Taustaa:
Olen työskennellyt vuodesta -92 eri sairaaloiden päivystyksissä ja ajellut muutaman vuoden ambulanssia -> Traumat, kuolema ja läheisten hätä on tullut koettua ja nähtyä...
Tuossa Sumekon paitatreadissa kaikki olivat tavalla tai toisella oikeassa. Mikäli Vieras oli menettänyt omaisensa niin ymmärrettävästi häntä nyppii asian puiminen, varsinkin kun epätietoisuus ja surutyö on kesken. Kuten Hemuli ja Affe sanoivat: elämä jatkuu, myös omaisensa menettäneillä. Shokkivaiheen mentyä ohi on työ parasta terapiaa, olkoon se sitten vaikkapa mopottimen ropaamista. Pääasia on se ettei jää ajatuksineen paikoilleen, koska silloin asian puiminen ei taho onnistua ollenkaan...
Olen työni puolesta hoitanut ja keskustellut tällä viikolla useiden Thaimaasta tulleiden potilaiden kanssa ja joukossa on ollut sekä omaisensa menettäneitä, että onnekkaita, jotka selvisivät joko haavoilla ja ruhjeilla tai sitten ilman näkyviä vammoja. Osa heistä on selvinnyt psyykkisesti hyvin ja osa huonommin. Yhteistä kaikille on ollut se että tapahtuma on järkyttänyt kaikkia voimakkaasti.
Suomi on Norjan ohella Euroopan johtava katastrofipsykologian maa, eli täällä on hoidettu kriisien uhrien psyykkinen auttaminen mallikkaasti. Suosittelen LÄMPIMÄSTI kaikille asianosaisille yhteydenottoa johonkin kriisipuhelimeen:
Ensisijaisesti ehkä SPR ja Helsingissä myöskin Auroran psykiatrian päivystykseen. Kyseessä on siis aivan eri juttu kuin nuo tv-sarjojen psykologijutut!!!
Tässä muutamia tärkeitä puhelinnumeroita ja niiden jälkeen keräsin Katastrofipsykologian luentomonisteista kriisien psykologiset vaiheet.
Tulin juuri töistä enkä jaksa enää stilisoida tekstejä enempää....
Ensin pdf dokumentti traumapsykologiasta:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/hao/val ... ykosos.pdf
Ulkoministeriön kriisipäivystyksen numerot ovat 010 802 266 ja 0800 02266.
Ulkoministeriöstä muistutetaan, että omaisia ja ystäviä kannattaa yrittää myös itse tavoitella matkapuhelinnumeroista. Vaikka puhelut eivät mene läpi, tekstiviestit saattavat onnistua.
Kriisipäivystys ottaa vastaan etsittävien henkilötiedot. Ministeriö pyrkii saamaan matkalla oleviin yhteyden New Delhin ja Bangkokin suurlähetystöjen sekä Phuketiin perustettavan tilapäisen konsulaatin kautta.
Keskusrikospoliisi kerää keskitetysti tietoja Aasiassa kadonneista suomalaisista. Katoamisilmoituksen voi tehdä kaikkiin paikallispoliisin toimipisteisiin tai seuraaviin KRP:n numeroihin:
puhelimitse 09 - 8388 6766, 09 - 8388 6868
faksilla 09 - 8388 6676
sähköpostitse ilmoitukset@krp.poliisi.fi
Mikäli henkilön katoamisesta on ilmoitettu ulkoministeriölle tai SPR:lle, ei poliisille ilmoitusta tarvitse tehdä.
Ulkoministeriölle voi lähettää tiedot kadotetuiksi ilmoitetuista
mutta sittemmin tavoitetuista suomalaisista matkustajista
sähköpostilla soitteeseen kriisi2@formin.fi
SPR:n henkisen tuen auttava puhelin päivystää numerossa 020 366 266.
Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimien numerot ovat 0203 445 566 (ti - la klo 15 - 06, su - ma klo 15 - 22) ja 09-4135 0500 (ark. 9 - 21, la - su 15 - 21).
Kriisiapua saa myös kirkon Palvelevasta puhelimesta numeroissa
10071 (suomenkielinen), 10072 (ruotsinkielinen 09- ja 06- suuntanumeroiden alueella) ja 0800-19072 (ruotsinkielinen muualla maassa).
Katastrofissa lapsensa menettäneet voivat pyytää apua Käpy ry:stä. Puhelinnumero on 0800-95959 (ma ja to klo 8.30-11.30). Lisätietoja saa Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistyksen Internet-sivuilta.
Espoon seurakuntien kriisipuhelin 09-8050 6060 (klo 24h/vrk).
Tampereen seurakuntien kriisipuhelin 0800-02211 (klo 5-17).
