FLH-80 1982 Projekti

[Joe Cool]

Siipitarroja voi olla jo vaikeahko saada diilereiltä, kun puhutaan kuitenkin liki 40 vuotta vanhoista osista. Ei tehdaskaan todennäköisesti niitä enää toimita. Ebay:ssä löytyy NOS-osina jonkin verran, Euroopassa JW Boonilta myös jonkin verran. Selvittelin näiden saatavuutta softailia museoidessani. Lopulta päädyin tekemään tarrat itse, koska sattui tuohon vuosimalliin siivetön orggislogo kahdella värillä. Jos logon työtuntinysväykset laskisi, nin ei se ainkaan halvemmaksi tullut, kuin jos olisi ko. yhdistelmän valmiinä löytänyt. Mutta ei löytynyt ja omasta tallista löytyi sattumoisin kultaa ja viininpunaista tarrana edellisestä projektista.

[Joe Cool]

tiesinhän mä että menee väittelyksi
Mun kokemus Keihin+Shovel+4speed+hihnaveto perustuu 75.000km koeajoon 1984 FLHX mallilla, jonka mielenhäiriössä möin. Se kulki auringonpaisteessa 90km/h ja sateessa 130km/h. Sateella ei tarvinnut rekkoja ohitella ja auringonpaisteessa ei uskaltanut. Korjaussarjat ei auttanut, eikä neulan vaihdot.
No tuli hankittua katumusajan jälkeen -82 tilalle, sama yhdistelmä ja samat ominaisuudet.
Orgismiähenä olen pidättäytynyt Keihinissä ja nautiskellut hidasajosta...
Bembölessä olen kuunnellut viisaampia ja kokeneempia harrastajia ja olen Matkamallimieheltä kuullut ja nähnyt, että korjaussarjan nimi 35 vuoden jälkeen (78 ja 1/2 mallissa) on S&S ja ketjuveto. Kyllä kulkee...

Tämä oli niin hyvä kommentti, että lainasin sen kokonaan Ei ole tarkoitus eikä tarve väitellä, omien kokemusten kertominen ei ole vielä väittelyä enkä epäile lainkaan sinun todistustasi asiasta. Ihmettelen sitä vain ja laajennan omaa tarinaani.

Itse en ole hihnashovelia ajanut, mutta omaan FLH '75 ketjuvetoiseen vaihdoin 2 piikkiä suuremman eturattaan yläkerran remontin ja vaihdelaatikon akselin tilkinnän yhteydessä. Matkanopeudet kasvoivat kyllä välitysten myötä, mutta ennenkaikkea muuttuivat miellyttävämmiksi. Kyseistä pyörää olen ajanut 25-30000 km kolmella eri kaasarilla: Bendix, Läppä Keihin ja CV Keihin. Totuuden nimessä en voi sanoa yhdenkään niistä tuntuneen juuri toistaan paremmalta. Tuolla uskaltaa ajaa kesällä moottoritiellä 120 matkanopeutta, mutta ei se ole sitä mitä sama nopeus evolaisella hihnavetoisella.

Bendix ei toiminut rautiksessa, siinä läppä Keihin löysi jostain sen woimakoneen tehon, joka oli kateissa. Hankittuani '81 rautiksen orggis Keihinillä, tajusin etten ikinä shovelilla enkä tuolla kuvan ''71 rautiksella ohitellut (ei uskaltanut eikä pystynyt) siihen malliin. 140 löytyi hyvinkin helposti ihan vakiovehkeellä. Sen jälkeen vaihdoin samanlaisen Keihinin vanhempaan rautikseen ja sekin rupesi kulkemaan kertalaakista. Tosin sen runko ja ajettavuus on kaukana '81:stä eikä sillä edelleenkään uskalla ajaa niin kuin se nyt kulkisi

Edelleen sama kaasari vie evolaisia todella iloisesti. Eli ko. kaasarin huonouteen en ihan vähällä usko. Jostain muusta se hidasajotaipumus tulee. Pahoin pelkään, että vakioshovelin suunnittelusta ja ominaisuuksista, jos sama purkki lykkää rautista ja evoa ihan eri tahtiin. On se shoveli laiskin pyörä minunkin tallissani ketjuvetoisenakin, mutta emmehän me niillä kisailekaan, niillä vaan nautitaan ja cruisaillaan. Käydään Kari99 vaikka kesällä ajamassa pienet pussihousujen shovelilenkit yhdessä, kun tässä ihan nurkilla asutaankin

[Pave.]

