Puhallus/hionta/kiillotus
Tärkeää puhalluksen, hionnan ja kiillotuksen aikana on pölypoisto ja henkilökohtaiset suojalaitteet. Kiillottaessa imuri ja hengitys- sekä silmäsuojaimet.
Puhallus
Puhallusmateriaaleja on monenlaisia. Hiekka-, lasikuula-, pähkinärouhe- taikka soodapuhallus esimerkkeinä. Käytettävän aineen koostumus riippuu puhallettavasta kappaleesta ja tarkoituksesta. Kvartsihiekka on kielletty koska sen pöly muodostaa tukkeumia keuhkoihin (ei poistu keuhkoista vaan "kökkööntyy" sinne).
Puhaltamalla voidaan poistaa mm. hapettumat, ruosteet taikka vanha maali. Esimerkkinä lasikuulapuhalluksella saadaan alumiinin pintaan himmeä silkinhohto.
Puhallus sopii monille materiaaleille. Lasi, alumiini, rauta ja teräs.
Puhallusta voidaan tehdä joko avolaitteilla hukkaavalla menetelmällä taikka puhalluskaapissa, jolloin puhallettavaa ainetta kierrätetään. Silloin puhalluskaapin koko ratkaiseen puhallettavan kappaleen koon.
Hionta
Kappaletta hiottaessa aloitetaan karkeammalla ja siirrytään asteittain hienompiin hiontapapereihin.
Hiontapapereiden karkeus menee niin, että pienemmällä numerolla on karkeammat esim 80 ja suuremmalla numerolla hienommat kuten 600.
Hionta voidaan suorittaa joko käsin taikka koneen avustuksella. Koneita on joko käsikoneita taikka kiinteitä penkkikoneita. Käsikoneet voivat olla joko sähkökäyttöisiä taikka paineilmatoimisia.
Hionta ja Kiillotus
Kiillotuksessa pyritään saamaan pinta mahdollisimman virheettömäksi. Pinnassa on huomioita sen suoruus, eli ettei kiillottaessa tule aaltoja taikka monttuja kappaleeseen.
Kappaleen kromausta varten pinta pitää saada täysin peilipinnalle sillä kromi ei peitä mitään naarmuja, päinvastoin saattaa tuoda niitä enemmän esille.
Alumiini voidaan jättää kiillotuksen jäljiltä ilman varsinaista pinnoitetta (kirkaslakka, kromaus). Alumiini on hyvä kastaa kiillotuksen ja puhdistuksen jälkeen sinoliin tms isopropanolialkoholiin. Pinta pysyy silloin pidempään kiiltävänä.
Tässä esimerkki hionnasta ja kiillotuksesta Happosen Timon kotisivuilta [1]