Semmoinen etu tuosta ruiskusta (etenkin hestec ) on, että laitteen saa kokoajan käymään optimaalisella seossuhteella. Kaasutin kun on vain kompromissi säätöjen suhteen. Tämän lisäksi hestecissä sytytyksen ennakkokäyrä on myös muokattavissa optimaaliseksi.
Noista alkuperäisistä ruiskuista en juuri tiedä kuinka pitkälle niillä pärjää, mutta uskon kumminkin hyvällä kaasuttimella / sytytyksellä päästävän miltei samoihin. Hestec on oiva peli, kun haluaa ne viimoiset hevoset sieltä koneesta ulos, toki ne viimoiset hevoset on sitten aina niitä kalliimpia...
ruisku/kaasari?????
Milloin tämä tapahtui ? - soittelin tuossa kesällä 2002 omaan projektiin liittyen, löytyiskö täydellistä konetta mopooni. Muistaakseni juuri Vision-Cycle tarjosi uudehkoa Buellin konetta jostain kolaripyörästä minulle hintaan (muistaakseni) 35000 markkaa...... jos oli sama kone, tuskin oli Hestec paikallaan......hemuli kirjoitti:Viitaten JiiVeen huomautukseen Hestecistä, en väittänytkään etteikö näitä ruiskuja enää olisi. Puhuin Äkyn entisestä Buellista jossa moinen härveli oli. Käsittääkseni ko. pyörä lipattiin sittemmin uuden omistajan toimesta lunastuskuntoon.
Tähän voisi ehkä Hessu vastata - hänhän tästä asiasta tarinoi joskus aikaisemmin.Lexa kirjoitti:Kun nyt tämä jää vaivaamaan, Miksi etupytty olisi rikkaammalla kuin takapytty. Eikö molempiin mene imusarjan kautta samat seokset, jos pytyt ja kannet on identtisessä kunnossa? Onko sillä väliä onko ne peräkkäin vai rinnakkain? Samat söössit menee molempii. Eiks niin?
Lueskelin tuossa hieman, varmistaakseni edellistä arvaustani ja näinhän se on tottakait ns. normaalilämpöisellä moottorillakin, jotta kylmempi pytty käy aina rikkaammalla kuin kuumempi - eli jos säädät kaasarikonettakin mittarin avulla, säädä kone mieluummin takapytyn pakoputkesta tulevan tuloksen mukaan. Toinen seikka mihin törmäsin oli viherpiiperoiden huoli kun moottoreita käynnistetään ilman esilämmitystä. Autoillijoillehan lohkolämppäriä myydään sillä perusteella että se säästää konetta mikä on totta - mutta viherpiiperoita ei kiinnosta koneen kestoikä vaan se että kylmä kone saastuttaa enemmän. Kylmä kone -> käy rikkaala -> enemmän saastetta......
Itselläni ei ole omakohtaisia kokemuksia muuta kuin kaasareista ja niissä olen päätynyt porattuun cv:hen, se on riittänyt itselleni ja useammalle 600-kuutioiselle japsisportillekin.Lexa kirjoitti:Tervehdys Janne,
Onko sulla kokemuksia Hestecistä?
Kaverini on kokeillut hesteciä aikoinaan varsin onnistuneesti -> http://www.sci.fi/~hestec2/s1460.htm
Parin kesän ajeluiden ja kiertokanki remonttien jälkeen hänkin palasi jälleen kaasuttimen käyttäjäksi. Kaasariksi tuli Mikunin 45 HSR, nokat ja puristukset myös lievenivät, mutta kansien virtausta vielä parannettiin entisestään. Sportti antaa miltei saman tehon kuin kaasuttimella ennen hestecin asennusta.[/img]
Terve!
Hmmmm. Tuosta pyttyjen lämpöeroista.
Onko ne lämpötilaerot todella niin suuret ajossa? Ok, ajaessa on ilmavirtauksen jäähdytys ja onhan toki paikalla ollessa etupytyssä jäähdytystilaa etuosassa. Varmaankin eroa syntyy mutta... silti. Kaippa se ero on mitattu? Onko se todella niin suuri, että se vaikuttaa seoksen palamiseen? No onhan pulusen takapytyn putkikin jo aika sininen.
