Neuvoja vailla

[LeClerc]

ajattelin tuolla jälleenmyynnillä lähinnä sitä että jos ostaa "sian shokissa" ja sitten huomaa ettei ollutkaan mun juttu tämä kaunis sportsteri. Että notta jotta silloin saa tuon kiertoon helepommin.

[Grasschopper1]

Kyllä minulla on se käsitys,että kaasari peleillä ja ruisku vehkeillä on molemmilla oma vankka kannattaja kuntansa.Itse en katselisi kuin kaasari malleja,mutta tästä ei tarvitse aloittaa nyt mitään vääntöä.

Perusteluna,että kaasari vehkeissä vähemmän rikkoutuvaa elektroniikkaa ja siis yksinkertaisempi.Jos otetaan tunnepuoli mukaan,minusta kaasutin sopii H.D.n tyyliin paremmin.

[tiitiäinen]

Olen iloinen että olette jaksaneet kirjoitella tänne kokemuksia. Alkaa pikkuhiljaa avautumaan moottoripyörien maailma sekä Sporsterien eri "versiot".
Oikein itseä naurattaa oma tietämättömyys näiden teknisten juttujen suhteen... Ehkä näin alkuun riittää että Sporsteri pysyy kasassa ja toimii niinkuin sen pitääkin.
Tässä nyt näitä tuoreimpia kirjoituksia lukiessani taidan kääntyä kyllä low malliin. Joku kyselikin kuinka paljon luoja on suonut minulle pituutta, tätä on siunaantunut hieman vajaat 170cm. Sillä perustein ja muutenkin varmaan tuo low on ehkä parhain. Ei vaan osunut silmään mitään nättiä nettimotosta...täytyy kait vielä tutkia vähän ikähaarukkaa laajentamalla uudemman kerran.

[ahonlaita086]

Joo pidä vaan ne jalat maassa kun pyörää katselet,eli semmosella ehdottomasti kandee alottaa jossa saa ne kantapäätkin katuun.Sportster painaa äkkinäisen nurin kun on sitä iiihanaa hiekotus sepeliä jalan alla.Ite meinasin pari kertaa dynalla komeesti kioskin eessä lipsauttaa nurin ennen ku sain "säädöt kohilleen".Pyörä jonka kenties ostat on sinua varten ja vain sinä tiedät mikä pitää muuttaa että saat ajoasennon kohilleen.Täältä foorumilta tulee hyviäkin neuvoja ja niitä kannattaa panna korvan taa.Valmiin paketin jos löydät ettei tarvii ruveta säätämään niin se on plussaa.Sitten vaan baanalle!

[ttopi]

Tässä nyt näitä tuoreimpia kirjoituksia lukiessani taidan kääntyä kyllä low malliin. Joku kyselikin kuinka paljon luoja on suonut minulle pituutta, tätä on siunaantunut hieman vajaat 170cm. Sillä perustein ja muutenkin varmaan tuo low on ehkä parhain.

171 cm tappina voin sanoa, että tuo Low on kyllä riittävän matala, mutta siinä on melko huono jousitus johtuen tietty mataluudesta. Takaiskarit pohjaa helposti. Iskunvaimennusta voi toki säätää ja uusiakin palikoita saa jos tuntuu pahalta.

Kun katselin itselleni pyörää, niin päädyin Iron -malliin, jonka tosin muokkasin sittemmin tehokkaammaksi. Ironin ja Nightsterin ajoasento on kylläkin aivan erilainen kuin Low:n mutta jalat yltää silti hyvin maahan lyhyemmälläkin kuskilla.

[Pertti]

Molempien kantapäiden olisi hyvä alussa ylettyä maahan. Varsinkin naiset tuntevat olonsa huomattavasti varmemmaksi oudon ja raskaan pyörän kanssa, kun ei tarvitse varvistaa.
Tämä ei ole mitään sukupuolirasismia, vaan omassa ystäväpiirissä huomattua ja monesti tuumailtua faktaa.

Tietenkin kysyjällä on vielä mp-autokoulu käymättä, joten siellä asiat käsitellään ja niksit opetellaan ammattilaisten oppien mukaan ja siirryttäessä omaan pyörään ei kaikkia tarvitse opetella alusta.

[tiitiäinen]

Nyt alkaa tuntua etten pääse asiasta puusta pitkälle. Niin paljon vaihtoehtoja yhden mallin saralla...hetkittäin on selkeät ajatukset millaisen Sporsterin haluaa ja sitten taas tulee jostain uutta tietoa....mua viedään kuin markan munkkia. Kyllä kyllä, sen verran olen tässä "hankinnan tiellä" valaistunut, että kokeilemalla löytää omanlaisen pyörän. Voi helkutin talvi ja kortittomuus!! Juu, maltti on valttia.... Harmi vaan että luonne on aika ajoin "mulle kaikki, heti ja nyt!!"

Valitettavasti pyörän hankinta venyy kevään korvalle. Tietysti tässä asiaa hankaloittaa kun ei ole tuttavapiirissä HD:n omistajaa/moottoripyöräilyä harrastavaa. Eli olisin vailla kaveria pyörän hankintareissulle. Jos sinusta olisi mukaan lähtijäksi, voi ottaa yhteyttä yv:n kautta.