Myös alueelle matkoja järjestävät matkatoimistot ylläpitävät päivystäviä puhelimia.
Aurinkomatkojen numerot ovat 010 446 7447, 010 446 7447 sekä 010 446 7170
Finnmatkojen numero on 030 360 662
Tjäreborgin numero on 09 123 71
Deturin numero on 020 1404 418
Tässä hieman katastrofipsykologiaa niin uhreille, kuin muillekin:
Kuka on Uhri?
1. Tapahtumassa mukana olleet
-kaikki traumaattisessa tilanteessa mukana olleet saavat yleensä jonkinasteisen psyykkisen vamman
Psykologisia uhreja ovat:
fyysisesti loukkaantuneet ja heidän omaisensa
-fyysisesti loukkaantumattomat ja heidän omaisensa
2. Läheisen ihmisen menetyksen kokeneet
Kaikki ne ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat menettäneet jonkin läheisen ihmisen=psykologisessa mielessä uhreja
Puoliso, lapset, isovanhemmat, muut sukulaiset, ystävät, työtoverit, koulutoverit, harrastuspiirit
3. Pelastushenkilöstö ja auttajat
Tietyt ammattiryhmät joutuvat työssään jatkuvasti kokemaan ja altistumaan vaaralle ja uhalle, fyysiselle ja psyykkiselle tuskalle, järkyttäville tapahtumille, näyille auttaessaan uhreja ja tehessään omaa työtään
4. Silminnäkijät ja sivulliset
myös psykologisia uhreja, ei tarvitse olla itse osallisena
syntyvän psyykkisen vamman voimakkuuteen vaikuttaa ainakin kaksi tekijää: samaistuminen tapahtuman varsinaiseen uhriin ja tapahtumaan sinänsä
se, onko ihminen silminnäkijänä vapaaehtoisesti vai pakosta
5. Traumaattisen tapahtuman aiheuttajat-usein vahinkoja, joissa tekijäkin kärsii
-rikoksentekijät
6. Piilouhrit
-henkilöt, joiden olisi pitänyt olla mukana esimerkiksi onnettomuusjunassa,
-reagoi usein samalla tavalla kuin paikalla olleet
Traumaattinen shokki jaetaan nykyisen katastrofipsykologian mukaan neljään vaiheeseen:
SHOKKIVAIHE
mieli suojaa sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei pysty ottamaan vastaan eikä kestä
mieli ottaa aikalisän
aivojen kapasiteetista käytössä tavallista suurempi osa
myös aistit avautuvat ottamaan vastaan vaikutteitasuoraan aivoihin vaille tavanomaista valikoitumista ja muokkaantumista
aistihavainnot erittäin voimakkaita
aivot tuottavat myöhemmin "flashbackeja"
voimakkaita, päälle tunkevia aistihavaintoja esiintyy yleensä järkyttävän traumaattisen tilanteen jälkeen
erityisesti sanoilla suuri painoarvo (pelastushenkilöstö yms)
ensilinjan auttajien toiminta ja käytös ratkaisevaa psyykkisessä shokissa olevalle
havaintokenttä supistuu: se, mitä havaitaan, havaitaan selvästi
ajankäsitys muuttuu
käytössä kaikki kokemus ja tieto
hengissä säilymistä tukee myös henkinen tunteettomuus, tunnottomuus
ei kivun tunnetta
pyrkimys tehdä päätökseen se, mikä oli jäänyt kesken: ulkopuolisen tehtävänä tehdä päätökset uhrin puolesta (otetaan kiitollisuudella vastaan)
Psykososiaalinen tuki (huolenpito/ensihoito)
Kriisissä olevan ihmisen kohtaamisessa on tärkeää luoda huolehtiva ja turvallinen toipumisilmapiiri
Muista myös: - älä jätä uhria yksin - anna hänelle täydellinen huomio - kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia - ole suora ja rehellinen - anna puhua pahimmasta ja hyväksy reaktiot - osoita kiinnostuksesi ja tarjoa apuasi aktiivisesti - auta säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista (ruoka, ostokset jne.) - vältä tyhjiä fraaseja, puhu selkeästi ja yksinkertaisesti - pidä lupauksesi
Traumatisoituneet tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa monista asioista
Sokkivaiheessa annettava tieto tulee olla kirjallisena, koska puhutut asiat eivät välttämättä jää mieleen
Tietoa ja ohjausta tulee jakaa aktiivisesti
Psyykkinen ensiapu onnettomuuspaikalla: - huolehditaan yleisestä fyysisestä ensiavusta - käyttäydytään rauhallisesti - kuunnellaan ja pidetään huolta uhreista - annetaan uhrien itkeä - pidetään uteliaat loitolla!! - ei jätetä uhreja yksin
valtaosa toimii edellisten mukaan
noin 20 % joutuu paniikkiin, tulee hysteeriseksi, lamaantuu, muuttuu apaattiseksi
paniikki=ei kuule puhetta/ ei käsitä puheen sisältöä
olennaista turvallinen ote, siirto sivummalle
REAKTIOVAIHE
edellytyksenä vaaran ja uhkatilanteen ohimeno
+tunne turvasta
shokki suojaa mieltä tiedolta, jota ei pysty ottamaan vastaan
rv:ssa tietoiseksi tapahtumasta ja sen merkityksestä
kestää yleensä kahdesta neljään päivään
voimakkaita tunteita usein vaikea kestää
kaikkein pahin aika menee kuitenkin yllättävän nopeasti ohi
omat tunteet ja reaktiot eivät aina ole hallittavissa, koetaan pelottavaksi
tunne hulluksi tulemisesta
tunteet kuuluvat asiaan ja niillä on tehtävänsä
tunteiden myllerrystä
itkua, syyttelyä, surua, epätoivoa, tyhjyyden tunnetta, ahdistusta, syyllisyyttä
syyllisten etsimistä: aggressio ja vihasuojamekanismi
pelkoa: voisinko itse tehdä samoin?