Ja jos ollaan tarkkoja, niin eikö silti molemmat ole yhtä rikkaalla tai laihalla, mutta takapytty polttaa seoksen erilailla nähtävästi.
Entäs annakonsäätö? Eikö siinä ole huomioitu tämä ilmiö ja siten kompensoitu lämpöongelmaa.
Tuossa Hestecissähän on huomioitu eri seossäätö mahdollisuus takapytylle. Joten kaippa siinä on jokin jutska.
Rupeenko vaikeaksi (ku meidän pennut pienenä)
Taidanpa unohtaa tuon Hestecin. Kaksi syytä 1) rahat ei riitä 2) revittelen ja rikon koneen kuitenkin ja palaan kohtaan 1)
Yksi varteenotettava viritelmä on kokeilussa tammikuun aikana ja jos se toimii, niin a vot. Kerron sitten miten toimii tai ei.
Boorn tu bii tzaild
Hmmmm. Tuosta pyttyjen lämpöeroista.
Onko ne lämpötilaerot todella niin suuret ajossa? Ok, ajaessa on ilmavirtauksen jäähdytys ja onhan toki paikalla ollessa etupytyssä jäähdytystilaa etuosassa. Varmaankin eroa syntyy mutta... silti. Kaippa se ero on mitattu? Onko se todella niin suuri, että se vaikuttaa seoksen palamiseen? No onhan pulusen takapytyn putkikin jo aika sininen.
Ja jos ollaan tarkkoja, niin eikö silti molemmat ole yhtä rikkaalla tai laihalla, mutta takapytty polttaa seoksen erilailla nähtävästi.
Entäs annakonsäätö? Eikö siinä ole huomioitu tämä ilmiö ja siten kompensoitu lämpöongelmaa.
Tuossa Hestecissähän on huomioitu eri seossäätö mahdollisuus takapytylle. Joten kaippa siinä on jokin jutska.
Rupeenko vaikeaksi (ku meidän pennut pienenä)
Taidanpa unohtaa tuon Hestecin. Kaksi syytä 1) rahat ei riitä 2) revittelen ja rikon koneen kuitenkin ja palaan kohtaan 1)
Yksi varteenotettava viritelmä on kokeilussa tammikuun aikana ja jos se toimii, niin a vot. Kerron sitten miten toimii tai ei.
Boorn tu bii tzaild
Viimeksi muokannut Lexa, 23:23 21.12.2003.. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tällähän (FMI-1,4) Lamdaa voisi seurata jos tarkaksi alkaa..........
http://www.fmi.vtoy.fi/
lisäksi löytyy se pakokaasun lämpötilamittari ym hintatietoineen
http://www.fmi.vtoy.fi/
lisäksi löytyy se pakokaasun lämpötilamittari ym hintatietoineen
Minulla on pyörässä boschin lambda-anturi kiinni, nykyisessä putkistossa etupytyn käyrässä. Mittarina olen käyttänyt ihan tavallista yleismittaria tankin päällä tai tangossa kiinni. Aikoinaan kun minulla oli yhteet molemmissa etu- ja takapytyissä, en huomannut kovinkaan dramaattista eroa pyttyjen seoksisissa. Tämä on varsin hyvä ja edullinen apuväline pyörän säätämiseen.
Millä "alueella" mittarisi on kun luet lambda anturia ? Volttimäärä muuttuu kun arvot anturilla muuttuu, mutta mikä on ns. kerroin - eikait tavallinen mittari kerro suoraan lambda-arvoa ? Chevy Astrossani 0,1 V oli laihaseos ja 0,9 V rikasseos, mutta ko. arvojen lambda-arvoja en saanut tarkkaan selvitettyä. Käyntilämpötilassa arvo piti olla 0,35 - 0,55 V. Luullakseni nuokin arvot vaihtelee anturin valmistajan mukaan. Luulen että normaalimopossa normaaliajolla ei pyttyjen välisellä lämpötilaerolla ja sitä seuraavasta seoseroista ei ole suurta merkitystä.Janne kirjoitti:Minulla on pyörässä boschin lambda-anturi kiinni, nykyisessä putkistossa etupytyn käyrässä. Mittarina olen käyttänyt ihan tavallista yleismittaria tankin päällä tai tangossa kiinni. Aikoinaan kun minulla oli yhteet molemmissa etu- ja takapytyissä, en huomannut kovinkaan dramaattista eroa pyttyjen seoksisissa. Tämä on varsin hyvä ja edullinen apuväline pyörän säätämiseen.
