "boat tail" takalokasuoja.

1972 Moottori kasvoi 81mm poraus ja 96,84mm iskunpituus 1000cc ( 3.125" x 3.8125" 61 cid) moottorin yläkerta ( sylinterit ja kannet) sekoitus 900cc ja uutta 1000cc. Sylinterit on porattu 900cc sylintereistä ja lohkon puolen kiinnityspulttien reikäjako on (tätä tarkistetaan)erilainen. Samoin kannen pulttien reikäjako (tätä tarkistetaan) on erilainen. Virranjakaja poistui tilalle jakopäähän sijoitettu kärkikoppa.Uusi Bendix/Zenith kaasutin, uusi öljypumppu, öljysäiliö siirretty alemmas, ohuempi ja matalampi penkki. 3-rivinen ensiöketju. AMF:n vaikutus näkyy tuotantomäärän lähes tuplaantumisena, myös ehkä laadun kustannuksella. Uusi moottori esitellään XR-750 kisamalliin.

1973 Uudet sylinterikannet, suuntavilkut, uudet 35mm Kayaba etuteleskoopit, levyjarru eteen "banaani" jarrusatulalla. Uusien sylintereiden mukana uudet 12-kulmasella kannalla olevat 7/16" kannenpultit, vanhoissa pultit ovat 6-kulmaiset. Tosin pultit ovat vaihtokelpoiset keskenään, eli ei käy varmana tunnistuskeinona 900cc ja 1000cc välillä. Ainoa varma tunnistuskeino uusille kansille on valunumero 16673-73 etukannessa ja 16674-73 takakannessa

1974 Uudenlainen jarrusatula eteen, kaasuttimeen kaasuläpän palautusjousi. Ensikertaa XLH:n tuotanto ylittää XLCH:n tuotantomäärän. Kytkin muuttuu kesken vuoden, "6 jousta kehällä" mallista niin että kytkin jouset (2 kpl) ovat kytkimen keskellä painelevyn alla. Noiden kuuden kykinjousen tilalle tulee putkiholkit joita on saatavana 3 eri mittaa alkaen STD 1.530" , 1,490" ja 1,450". Painelevy kiristetään nyt näitä holkkeja vasten kun ennen painelevy kiristettiin kytkinjousia vasten. Tehdas tarjoaa muutossarjaa jolla tämä 1971 tullut märkäkytkin muutetaan uuden painelevyn, jousien ja holkkien kanssa "pitävämpään uuteen" malliin.

1975 Viranomaismääräyksestä vaihdepoljin siirretään vasemmalle ja jarrupoljin oikealle väliaikaisella vivustolla, uudet 35mm Showa etuteleskoopit. Tunnusmerkkeinä Shovan etuteleskoopeissa öljyntyhjennys reiän yläpuolella valussa teksti SHOWA sekä etuakselin alapuolinen kappale molemmilla puolilla pulteilla kiinni. XLCH:n suosio ja tuotanto tippuu lähes puoleen.

1976 Usan "syntymäpäivän" kunniaksi tarjolla on metallihohtovärejä sekä "Liberity Edition" teippauksia.

1977 Uudet moottorilohkot jossa vaihdevipu siirretty vasemmalle, vaihteiston ja ensiövedon huohotus eriytetty moottorin huohotuksesta, uusi öljypumppu. Kaksi uutta mallia.

• XLT (touring) Paksumpi ja pidempi penkki, 3,5 gal ( 13,5 l ) bensatankki, touring ohjaustanko, kovat sivulaukut (FLH), muutettu toisiovälitys, tuulisuoja plexi.

• XLCR (cafe racer) William G. Davidsonin "luomus" joka esiteltiin poikkeuksellisesti Daytonassa. 7-puolaiset Morris Mag alumiini vanteet, takakate ja istuimen pohja lasikuitua, ¼ -etukate, yhden istuttava penkki, ryppymaalatut ensiökoppa ja jakopäänkoppa, mattamusta "siiamilainen" 2-1-2 pakoputkisto äänenvaimentimet pyörän molemmilla puolilla, 2 kpl 10,5" jarrulevyjä edessä, 1 kpl takana, uusi neliöprofillinen takahaarukka, matala "dragbar" ohjaustanko, 4 gal ( 15 l ) bensatankki, lasikuituinen etukokasuoja ja akkukotelon kansi, osat maalattu mustaksi myös ilmanputsarikotelo. Ensimmäiset pyörät kasattiin tehtaan ulkopuolisella pajalla. 68 hp @ 6200rpm. Kuvassa vuoden 1978 malli.

