Jou.
Tossa, kun taas noita pytyn alapään tiivisteitä, yms. rakentelin, pohdin:
Gaiffalla olis lambda&kilkkeet, jotta vois testeillä. Kyseessä kuitenkin lättä, jonka alkukäyrä ei ole kovinkaan tiivis pyttyyn.
Alkaa kuitenkin syömään miestä jatkuva porailukin. Nyt viimeks mentiin kuitenkin vaan ylikokorenkailla, mut kolisihan se, kympin välyksillä. Leikkauksen syitä ei ole vielä löydetty. Eka tais olla naapurin kekaroiden kiinnostuminen Linkertin nämisköistä. Seuraavaksi sit tollanen cv-Mikuni, ja tarkka imuvuotojen poisto. Nyt sit kuitenkin löyty kaasarista joku ylimääränen reikä, mikä vissiin jääny auki... Lisäksi syöttöpumpun tiiviste on ilmeisesti väärä. Siinä kun on ylimääräinen avarrus. Boon ei osannu kertoa, miksi se siinä on (uudemmissa malleissa), mut suositteli alkup. mikä nyt toki selviö. Tainnut tulla näpelöintivirhe tilauksessa...
Eli: onko järkee laittaa toi haistin systeemiin? Etumukiin tietty, ku kuumempana käy. Käyrätkin olis sopivasti kromatut, eli sais senkin turattua (vaikka itelle yks hailee).
Jumpe
Anturin asennuksen turhuus?
Re: Anturin asennuksen turhuus?
Mikset laittaisi vaan jotain kapeakaista seosmittaria siihen? Esim. FMI 1.4, tai vastaava. Siitä kun näkisi ainakin suuntaa antavasti missä mennään. Btw, eiköhän se ole kuitenkin takapytty joka kuumempana käy? 
Nothing beats cubic inches. Except turbo!
Re: Anturin asennuksen turhuus?
Noh, jos meinaat ja tiedät, ettei toi alkupään holous paljoa haittaa, ruuvataan sit kumpaankin, kle.
Eipähän tartte ainakaan sit kummastella lämpöjen osuuksia
.
Tänks enivei,
Jumpe
Eipähän tartte ainakaan sit kummastella lämpöjen osuuksia
.Tänks enivei,
Jumpe
Etupytty käy kuumempana
Ei vaan etupytty.gold kirjoitti:Mikset laittaisi vaan jotain kapeakaista seosmittaria siihen? Esim. FMI 1.4, tai vastaava. Siitä kun näkisi ainakin suuntaa antavasti missä mennään. Btw, eiköhän se ole kuitenkin takapytty joka kuumempana käy?
Moottorin konstruktiosta johtuen, mm bensa huuhtelee ja jäähdyttää takapyttyä enemmän.
Vai meinasitkos, että sen takia olisi kylmempi kun on edessä tuulessa?
Asiasta keskusteltu myös aikaisemmin.
Hessu varmaan osaa antaa selkeän vastauksen tähän.
Seuraava Walkka Swap
Pääsiäisenä 2019
Pääsiäisenä 2019
Re: Etupytty käy kuumempana
ahaa.. Väitteeni perustui pelkästään siihen mitä mulle on kerrottu asiasta vahempien harrastajien toimesta.. Juurikin tuosta ilmavirrasta olenkin sen päätellyt johtuvansmuige kirjoitti:Ei vaan etupytty.gold kirjoitti:Mikset laittaisi vaan jotain kapeakaista seosmittaria siihen? Esim. FMI 1.4, tai vastaava. Siitä kun näkisi ainakin suuntaa antavasti missä mennään. Btw, eiköhän se ole kuitenkin takapytty joka kuumempana käy?
Moottorin konstruktiosta johtuen, mm bensa huuhtelee ja jäähdyttää takapyttyä enemmän.
Vai meinasitkos, että sen takia olisi kylmempi kun on edessä tuulessa?
Asiasta keskusteltu myös aikaisemmin.
Hessu varmaan osaa antaa selkeän vastauksen tähän.
ja puhe on ollut shoveleista pannuista aina.. Aina sitä oppii uutta Nothing beats cubic inches. Except turbo!
Re: Anturin asennuksen turhuus?
Ei oo kuin pari viikkoa kun näille samoille sivuille aiheesta kirjoitin. Puolet jengistä ei edes asiaa usko.
Eikä se oo mikään mun keksintö. Asia on tiedetty HD:n tehtailla varmaankin jo yli sata vuotta.
Kaikissa virikirjoissa asiasta on mainitaa. Se kumman sylinterin tai kannen ulkopinnan lämpötila on pienempi, ei ole mitään merkitystä ja se voi etupytyllä ollakin vähemmän. Se millä on merkitystä, on että kumman palotapahtuma on kuumempi. Koska sitähän yritetään säätää ja saada sopivaksi ja oikeaksi.