Katsohan vaikka tuolta:http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm
Heitämpä lusikan myös soppaan... 
Eikös buelin ruiskussa ole suuttimet molemmille sylintereille erikseen joten seokset sylintereissä riippuu ruiskun asetuksita ja eikö juuri powercommanderilla voi säätää takapytylle enemmän kakkua...
Samoin ruiskun oikutteluihin löytyy yleensä lääke... täältä ( lexa tietää)
http://www.saintjohn.nbcc.nb.ca/marriott/x1/#FI
For DDFI with poor engine performance problems, 80% of the problems can be resolved in less than twenty minutes simply by properly zeroing the TPS and verifying/setting the cam position sensor timing.
Eikös Buell/HD raceboxissa ole muutetut ja muunneltavat sytytys ja ruiskutus
"kartat" sekä kierrosrajoitin +500rpm
Eikös buelin ruiskussa ole suuttimet molemmille sylintereille erikseen joten seokset sylintereissä riippuu ruiskun asetuksita ja eikö juuri powercommanderilla voi säätää takapytylle enemmän kakkua... Samoin ruiskun oikutteluihin löytyy yleensä lääke... täältä ( lexa tietää)
http://www.saintjohn.nbcc.nb.ca/marriott/x1/#FI
For DDFI with poor engine performance problems, 80% of the problems can be resolved in less than twenty minutes simply by properly zeroing the TPS and verifying/setting the cam position sensor timing.
Eikös Buell/HD raceboxissa ole muutetut ja muunneltavat sytytys ja ruiskutus
"kartat" sekä kierrosrajoitin +500rpm
You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
-Burt Munro
Ärsyttävää, että vaikka tämä puheenaihe on muakin kovin kiinnostava ja mulle ajankohtainenkin, en voi siihen vielä kovinkaan heitellä kommenttia puoleen tai toiseen kun yrityksenäni on pitää mahdollisimman matalaa profiilia. Suomi on niin saakelin pikkunen maa, että yksi hiiskaus riittää niin sen tietää jo kaikki Hesasta Kemiin saakka.
Sen verran voin kertoa, että jos maltatte odottaa pikkasen, niin saatte tässä tulevan kevään aikana tietää täyttä faktaa HesTecistä harrikkaan iskettynä. Ostin juuri hiljattain tommosen ruuttasetin ja juuri sen takia, että kaasaria ei ole mahdollista säätää kaikille kierrosalueille, vaikka joku väittäisikin niin. Mitä kauemmaksi mennään vakiokoneesta, sitä kauemmaksi kaasarin optimaaliin säätäminen jää.
Olen aiemmin rakentanu useita jenkki veekaseja ruiskuiksi ja kaikki kokemukset ovat olleet niin hyviä, etten koskaan ole katunu niiden hankkimista. Päinvastoin.
Sen verran voin kertoa, että jos maltatte odottaa pikkasen, niin saatte tässä tulevan kevään aikana tietää täyttä faktaa HesTecistä harrikkaan iskettynä. Ostin juuri hiljattain tommosen ruuttasetin ja juuri sen takia, että kaasaria ei ole mahdollista säätää kaikille kierrosalueille, vaikka joku väittäisikin niin. Mitä kauemmaksi mennään vakiokoneesta, sitä kauemmaksi kaasarin optimaaliin säätäminen jää.
Olen aiemmin rakentanu useita jenkki veekaseja ruiskuiksi ja kaikki kokemukset ovat olleet niin hyviä, etten koskaan ole katunu niiden hankkimista. Päinvastoin.