Nimittäin vuonna-57 Harley-Davidsonin ainoa tavoite Sportster-mallin lanseeraamisessa ei suinkaan ollut pärjääminen race-kisoissa brittipyörille, vaan se varsinainen tavoite oli hieman kauempana, ja se oli puhtaasti kaupallinen.
Tuolloin moottoripyörän myyntimenestys oli suoraan verrannollinen sen menestymiseen kilparadoilla. Tehtaan mummomallit (vaarallisesti sanottu!) eivät nuorta ostajakuntaa suuremmin kiinnostaneet - pikalääkityksenä käytettiin bobbaamista, mutta se ei imagopuoleen vielä auttanut.
Todellisen vastauksen markkinoiden huutoon tarjosivat nopeat ja kevytrakenteiset brittipyörät. Sportster toi vihdoin tehtaan mallistoon sen kaipaamaa nuorekkuutta, urheilullisuutta ja tietysti myös seksikkyyttä; Elviksen olemukseen olisi aika huonosti istunut raskastekoinen UL- tai FL-laukkupyörä.
Nykyisessä markkinatilanteessa onkin helppo ymmärtää, miksi tehdas lanseerasi V-RODin: se ei voi loputtomiin perustaa menestymistään retromallistoon - tarvitaan myös edelläkävijyyttä
