Ajoituksen tarkistus

Motopediasta
Versio hetkellä 18. tammikuuta 2010 kello 22.52 – tehnyt Smuige (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Nokka-akselin ajoituksen tarkistuksen suorittaminen.

Arvot löytyvät nokkien mukana tulevasta nokkakortista tai sitten valmistajan kotisivulta. Yleisimpien nokkien asteet löytyvät myös tarvikeluetteloista. Pitää muistaa että suurin osa valmistajista ilmoittaa asteet 0.053" (1.3462mm) nostolla.

Noston mittaaminen tapahtuu aivan samalla tavalla oli nokat yhdellä tai neljällä akselilla.

Ensin tarvittavat erikoistyökalut - astelevy, heittokello magneettijalalla sekä latanpätkä jota käytetään yläkuolokohdan hakemiseen sekä magneettijalan kiinnittämiseen. Kuvassa olevan astelevyn keskireikä on sen verran iso, että siihen on tehty olakkeellisen holkki joka keskittää sen kampiakselin vetotappiin.

Nokan ajoituksen työkalut.jpgTyökalut

Mäntä asennetaan veiviin ilman männänrenkaita ja kevyesti öljytty sylinteri päälle. Edellä kuvattu latanpätkä ruuvataan kansipultteihin kiinni, samalla sylinteri pysyy paikoillaan. Latan keskellä on pultti joka säädetään niin että mäntä ei pääse aivan yläasentoonsa. Jos kannet ovat paikoillaan niin sytytystulpan tilalle ruuvataan tappi joka ottaa kiinni mäntään. Siihen on olemassa erikoistyökalu, jossa on tulppakierteeseen käyvä holkki, jonka sisällä säädettävä ruuvi.

Yläkuolokohdan hakeminen.jpgYläkuolokohdan hakeminen

Astelevy kiinnitetään kampiakselin päähän ja (johonkin sopivaan ruuvinreikään) esimerkiksi pätkä rautalankaa joka taivutetaan osoittimeksi. Konetta pyöritetään hissukseen kunnes mäntä stoppaa ruuviin. Ei kannata käyttää mitään vääntövarsia vaan pyöritä konetta käsin ettei mäntään tule vaurioita. Merkitse muistiin asteluku johon kone pysähtyy.

Astelevy.jpgAstelevy kiinni kampiakselissa

Pyöritä konetta vastakkaiseen suuntaan kunnes mäntä taas kohtaa ruuvin, merkitse asteluku muistiin.

Astelevy II mitta.jpgMitta toiseen suuntaan

Laske kuinka monta astetta näiden kahden kohdan väli on ja jaa saatu tulos kahdella. Sitten käännä astelevyä kun kone/mäntä makaa vasten stopparipulttia eikä pääse pyörähtämään, kunnes osoitin osoittaa lukemaa joka on edellä saadun jakotuloksen verran nollakohdasta poispäin. Riippuu ihan siitä kumpaan suuntaan olet konetta viimeksi pyörittänyt, että kumpaan suuntaan nollasta mennään, huomaat sen kyllä nopeasti. Sitten kiristetään astelevy tähän kohtaan ja uusitaan mittaus. Nyt pitäisi molemmat stoppikohdat olla yhtä kaukana nollakohdasta jolloin nolla on yläkuolokohta.

Yläkuolokohta TDC.jpgTDC, yläkuolokohta 0 astetta

Mäntä pysyy hyvin lähellä yläkuolokohtaa sen verran monta astetta, että siksi nollakohta haetaan näin vaikeasti, näppituntumalla ei päästä haluttuun tarkkuuteen.

Sitten aloitetaan itse ajoituksen mittaus, ensiksi ruuvataan stoppari pois käytöstä jotta kone pääsee pyörähtämään kokonaan ympäri. Moottori käännetään etupytyn puristustahdin yläkuolokohtaan jolloin molemmat venttiilit ovat varmasti kiinni. Sitten magneettijalka kiinni latakkaan ja asennetaan heittokello tässä tapauksessa ensin imunostajan reikään mahdollisimman kohtisuoraan.

Heittokellon asennus.jpgHeittokello nostajapesässä

Edellisessä kuvassa ollaan jo vähän pidemmällä, kellon asteikko on ensin nollattu ja sitten konetta on lähdetty pyörittämään normaaliin pyörimissuuntaan kunnes imunostaja lähtee ylöspäin. Nokkien asteet ilmoitetaan yleensä aina .053" (1,346 mm) nostajan nostolla ja tuossa kuvassa on kone pyöräytetty tähän kohtaan. Sitten vaan kurkataan astelevyltä lukema ja merkataan taas muistiin.

Noston I mitta.jpgNosto alkaa

Koska harvojen heittokellojen liikerata riittää nokan kokonaisnostolle, niin seuraavaksi pyöritetään konetta takaperin jotta löydetään kohta jossa imuventtiili sulkeutuu. Eli kun mennään takaperin niin etsitään kohta jossa nostaja lähtee taas nousuun (nostolla .053"). Lukema astelevyltä kirjataan muistiin. Tässä kohtaa joutuu vähän ynnäämään koska imuventtiili sulkeutuukin ALAkuolokohdan jälkeen ja astelevyn nollakohta on aina YLÄkuolokohdassa. Eli nyt lasketaan 180 asteesta eteenpäin ja tässä tapauksessa kun osoitin osoittaa noin 128 astetta niin se tarkoittaa 180-128=52.

Imu sulkeutuu mitta II.jpg


Nyt kun imupuoli on mitattu niin heittokello otetaan irti ja kone käännetään taas puristustahdin yläkuolokohtaan jolloin venttiilit ovat kiinni. Heittokello pakonostajan reikään ja uusitaan taas mittaukset kuten edellä.

Pakonokan mittaus.jpg

Homma on jo tuttua imupuolelta, pakoasteissa joutuu laskuhommiin kun halutaan tietää pakoventtiilin avautumiskohta joka on ennen ALAkuolokohtaa. Eli kuvan lukema 128 astetta vähennetään taas 180 asteesta ja saadaan tulokseksi 52 astetta.

Pakonokan sulkeutuminen.jpg

Sitten tehdään sama takapytylle, koko ruljanssi pitää aloittaa aivan alusta koska ensin haetaan tietysti takamännän yläkuolokohta. Kaikki mittaustulokset kirjataan muistiin ja niitä verrataan nokkavalmistajan ilmoittamiin asteisiin. Kuvatussa esimerkkitapauksessa nuo asteet olivat seuraavat:

  • Imu auki 33 astetta ennen yläkuolokohtaa (mitattu 35)
  • Imu kiinni 53 astetta alakuolokohdan jälkeen (mitattu 52)
  • Pako auki 53 astetta ennen alakuolokohtaa (mitattu 52)
  • Pako kiinni 33 astetta yläkuolokohdan jälkeen

Tässä mittauksessa kaikki nokat olivat asteen/kahden sisään kohdallaan joten pinjonirattaan kääntöön ei ollut syytä. Noin pieni heitto voi jo tulla mittauksen epätarkkuudesta.


Lähde

Juttu kuvineen on luvan kanssa kopioitu Finnbikers.fi sivustolta [1]