pelot hyvin voimakkaita ja irrationaalisia
häpeää: ei kehdata itkeä muiden läsnäollessa
tunnusomaista myös somaattiset reaktiot
pahoinvointia, kuvotusta, sydänvaivoja, lihassärkyä, huimausta, painostavaa väsymystä, unihäiriöitä
nykyisin ihmiset pelkäävät voimakkaita tunteita: lääkkeet peliin!
"Käytä ihmisiä, älä lääkkeitä!"
Kriisi -interventio (neuvonta, psykologinen jälkipuinti ja seuranta)
Reaktiovaiheessa
tietoa
ohjausta
neuvontaa
voi jakaa suullisesti kirjallisen materiaalin lisäksi traumatisoituneet tarvitsevat lääketieteellisiä tietoja suunnitelluista toiminnoista, tietoja kriisin eri vaiheista sekä aikuisten ja lasten normaaleista reaktioista niiden aikana
He tarvitsevat myös tietoja ja neuvontaa siitä, miten he voivat auttaa itseään ja milloin ja mistä voivat saada apua.
Lisäksi tietoa tarvitaan monista käytännön asioista: rituaaleista, työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne.
Suomessa on lähes jokaisessa terveyskeskuksessa koulutettujen ammatti-ihmisten muodostama kriisiryhmä, joka tarjoaa aktiivisesti apua trauman uhreille
Kriisiryhmä järjestää psykologisia jälkipuinti-istuntoja trauman uhreille, heidän perheilleen, silminnäkijöille, työtovereille ja auttajille
KÄSITTELYVAIHE
edellisissä vaiheissa ihminen oli halukas puhumaan, nyt ei enää
noin kolmen päivän kuluttua mieli alkaa sulkeutua: alkaa sisäinen, hidastuva prosessi
menetetystä luopuminen, suru
tyypillisiä oireita muisti- ja keskittymisvaikeudet
osa tarkkaavaisuudesta suuntautuu traumaattisen kokemuksen käsittelyyn
emme muista asioita, vaikea keskittyä pitkään
näkyy myös ihmissuhteissa: tavanomainen joustokyky häviää, maltti menee, raivokohtauksia
halu olla yksin
fyysisesti paikalla, psyykkisesti purkamassa tilannetta
työssäkäynti raskasta, jopa ylivoimaista
suositeltavaa olisi palata töihin mahd. pian
ei tarkoita, että henkilö olisi täysin työkykyinen
joustoa työaikajärjestelyissä
työ kuntouttavaa traumaattisen tilanteen jälkeen
Fokusoitu kriisiterapia
Aina kriisi-interventio ja oma apu eivät riitä yksilön ja perheen selviytymiseksi traumaattisesta kriisistä.
Fokusoitu kriisiterapia on lyhytkestoinen, tiiviisti tapahtuva (1-2 kertaa viikossa) psykoterapia, jossa keskitytään nimenomaan traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin reaktioihin
Fokusoidussa kriisiterapiassa voidaan käyttää apuna erilaisia traumaterapiatekniikoita, kuten EMDR-menetelmää (Eye Movement Desensitization and Reprocessing).
