Harley-Davidson Club Finland

Korjaamokirja ja momenttiavain on kavereita

Taas ammattilaiselta kuultua juttua, eli moni harrastaja vetää ruuvit joko tosi tiukkaan etenkin moottorissa (tulpat, proput ym), jolloin saattaa alumiiniin tehdyt kierteet korkata. Sitten on tällaisia kuten minä, eli yliarvioin voimani ja tuppaa jäämään esim akseleista ja etupäästä ym paikoista ruuvit vähän löysälle.

Itselle se ahaa-elämys tuli viime kesänä Hondan etupään kanssa. Kun kiristin putkia kolmioihin, vedin M8-ruuvit niin tiukkaan kuin "uskalsin". Sattui sitten momenttiavain osumaan käteen, semmoinen vanha Biltsun halpis, jossa on varsi ja viisari, ei siis naksahda. Sillä vedin ohjeenmukaiseen momenttiin, kaikkia ruuveja jotain puoli kierrosta tiukempaan

Tsekkasin sitten takapyörän ja keinuhaarukan akselit, kolme varttia tai sitä luokkaa sai niitäkin pyörittää. No, mulla on traumat korkanneista kierteistä, ja olen luottanut "rannemomenttiin" mutta en enää. Hommasin "naksahtavat" avaimet ja kriittiset paikat pistän niillä. Kotihommissa riittää 2 tai kolme eri avainta, Joulupukki toi 0-25Nm laadukkaan pikkuavaimen, kaksi suurempaa ovat Motonetin halpissarjaa.

Ei korjaamokirjassakaan kaikkia momentteja kerrota mutta voi katsoa jotain samantapaisia paikkoja taulukosta osviitaksi, ja hakea momenttiavaimella oikean "tuntuman".

Voi olla monen makuun vähän "insinöörimäinen" tapa, mutta tämän olen itse ottanut käyttöön ihan hiljattain. Vanhakin koira oppii, mulla on takana joku 35 vuotta enemmän tai vähemmän aktiivista ropaamista erilaisten härvelien parissa.

Nordlockkeihin olen töissä törmännyt, hyvä konsepti. Jousiprikkoja kannattaa käyttää paikoissa joissa sellaiset "kuuluu" olla, ja jopa uusia niitä prikkoja silloin tällöin kun ruuveja availee. UNC-kierteet ovat vastaavia M-kierteitä huomattavasti karkeampia ja profiili erilainen, joten saattavat löystyä itsestään helpommin. Sinänsä ei edes Harrikka mielestäni niin paljon vatkaa että tiukassa olevat ruuvit systemaattisesti löystyvät. Jos semmoisia paikkoja kuitenkin on, niin laittaisin Nylockit. En itse lähtisi liimailemaan muita kuin moottorin sisäisiä paikkoja (joihin se on ohjeistettu).

Mun brittiautossa on UNF kierrettä ja osa made in India on tehty niin surkeesta raudasta että momenttiavainta on pakko käyttää tai ne kierteet vetää käsipelissä rikki. Olen liimannut joitain ruuveja hydrauliikka locktitellä taitaa olla about sama pito kun nylocissa? Ainakin ne pysyy kiinni ja lähtee kohtuu helposti auki.

Mistä löytyy 92 sporsterin korjaamokirjan lataus paikka.

Olisko tälläinen?
https://www.carlsalter.com/mcpdf/Harley ... Manual.pdf


Tuolla on muutenkin vaikka mitä prosyyriä.

No nyt kun ollaan rautapäästä siirtymässä kevytmetallipäiseen ja vaihteistoakin on käsitelty, niin evolaisten viisinopeuksisten ensimmäisissä vuosimalleissa on esiintynyt jonkin verran vaihteiden hylkimistaipumusta. Se paranee tehtaan toimin jossakin 93,94 kieppeillä, jolloin ratastus vaihtuu. Omassani oli sen verran hankalat ykkönen ja kolmonen, että kalustin askin aikanaan koko sarjalla Andrew$in rattaita ja akseleita.