Siipitarroja voi olla jo vaikeahko saada diilereiltä, kun puhutaan kuitenkin liki 40 vuotta vanhoista osista. Ei tehdaskaan todennäköisesti niitä enää toimita. Ebay:ssä löytyy NOS-osina jonkin verran,

Ebaysta ainakin löytyy
https://www.ebay.com/itm/Harley-Davidso ... 2476216902

[Pertti]

Seinäjoelta painettuja tarroja
Mainostalo Active.
Talossa on pitkän linjan äänipyöräharrastusta ja häneltä löytyy koneelta todella paljon kaikenlaista valmiina.
Kannattaa kysyä, jos ei lähempää löydy.
Suora yhteys Hautsiin
hautsi@active-mainos.fi
0400 430 513

[-tuomas-]

Mistä muuten hommasit uudet siipitarrat?

Nämäkin sain pyörän mukana, edellinen omistaja oli ne jostain löytänyt. Mutta näyttää näitäkin siis olevan tarjolla.

Toisille on harrastuksen suola kun pitää puuttuvia osia etsiä kissojen ja koirien kanssa, mutta minä olen pannut ilolla merkille että näihin saa osia todella hyvin ja aika järkevään hintaan. Varaosakirja jonka hankin kattaa vuodet 1941-1984. Tämä on mielestäni hämmästyttävän pitkä aikajakso yhteen kirjaan, mutta vielä uskomattomampana pidän sitä että monet osat ovat olleet muuttumattomia koko tuon neljänkymmenen vuoden ajan!

[Kiwi]

Tätä ei ollu kukaan vielä sanonu, mutta eikös sössön B-malli olis period correct varuste? Ehkä hieman enemmän viemäriputki-mallinen kuin serkkunsa E, mutta niitä on saatu vuodesta -75 asti. Ja sienisuodattimella tietty, ilman kiihytyspumppua.

[-tuomas-]

Sähköjohtojen kunto ja sinne tänne tehdyt teippiviritykset herättivät sen verran epäluottamusta, että kun järkevään hintaan löytyi laadukkaan oloinen Made in USA -johtosarja, päätin vaihtaa ne. Nyt kun olen verrannut vanhoja kytkentöjä kaavioon, olen ihmetellyt paria asiaa. Ei näillä varmaan niin suurta väliä ole miten kytkee, mutta jos joku tykkää spekuloida näistä niin kommentteja otetaan vastaan.

Service manual sanoo virtakytkimestä seuraavasti:
The center position of switch is the OFF postion for both lights and ignition. The left (counterclockwise) of center position is for accessories only. There are two positions to the right (clockwise) of center position. For U.S.A operation, both positions operate ignition and lights, with standard wiring.

Tältä osin kaavio näyttää kuitenkin tältä:


Eikös tuo taulukko ole nyt ristiriidassa tekstin kanssa, eli asennolla kolme valot eivät olisi mukana, mutta asennolla neljä kyllä? Sitten taas tuo keltainen johto napojen 5 ja 6 välissä yhdistää käsittääkseni nuo asennot kolme ja neljä niin että on yhdentekevää kumpi on valittuna, eli se poikkeaisi tuosta vieressä olevasta taulukosta?

Pyörässäni näyttää olevan nyt niin, että tuosta navasta kuusi lähtee kyllä tuo keltainen johto, mutta se ei mene navalle viisi vaan palaa lenkin tehtyään samaan kuutos-napaan, eli se on periaatteessa aivan turha johto näin kytkettynä.

Toinen eroavaisuus kaavioon on niiden pienten lisävalojen kytkennässä. Alkuperäinen kytkentä näyttäisi olevan niin, että ne saa päälle vain jos myös päävalolle tulee virta. Nyt näiden virransyöttö on kuitenkin varastettu vilkuille menevältä johdolta, eli ne saisi päälle myös virta-avaimen asennoilla 1 ja 3 jolloin valot ei muuten olisi päällä. Onko tällaiselle yhdistelmälle tarvetta, vai palauttaisinko kytkennän kaavion mukaiseksi?

[Pave.]