Ja se joko rikkoo motin, antaa tehoa ym.
Tämä asia johtuu V-moottorista ja yhdestä kaasuttimesta. Eli kertauksena vielä, etusylinterin imutahdin jälkeen moottori pyörähtää 360-45 eli 315 astetta, kun tulee takasylinterin imutahti. Mutta takasylinterin imutahdin jälkeen moottori pyörii 360+45 eli 405 astetta ennen kuin alkaa etupytyn imutahti.
Tästä johtuen kaasarin kurkussa, missä polttoaineen ja ilman sekoittuminen tapahtuu, ilman liikenopeus on ihan eri ja seos ei ole saman vahvuista. Eli pidemmästä aikaerosta johtuen ilman nopeus kaasarissa ja imusarjassa ehtii laskea ennen etupytyn imutahdin alkamista.
Tehdas on aikoinaan asiaa yrittänyt korjatakin tekemällä nokka-akseleita missä pyttyjen imunokat on erilaisia. Kunnes totes, että ei hyvä. Vakiomoteissa sillä ei paljon ole merkitystäkään, kun nokkien rampit on löysiä. Mutta virinokat jotka oikeasti avaavat ja sulkevat venoja nopeasti korostavat asiaa.
Eli tehdasta kun asia askarrutti, taisivat todeta helpoimmaksi vaihtoehdoksi, että tehdään moteista niin löysiä, että ongelmalla ei ole väliä.
Näistä ruiskuaikakauden vehkeistä mulla ei ole hajuakaan. Tuskin asiaa yksipisteruiskulla pystyy korjaamaan? Tai tiedä vaikka pystyiskin?
Nää vanhankansan virittäjät korjasivat asiaa eri lämpöisillä tulpilla, tai sellasella imusarjalla, että imi paremmin etupytylle ja tietysti sillä parhaalla tavalla. Molemmille pytyillä oma kaasari!
Eli vielä kerran. Etupytty KÄY kuumempana. Pintalämpö on ihan eriasia.
Eikä se oo mikään mun keksintö. Asia on tiedetty HD:n tehtailla varmaankin jo yli sata vuotta.
Kaikissa virikirjoissa asiasta on mainitaa. Se kumman sylinterin tai kannen ulkopinnan lämpötila on pienempi, ei ole mitään merkitystä ja se voi etupytyllä ollakin vähemmän. Se millä on merkitystä, on että kumman palotapahtuma on kuumempi. Koska sitähän yritetään säätää ja saada sopivaksi ja oikeaksi.
Ja se joko rikkoo motin, antaa tehoa ym.
Tämä asia johtuu V-moottorista ja yhdestä kaasuttimesta. Eli kertauksena vielä, etusylinterin imutahdin jälkeen moottori pyörähtää 360-45 eli 315 astetta, kun tulee takasylinterin imutahti. Mutta takasylinterin imutahdin jälkeen moottori pyörii 360+45 eli 405 astetta ennen kuin alkaa etupytyn imutahti.
Tästä johtuen kaasarin kurkussa, missä polttoaineen ja ilman sekoittuminen tapahtuu, ilman liikenopeus on ihan eri ja seos ei ole saman vahvuista. Eli pidemmästä aikaerosta johtuen ilman nopeus kaasarissa ja imusarjassa ehtii laskea ennen etupytyn imutahdin alkamista.
Tehdas on aikoinaan asiaa yrittänyt korjatakin tekemällä nokka-akseleita missä pyttyjen imunokat on erilaisia. Kunnes totes, että ei hyvä. Vakiomoteissa sillä ei paljon ole merkitystäkään, kun nokkien rampit on löysiä. Mutta virinokat jotka oikeasti avaavat ja sulkevat venoja nopeasti korostavat asiaa.
Eli tehdasta kun asia askarrutti, taisivat todeta helpoimmaksi vaihtoehdoksi, että tehdään moteista niin löysiä, että ongelmalla ei ole väliä.
Näistä ruiskuaikakauden vehkeistä mulla ei ole hajuakaan. Tuskin asiaa yksipisteruiskulla pystyy korjaamaan? Tai tiedä vaikka pystyiskin?
Nää vanhankansan virittäjät korjasivat asiaa eri lämpöisillä tulpilla, tai sellasella imusarjalla, että imi paremmin etupytylle ja tietysti sillä parhaalla tavalla. Molemmille pytyillä oma kaasari!
Eli vielä kerran. Etupytty KÄY kuumempana. Pintalämpö on ihan eriasia.
Re: Anturin asennuksen turhuus?
Kyllä pystyy, sitä en tiedä onko korjattu vai ei.Hessu kirjoitti:Näistä ruiskuaikakauden vehkeistä mulla ei ole hajuakaan. Tuskin asiaa yksipisteruiskulla pystyy korjaamaan? Tai tiedä vaikka pystyiskin?