Jos on kyse II-tyypin traumasta ja henkilö kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä, kompleksisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä tai dissosiaatiohäiriöstä, hoitona on traumapsykoterapia, joka on tavallisimmin pitkäkestoinen hoito
Hoidossa integroidaan erilaisia hoitomuotoja ja traumaterapiatekniikoita voidaan käyttää osana psykoterapiaa
Hoito voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1. AloitusvaiheAloitusvaiheen tärkeä tehtävä on luoda turvallisuuden tunne sekä terapian ulkopuolella että terapiasuhteessa ja terapiatilanteessa.
asiakkaan täytyy tuntea, että edes jotenkin kykenee hallitsemaan sisäistä maailmaansa.
Etsitään resursseja ja vahvistetaan niitä.
Aikaa tähän voi kulua 5-10 istuntoa tai joskus jopa 2-3 vuotta.
2. TraumatyöskentelyTrauma kohdataan uudelleen, jolloin huomio kiinnitetään turvalliseen muistamiseen.
Autetaan asiakasta rekonstruoimaan traumamateriaali siten, että siitä voidaan keskustella ja se voidaan liittää uudelleen persoonallisuuteen.
Apuna voidaan käyttää traumaterapiatekniikoita. 3. Voimavaraistamisen vaihe Henkilön omat selviytymiskeinot ja voimavarat saadaan käyttöön, luodaan uusi uskomusjärjestelmä sekä kehitetään sosiaalisia taitoja ja emotionaalista läheisyyttä.
Uhrista tulee selviytyjä. 4. Arviointi, integrointi ja lopetus Suunnataan tulevaisuuteen, positiivisen merkityksen löytämiseen tapahtuneelle
Sisäinen kypsyminen ja spirituaalisuuden herääminen. Terapiaprosessi päätetään Traumapsykoterapiassa on erityisesti otettava huomioon se, että jokainen työntekijä, joka altistuu asiakkaan traumamateriaalille sekä hänen voimakkaille reaktioilleen on sijaistraumatisoitumisen vaaravyöhykkeessä ja sen vuoksi esim. työnohjaus on välttämätöntä traumapsykoterapeuteille
V Post-trauma internaatti / Kuntoutusseminaari
on suomalainen sovellutus amerikkalaisesta On Site Academy -mallista, joka on kehitetty ensilinjassa työskentelevien työntekijöiden traumaattisen stressin purkamiseksi ja työkykyä ylläpitäväksi toiminnaksi. Suomessa mallia on käytetty mm. työtoverin työssä tapahtuneen kuoleman jälkeen työyhteisössä, kuntien kriisityöntekijöiden sijaistraumatisoitumisen purkamiseksi ja traumaterapiakoulutuksessa olevien oman hoidon osuutena.
Post-traumainternaatin/Kuntoutusseminaarin hyöty perustuu seuraavien osatekijöiden yhteisvaikutukseen:
turvallinen, luottamuksellinen ilmapiiri, joka syntyy saman traumatapahtuman tai samankaltaista työtä tekevien kesken
traumakokemuksen tai työperäisen trauman purkaminen pienryhmässä
traumareaktioiden ymmärtäminen itsessä sekä sijaistraumatisoitumisen ymmärtäminen omassa työssä
mahdollisuus yksilölliseen prosessointiin EMDR-menetelmän avulla
mahdollisuus kokonaisvaltaiseen itsensä hoitamiseen rentoutumalla, ulkoilemalla, liikunnalla
Auttajien auttaminen
Traumaattisia tapahtumia kokeneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen on vaikeaa, raskasta ja usein ahdistavaa työtä. Traumatisoituneen, etenkin väkivallan uhrin, kohtaaminen, kriisiauttaminen ja hoitaminen aiheuttaa väistämättömiä vaikutuksia myös työntekijöissä. He ovat aina sijaistraumatisoitumisen vaaravyöhykkeessä ja työtilanteiden pitkittyessä myös useat sijaistraumatisoituvat ja uupuvat työssään. Em. asiat myös lisäävät somaattista sairastamista.
UUDELLEEEN SUUNTAUTUMISEN VAIHE
tapahtuneen hyväksymisen kautta
sopeutuminen tapahtuman tuottamiin muutoksiin
luopumisen ja surun kautta tilaa uudelle
ensin on pakotettava itsensä kiinnostumaan asioista ja ihmisistä
luopuminen konkreettien tapahtumien kautta
nopea selviytyminen=torjunta, kieltäminen
toivottu lopputulos=traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä: olen kokenut tällaisen tapahtuman, se on osa minua
tapahtumaa voi ajatella, sen voi kohdata TUNTEMATTA VOIMAKASTA AHDISTUSTA TAI PELKOA
Eläkäämme sovussa, tukekaamme toisiamme niin tässä asiassa kuin kesällä mopottimen piiputtaessakin
T. Timo Konttinen
Lääkintävaxi-Sairaankuljettaja
