Terveisiä. Mulle tulee mieleen yksi treffipalsta jossa joudin merkilliseen keskusteluun naisen kanssa joka tiesi Harrikoista ja moottoripyöräilystä kaiken ja minä en kuulemma mitään!!
Yritin hänelle kertoa että olen moottoripyöräilyä harrastanut vuodesta jo vuodesta 1978 ja mulla on ollut pari Harrikkaa ja toistakymmentä Japsi pyörää.
Joo en ollut kuulemma käynyt ralleissa ja tämä nainen oli ollut jopa tarjoilijana Poronpurijaisissa ja hänen pojillaan oli kuulemma ollut jopa joitakin crossi pyöriä!? Siis hän tiesi präkistä ja pyöräkultturista kaiken!
Suurin syy miksi Hankin vanhan Harrikan jälleen on se että osia on niin verrattoman helppo saada ja paljon kataloogeja ja online palstoja. Japsia kun laitteli niin monasti kun osia kyseli niin vain tylysti sanottiin että osien valmistus lopetettu ja että ei enää saatavissa.
Ralleissa en viitti paljoa käydä kun en enää ryppää(entinen juoppo )mutta kun lähistöllä on 3 kokoontumista niin pöräytän paikalle jo päivällä ja lähden illalla kotiin ja on mukava käydä katselemassa toisten moppeja ja toivon että sieltä löytäisin uusia vaikutteita omaan harrastukseeni!
Saanen sanoa kuitenkin että vähän jurppii jos aloittelijana pidetään kun ei Harrikoita ole ollut kuin 2 ja kun en oo ralleissa käynyt!
Liiallinen Ameriikan matkiminen ällöttää ja minusta pitäis omanlaista kulttuuria luoda eikä vain kopioida Usaa!
Harrikasta on tullut status symboli. Siis on luonnollista että mukaan hakeutuu paljon väkeä joka haluaa vain pönkittää omaa egoaan. Paljon on myös niitä jotka aattelee että saa paljon naisia kun Harrikalla ajelee!!?
Harrikka on valtavan puhutteleva pyörä ja vaikka ei tietäisi pyöristä juuri mitään niin kaikilla on kuitenkin mielikuvia Harrikoista ja niitten kuskeista! Aina muistan kun kaverin kanssa ajeltiin niin kun huoltsikalle pysähtyi niin Harrikka kiinnosti ja ei minun Japanin rauta! T
Toivottavasti kukaan ei vedä hernettä nenäänsä!!?
Oon "aina", kun oon jonkun uuden ajotakin tai housut tai jotain hommannut naureskellut itsekseni, että mahtaakohan porukka nauraa nyt kylillä ja kaupungeissa ajellessa, kun on ihan pränikät tamineet päällä... 
). Ja niin myös kaikki motoristit ovat olleet joskus uusia motoristeja. Jotkut aloittavat harrastuksen vasta myöhemmällä iällä. Niin tein minäkin. Ostin ekan pyöräni vasta ollessani 31 vuonna 1996. Siitä lähtien on kilometrejä erilaisilla laitteilla tullut vasta n. 120000. Näistä vajaat 20000 HooDeella. Ja joka ikinen(no melkein) kilometri on ollut hauska. Mulle on aivan se ja sama ajaako vanhalla Lättäpäällä vaiko uuden karheella V-Rodilla tai uudella kilosella japsikyykyllä. Kaikki ovat mulle motoristeja, kun tien päällä vastaan tulevat ja käpäläni nousee, on siellä sarvissa kiinni kummonen kusipää tahansa. Mä en usko että se kuspäisyys on kiinni siitä, kuinka uudella pyörällä ajaa vai onko päällä Rukan 2000euron ajovarusteet . 
