Noin viikko sitten oli tarkoituksenani aamulla lähteä kouluun todistusta hakemaan. Siinä parkkipaikalla Sporsterini päätti ettei tänään mennä minnekään ja valutti bensat parkkipaikalle. Pari päivää meni kaasaria ihmetellessä ja putsaillessa.
Kaasari tuli kuntoon ja maanantaina matkalla töihin, moottoritiellä satasen vauhdissa, takarengas hajosi. Onneksi pääsin heti ajamaan sivuun ja pystyssäkin pysyin. Siinä tien sivussa, puhjennutta takarengasta ihmetellessäni, katselin ohiajavia autoja ja moottoripyöriä. Monta meni ohi mutta yksi moottoripyöräilijä ja yksi pakettiautoilija pysähtyi tarjoamaan apuaan. Kiitos heille kun viitsivät pysähtyä! Olin kuitenkin jo saanut soitettua apua joten sitä siinä odottelin. Apu saapui, pyörä tallille ja kumi paikkaukseen. Keskiviikkona pääsinkin sitten jo taas ajelemaan.
Lauantai, vapaapäivä, aurinko paistaa. Päätimme siis lähteä ajamaan Hankoon. Leppoisasti meni matka aina Tammisaareen asti. Sitten yks kaks takaa kamala kolina ja takapyörä vipattaa. Äkkiä sivuun. Laakerithan ne sieltä takaa olivat tainneet mennä. Onni onnettomuudessa, tien toisella puolella oli teollisuusalue, ettei tarvinnut aivan siihen Hankotien varteen jäädä tyrkylle. Siinä päätä rapsutellessa ja miettiessä että mitäs nyt mies huomasi FLINTSTONE MC:n kyltin. Helpotukseksi tallilla oli paikalla Oscar, pelastajamme
Saimme jättää Sporsterin heidän talliin viikonlopuksi. Oscar myös soitti Aralle joka lupautui hakemaan pyörän tallilta maanantaina ja laittamaan sen kuntoon. No tämä ko. maanantai on huomenna. Toivottavasti homma sujuu hienosti loppuun asti että perjantaina päästään sitten lähtemään Saarenmaalle. Miehen kyydissä kun en suostu lähtemään. Reilu 100km matka, miehen kyydissä Heritagen takana, Tammisaaresta Helsinkiin ei ollut niitä miellyttävämpiä kokemuksia 
.Suurkiitos Oscar!!! Ilman sinua oltaisiin oltu pulassa...