Kun katselin itselleni pyörää, niin päädyin Iron -malliin, jonka tosin muokkasin sittemmin tehokkaammaksi. Ironin ja Nightsterin ajoasento on kylläkin aivan erilainen kuin Low:n mutta jalat yltää silti hyvin maahan lyhyemmälläkin kuskilla.

Haluaisin kuulla, joten kerropas oma näkemys ja kokemus tästä, kiitos!

[jorgegoodman]

Mulla on ihan perus Street Bob, ja hyvin ylettyy myös kantapäät maahan, oon 178cm pitkä Tai en mä tiedä katsotaanko sitä nyt siis henkilöm kokopituudesta edes? mun mielestä siinä ratkaisee paljon kinttujen pituus?

[ttopi]

Kun katselin itselleni pyörää, niin päädyin Iron -malliin, jonka tosin muokkasin sittemmin tehokkaammaksi. Ironin ja Nightsterin ajoasento on kylläkin aivan erilainen kuin Low:n mutta jalat yltää silti hyvin maahan lyhyemmälläkin kuskilla.

Haluaisin kuulla, joten kerropas oma näkemys ja kokemus tästä, kiitos!

Low -mallissa istutaan enemmän takakenossa, kun taas Ironissa nojaten hieman eteenpäin. Low:n ajoasento rasittaa enemmän takapuolta ja selkää ainakin minun kokemuksen perusteella. Ironissa tuo pieni etunoja auttaa pitemmällä matkalla, eikä asento puuduta niin paljoa. Toisaalta, Low:ssa ei ollut läheskään niin paljon ohjaustangon tärinää kuin Ironissa. Tärinä puuduttaa kädet. Kuitenkin, minulle tuo Ironin asento oli luontevampi. Jalkatapit on molemmissa keskellä. Ironissa se on hyvä, kun saa tukea asentoa myös jaloilla. Low:hun kaipasi jalkatapit eteen.

Paha sanoa toisen puolesta kumpi noista on sitten parempi, se melkeinpä pitää käydä itse koeistumassa tai ajamassa.

[-anni-]

Hei tiitiäinen,

En ehkä osaa neuvoa, mutta voin kertoa oman tarinani.
4 vuotta ajelin yamahan viragolla, kunnes tuli se hetki, että nyt on saatava se isompi pyörä.
En ollut päättänyt että se on HD, vaan katselin kaikkia pyöriä.
Viime kesän selattua myytäviä pyöriä niin siinä se oli, minun näköinen Nightsteri -08. Pyörästä ei ollut sen enempää tietoa, mitä nyt vähän kyselin HD-tutuiltani. Halusin suht uuden pyörän, koska haluan "huoletonta" ajoa, tieto-taitoni ei riitä vielä minkäänlaiseen ropaamiseen.

Pakkohan se oli mennä kokeilemaan, että yltääkö jalat edes maahan, minulla pituutta vain 157cm..
Ja ylettyihän ne, joten enään ei ollut syitä olla ostamatta. Ajo-asento olikin alkuun vähän outo, kun on tottunut pystympään. Mutta nyt siihen on tottunut ja tämä pieni etukeno sopii minulle kyllä paremmin.
Ostin siis pyöräni viime loppukesästä ja voin kyllä sanoa että aivan loistava pyörä minulle, ei mitään valittamista. Ja niin sitä ostettiin kuin sika säkissä, mut ei ole tarvinnut ostoa katua, se oli rakkautta ensi silmäyksellä ei nää ole aina niin järjellä selitettäviä asioita..

Tsemppiä sulle kortin ajoon ja pyörän metsästykseen!

-anni-

[Niina77]

Suosittelen ensin ajamaan sen kortin,
seuraavaksi koeajamaan eri malleja (miksei merkkejäkin?),
ja sitten kun se oikea pyörä tulee eteen niin käy kiinni kuin sika limppuun!

Koeajamatta ei kuitenkaan oikeasti kannata päättää vielä mitään.
Nyt voit ajatella jonkun tietynlaisen pyörän olevan juuri se oikea,
mutta koeajon jälkeen et välttämättä tykkääkään.

Tsemppiä kortin ajamiseen!

[Joe Cool]

koeajamaan eri malleja
Koeajamatta ei kuitenkaan oikeasti kannata päättää vielä mitään.
... koeajon jälkeen et välttämättä tykkääkään.

Periaatteessa olen saamaa mieltä, mutta käytännössä eri

Hieman omakohtaista tilastoa:
Viimeisen 5 vuoden aikana olen ostanut 7 Harrikkaa koeajamatta, joista 2 kavereille. 2 näistä oli mahdollisuus ajaa korttelin ympäri ennen rahojen maksua ja paperien tekoa, mutta ei se lyhyt koeajo kerro oikeasti mitään muuta, kuin että laite toimii jotenkin.

5 näistä oli jopa valokuvien perusteella ja yksi on vielä kontissa tulossa. Yksikään ei ole tuottanut pettymystä, ei minulle eikä näille kahdelle kaverillekaan.