Noi vaihteistonosat osat ei ainakaan pikaisella googlettamisella ole aivan järkyttävän kalliita? Siellä on kyllä paljon osia. Taitaa jokaisessa mallissa olla omat metkunsa? Hanapohjassa kiihdytys ja vaihde pomppaa pois? Vai moottorijarrutuksessa?

Eniten keskusteltu aihe on ollut ko vaihteiden päällekytkeytymisen ja kytkimen noston jälkeen ylimääräinen nykäisy. Ikään kuin vaihde hyppäisi vielä kerran kytkentähampaalta mennäkseen sen jälkeen pykälään lopullisesti. Silloin kun mulla oli vaivaa, esim ykkösen kanssa tuli toimeen kun piti poljinta alhaalla liikkeellelähtiessä, auttoi. Tai se, että laittoi ykköselle valmiiksi, kun pyörä vielä liikkui.

Jos 91-93 malli ei oikuttele koeajolla, niin siinä ei todennäköisesti kyseistä vaivaa ole.

Taidan nyt epäurheilijamaisesti kallistus japanin V2 moottorin käyttäjäksi tai jopa V4. Kiitos hienosta vinkeistä ja vastauksista. Jaappanin pyörien luotettavuus ja halpa hinta houkuttaa.

Heksu kirjoitti: ↑08:56 17.06.2019. Taidan nyt epäurheilijamaisesti kallistus japanin V2 moottorin käyttäjäksi tai jopa V4. Kiitos hienosta vinkeistä ja vastauksista. Jaappanin pyörien luotettavuus ja halpa hinta houkuttaa.

Joe Cool:in näppäimistön tuotoksia:
"Jos ostat jaappanilaisen, joka kerta kun liikenteessä Harrikka tulee risteykseen vierelle, sinua ketuttaa kuin pientä oravaa - sinäkin voisit nyt ajaa tuollaisella jos olisit valinnut toisin.

Jos ostat Harrikan, joka kerta kun liikenteessä jaappanilainen tulee risteykseen vierelle, sinua hymyilyttää niin leveästi, ettei kypärä meinaa päähän mahtua Eikä tule mieleenkään, että voisit nyt ajaa tuollaisella "

Siinä se pieni ero ..."

Toivottavasti ei peloteltu liikaa näillä kauhutarinoilla

Japanialaiset on kyllä pääosin hyviä ja luotettavia (Honda ainakin ) mutta jos ja kun jotain menee vikaan, niin kalliimpia korjata kuin vanha Harrikka. Osia on kuin käkikellossa (OHC tai DOHC) ja sovitteet samaa luokkaa joten kaikki hommat ovat kertaluokkaa hankalampia.

Esim koneremppa mun '73 CB350 Hondaan olisi huomattavasti kalliimpi kuin vastaava työ rautapäähän.

Osien saanti noin 15v tai vanhempiin japanilaisiin on myös yllättävän vaikeaa.

EDIT: lisätty sana "vanha"

Joo, näin taitaa olla. Ostin V4 750 cm3..siihen jos joutuu vaihtamaan jakoketjun ei tarvi muuta kun purkaa koko kone.

Mä olen raplannut kaikenlaista, ei mua rempat pelottaneet. Mä sain virheettömän 1995 pyörän niin halvalla että siinä on pakko olla vikaa. Ja varusteita takakontillisen kaupanpäälle.

Ajele kumminkin silläkin pikkuisen korvakuulolla, vaikka se onkin selkeästi kestävämpi kuin tonninen.
Jotenkin V4 tuomieleen Saabin ja sen legendaarisen kysymyksen: Mo...mo...monesko moottori

Jos ajaa meinaa niin älä osta.Talven näpertelyn lisäksi
menee kesätkin näperrellessä.

Esim,hinnoista laatikon akselit jo maksaa satoja,satoja
euroja.

Viisi pykäläiset ns,EVO sportit on ihan ajopyöriä.
jos viellä ruisku peli niin maantie kutsuu.