1978 Eteen tuli 2 levyjarrua, loppuvuoden malleihin elektroninen sytytysjärjestelmä, öljytankin ja samalla akun paikkaa hieman muutettiin. 9-puolaiset aluvanteet sai optiona. Harley Davidsonin 75 juhlavuoden kunniaksi erikoismallin XLH, musta, kullanvärisillä koristuksilla, kullanväriset 9-puolaiset alumiinivanteet. XLCR-1000 malliin optiona "matkustaja paketti" jossa uusi penkki ja jalkatapit.

1979 Kaikkiin malleihin tuli XLCR-1000 mallin runko (muokattuna), samoin "siiamilainen" pakoputkisto, akkukotelo ja öljysäiliö siirtyivät, käynnistyspoljin poistui, uusi imusarja, levyjarru myös taakse, takasvingi muuttui neliöprofiilista valmistetuksi. Uusi XLS malli esiteltiin.

1980 16" takapyörä korvasi 18" pyörän.

1981 Optiona sai joko 18" tai 16" takapyörän, pinna- tai alumiinivanneella. XLS:n optiolistalla "buckhorn" ohjaustanko, lyhyet tuplaputket ja 2,2 tai 3,3 gallonan bensatankki. XLH:n optiolistalla lyhemmät etuteleskoopit ja 3,3 gallonan bensatankki.

1982 Uusi kevyempi "evo-style" runko, öljytankki ja akkukotelo siirtyivät. Puristussuhdetta laskettiin 8:1:n paksummalla kannentiivisteellä. Uusi suurempi takajarrulevy.

1983 Uusi sytytysjärjestelmä VOES, uusi ohjaustanko ja penkki. Kaksi uutta mallia myyntilukemien korjaamiseksi.

• XLX-61 Solo penkki, pieni "peanut" tankki, uusi tuplaputkisto, vain nopeusmittari, 9-puolaiset aluvanteet, himmeäksi puhallettut moottorilohkot, vaihtovirtalaturi, 6 jousinen kytkin.

• XR-1000 Rakennettu XLX:n runkoon, moottori "lainattu" kisapuolelta XR-750 mallista muokattuan, Alumiiniset Jerry Branch:n porttaamat sylinterikannet imukanavat oikealla ja pakokanavat vasemmalla, 9:1 puristussuhde erikoismännillä, alumiiniset kiertokanget, alumiiniset kevennetyt työntötangot, venttiilinsäätö epäkeskoisella keinuvipuakselilla, 2 kpl 36mm Dell'orto kaasutinta vapaavirtaus suodattimilla. 9-puolaiset alumiinivanteet joissa oranssi koristeraita, 2,5 gallonan bensatankki ja pienempi 2,5 quarterin öljysäiliö. Tehokkain Harley koskaan 71 hp @ 5600rpm suoraan tehtaalta, vasta 1998 Buell Thunderstorm pystyi päihittämään tämän. Väri vain harmaa. Kuvassa 1984.

1984 Vaihtovirtalaturi uuden kalvojousi kytkimen kanssa, suurempi jarrulevy ( vain yksi) eteen, XR-1000 väri optioksi HD racing oranssi.

1985 Tuotanoa alettiin jo sopeuttamaan tulevaa EVO mallistoa varten, XR-1000 poistui mallistosta.

Sportster Evolution 1986 ->

Ensimmäinen Evolution sarjan Sportster täysin uudet moottorit 883cc ja 1100cc. Alumiset sylinterikannet ja sylinterit teräsputkituksella, hydrauliset venttiilinostimet, 34mm muuttuvakurkkuinen Keihin kaasutin, pulverimaalattu runko, valetut alumiinivanteet, ainoastaan nopeusmittari, 2.25 gallonan bensatankki.

• Öljypumppujen erot

1991-2003 Sportstereissa huohotus kansien kautta. Venttiikopan sisällä on sateenvarjoventtiilit.

Nostajat -91 eteenpäin

Vuodesta 1991 eteenpäin Sportster moottorin nostajat ovat samat kuin Chevrolet SB pikkulohkomoottorissa. (Samat myös TC BigTwin)

Juttu Sportsterin koneen kunnostamisesta [1]

Lähteet

Sportster.org Special thanks to Sean Andersson.

Bruce HD page

Harley-Davidson History & Mystique Randy Leffingwell ISBN 0681-21924-6