En ole nähnyt yhtään uuden käytännön mukaista verotuspäätöstä, mutta koetan tässä perustella, miten verotus juridisesti pitäisi nykytilanteessa hoitaa. Uuden käytännön epäkohdista on jo keskusteltu, niistä tullaan luullakseni saamaan tuomioistuinten ratkaisuja, kunhan uudet valitukset sinne ehtivät.
Tarkkaan ottaen vanha verolaki ei voi olla enää voimassa siltä osin kuin se on ristiriidassa EYT:n päätöksen kanssa. Näin on siitä huolimatta, että vanhaa lakia ei ole vielä eduskunnan toimesta muutettu/kumottu. Nyt voimassa oleva (tilapäinen ja kyseenalainen) sääntely perustuu EYT:n ratkaisun pohjalta annettuun tullihallituksen yleiskirjeeseen 184/010/02, jota sovelletaan uuden lain voimaantuloon saakka (tai siihen saakka kun sekin todetaan Eurooppaoikeuden vastaiseksi).
Vanhasta laista käytössä on tullin ohjeissa ikävähennyksiin perustuva laskentamalli. Sekin on muuttunut sikäli, että laskelman pohjana olevana verotusarvona ei enää pidetä ns. tax free hintaa, vaan kaupan portaan vaikutus on (mukamas...) poistettu tullin määrittämän verotusarvoprosentin avulla siten, että verotusarvona pidetään uuden "samanlaisen" ajoneuvon markkinahintaa kerrottuna tuolla verotusarvoprosentilla.
Veron määrä lasketaan tullihallituksen ohjeiden mukaan kahdella tavoin. Vanhan laskentamallin mukaan uudella tavalla määritetystä verotusarvosta ikävähennyksin saatua veron määrää verrataan samanlaisen kotimaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvään veron suhteelliseen osuuteen. Tullihallituksen ohjeiden mukaan "verovelvolliselta kannettava autoveron määrä saa olla enintään näin saadun vertailuveron suuruinen". On hiukan tulkinnanvaraista, oikeuttaako pelkkä tullihallituksen ohje perimään enemmän veroa kuin sitä vanhan lain mukaan perittäisiin. Oma näkemykseni on, että ei oikeuta, sillä veron määrästä ja perusteista on perustuslain mukaan säädettävä lailla.
EYT:n päätös edellyttää kaupan portaan vaikutuksen poistamista verotusarvosta, joten tältä osin vanhaa lakia ei voida soveltaa. Mutta silloin, kun vanhan laskentamallin soveltaminen johtaa verovelvollisen kannalta edullisempaan lopputulokseen kuin verotus vertailuprosentin mukaan, pitäisi soveltaa nimenomaan edullisempaa menetelmää, koska se perustuu lakiin, ei tullihallituksen ohjeisiin.
Eri asia on sitten, tuleeko tuo verotus halvemmaksi kuin verotus ennen EYT:n päätöstä. Kun verotusarvo lasketaan tullin määrittämän verotusarvoprosentin mukaan saattaa verotusarvo muodostua korkeammaksi kuin vanhassa tax free-hintaan perustuvassa systeemissä, sillä aikaisemmin verovelvollinen saattoi itse esittää tullille sellaisen verottoman hinnan, jolla uusi ajoneuvo voitaisiin todistettavasti tehtaalta hankkia. Tätä hintaa käytettiin verotusarvon laskennan pohjana. Ainakin omalla kohdallani näin laskettu verotusarvo oli verotuspäätöksessä matalampi kuin tullin verotusarvoprosentin mukaan laskettu verotusarvo.
Pitäen mielessä valtiovarainministeriön linjan veroasioissa, luulisin, että tulevaisuudessa tullaan menemään tilanteeseen, jossa lailla varmistetaan se, että käytettynä maahantuodusta ajoneuvosta peritään tarkalleen se määrä veroa, mikä samanlaisen kotimaisen käytetyn ajoneuvon hintaan sisältyy. Tämän verran veroa EYT:n ratkaisun mukaan saa periä. Eri asia on, jos VM:n herrat jostain syystä viisastuvat ja poistavat koko veron

... ei kovin todennäköistä.
Terveisin mcmies