Yksi näistä meni kortittomalle kylmien tyyppien perusteella ja hän oli erittäin tyytyväinen valintaan.

Eli rohkaisen ketjun aloittajaa vaan rohkeasti ostamaan pyörän, joka tuntuu omalle persaukselle sopivalta, vaikkei ajaisi metriäkään. Lyhyt koeajo menee juuri kortin saaneelta jännityksen takia täysin ohi olellisilta osiltaan - vertailusta ei tule mitään, kun koko juttu on niin jännittävää ja vähän pelottavaakin. Muutaman tuhannen ajokilometrin jälkeen pystyy jo vähän vertailemaankin.

Jos ostaa uudenkarheaa räpeltämätöntä ruiskusporttia, niin siinä ei suurtakaan riskiä ole. Sillä pärjää varmasti ja jos sitten myöhemmin joku muu malli alkaa miellyttää, vaihtaa siihen.

[Jontte68]

Komppaan täysin Joe Coolia, jotta koeajosta olisi jotain iloa niin se pitäisi tehdä rauhassa ja hyvä olisi jos pyörän saisi nostettua ilmaan niin pääsee tarkistamaan esim. ohjauslaakeria. Mutta niinkuin Joe sanoi, kokemusta tarvitaan jotta koeajosta saisi jotain irti. Mulla on henk. koht. mennyt niin että pyörän ominaisuudet ovat alkaneet hahmottua vasta pidemmän käytön jälkeen...ehkä mulla on vaan pitkät piuhat.

[SG-Rider]

Heitetään tähän omakin kokemus: mulle pyörä tuli vaihtokaupasta autoon, helmikuussa -12, ajamatta metriäkään, ja kortittomalle miehelle . No, kortittomuus ei haitannut pätkääkään kun kevät tuli ja tiet sulivat, eikun pyörää kokeilemaan että mitähän sitä tuli hankittua. Ensimmäiset kilometrit kun oli päräytetty ja pyörä pelas hyvin, alkoi suunpielet venymään kohti korvia ja eikun ilmoittautumaan kurssille että saa ajelut "laillistettua". Viime kesänä mittariin tuli 13tkm, ja suun pielet edelleen korvissa . Emännällä iski myös pyöräkuume, ja hänelle sitten hommattiin loppukesästä vähän ajettu Honda Shadow kun koki sen itselleen sopivaksi, ja kortittomalle tuokin pyörä ostettiin . Koulun penkki kutsui siis myös emäntää... Sportster oli hänelläkin haaveena, ja on vieläkin, mutta on sitä mieltä että hänelle oli parempi ratkaisu hankkia ensin vähän rauhallisempi pyörä, ja tuo Shadow sattui kaikin puolin hänen mitoilleen ja taidoilleen. Ehkä myöhemmin kun ajokilometrejä kertyy pyörä vaihtuu HD:n tuotteeseen, minulle henk koht tuo oma pyörä kopsahti heti kuin metrihalko otsaan ja sen verran masokisti olen että en aio ihan heti tuosta luopua

[tiitiäinen]

...mutta ei se lyhyt koeajo kerro oikeasti mitään muuta, kuin että laite toimii jotenkin.

Eli rohkaisen ketjun aloittajaa vaan rohkeasti ostamaan pyörän, joka tuntuu omalle persaukselle sopivalta, vaikkei ajaisi metriäkään. Lyhyt koeajo menee juuri kortin saaneelta jännityksen takia täysin ohi olellisilta osiltaan - vertailusta ei tule mitään, kun koko juttu on niin jännittävää ja vähän pelottavaakin. Muutaman tuhannen ajokilometrin jälkeen pystyy jo vähän vertailemaankin.

Jos ostaa uudenkarheaa räpeltämätöntä ruiskusporttia, niin siinä ei suurtakaan riskiä ole. Sillä pärjää varmasti ja jos sitten myöhemmin joku muu malli alkaa miellyttää, vaihtaa siihen.

Tämä ensimmäisen moottoripyörän hankinta on kyllä sietämätön ihanuus - vai miten tämän sanoisi. Ajatuksena on tosiaan hankkia uuden karhea sportti. Isäntä on innokas autojen ropaaja ja lupautuikin myös ropaamaan mun motoa. En ole saanut kyllä vieläkään lupausta kirjallisena...

Tässä on nyt ollut vähän silmäilyn alla Hondan VT750S/VT750C, omaan silmään sportin tyylinen ja menee samaan kokoluokkaan. Motomessuilla pääsin istuskelemaan sportin satulaan, kiitos Jockelle! Nyt on vähän jo selvillä mitä sportista haluan. Ehkä tästä vielä katselemaan/istuskelemaan Honda ja vielä sitten sportti.

Hieno pointti teiltä tuo koeajo "tuoreella" kortilla. Ajatellen tuohon koeajo tilanteeseen vielä mahdollisesti vieras ympäristö sekä jännitys kun ei ole kuitenkaan oma pyörä. Joten kait tässä kuitenkin sian säkissä ostaa. Ja jos ei miellytä, pystyyhän sen pyörän vaihtamaan
Näihin ajatuksiin, näihin fiiliksiin....