Tuo näyttäis olevan jenkkien eli USA-mallin kytkentä, että valot on aina päällä eli molemmissa 3 ja 4 asennoissa, mutta virtalukko mahdollistaa myös kytkennän jossa valot laitetaan erikseen päälle. Toisaalta jos ne syttyy molemmissa asennoissa, niin ei ole vaarana että ne unohtuu laittaa päälle, eli on turvallisuuskysymys itselle, kun valot on aina päällä! Valot päällä pleva mopo huomataan paremmin kuin ne ei ole päällä.
Ilmeisesti tuolla lisävalojen kytkennällä on haettu sitä, että kerran päävalo ei ole päällä niin silloin saa nuo lisävalot päälle tuossa asennossa 3, eli on jotain valoja kuitenkin päällä.......

[ulkosuomalainen]

Jos navasta 6 ottaa releelle ohjauksen niille lisävaloille,niin asennossa 3 olis valot ja sytkä ja asennossa 4 vielä valojen ja sytkän lisäksi nuo lisävalot. Releellä ohjaten ei tulis kaikkien lamppujen kuorma yhdelle sulakkeelle. Ja tietty se keltainen pätkä pois.

[-tuomas-]

Hyviä pointteja molemmat. Niinhän tuossa tosiaan alkuperäisellä kytkennällä käy, että jos valojen sulake palaa niin sitten sammuvat kaikki valot. Meinasitko tuon releistyksen niin, että tuo lisävalojen katkaisija jäisi virattomaksi ja nelos-asennolla virtakytkin ohjaisi releen antamaan aina virtaa lisävaloille?

Auttaako tuossa releistys verrattuna nykyiseen kytkentään, jossa tuo lisävalojen virta on otettu jotenkin alla näkyvän kuvan mukaisesti päävalolle menevän johdon sijasta ACC-sulakkeen takaa tulevasta vilkkujen virrasta? Eli eikös ne tuollakin järjestelyllä saada keskenään eri sulakkeen taakse? Sähkötekniikka menee minulla melko nopeasti yli hilseen, joten tyhmiä saatan kysellä.

[Joe Cool]

Pyörässäni näyttää olevan nyt niin, että tuosta navasta kuusi lähtee kyllä tuo keltainen johto, mutta se ei mene navalle viisi vaan palaa lenkin tehtyään samaan kuutos-napaan, eli se on periaatteessa aivan turha johto näin kytkettynä.

Toinen eroavaisuus kaavioon on niiden pienten lisävalojen kytkennässä. Alkuperäinen kytkentä näyttäisi olevan niin, että ne saa päälle vain jos myös päävalolle tulee virta. Nyt näiden virransyöttö on kuitenkin varastettu vilkuille menevältä johdolta, eli ne saisi päälle myös virta-avaimen asennoilla 1 ja 3 jolloin valot ei muuten olisi päällä. Onko tällaiselle yhdistelmälle tarvetta, vai palauttaisinko kytkennän kaavion mukaiseksi?

Omassa shovelissani, joka on Eurooppa-malli (myyty Belgiaan 1975) oli tuo sama kytkentä, eli valot aina päällä. Kun uusin siihen virtalukon, tein muistaakseni juuri saman lenkin sille keltaiselle johdolle siksi, että se sai jäädä paikoilleen vastaisen varalle, mutta halusin, että valot ovat päällä vasta kun kääntää 2 pykälää. Ajattelin lähinnä shovelin laturia ja virran riittämistä. Startin jälkeen voi käydä lämmittelyn ilman valoja ja sitten valot päälle, kun lähtee liikkeelle.

Lisävalot kytkeytyvät siinäkin vasta ajovalojen myötä ja ovat minulla aina päällä ajossa.

'89 Ultrassa (Jenkkimalli) taas on muuten vastaava kytkentä, mutta siinä lisävalot saa päälle jo ekalla pykälällä.

En ole yhteenkään pyörääni ruvennut releitä lisäilemään enkä silti polttanut yhtään sulaketta valoilla. Kaipa niitä voi sinne lisäillä paremman tekemisen puutteessa, mutta tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut sen enempää kuin tehtaan pojatkaan ovat olleet

[Veijo Esso]

En ole yhteenkään pyörääni ruvennut releitä lisäilemään enkä silti polttanut yhtään sulaketta valoilla. Kaipa niitä voi sinne lisäillä paremman tekemisen puutteessa, mutta tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut sen enempää kuin tehtaan pojatkaan ovat olleet

Jos valot polttaa sulakkeen, niin silloinhan homma on hanskassa ja sulake on tehnyt tehtävänsä ja suojannut johtoja. Yleensähän releitä laitetaan silloin kun proppu kestää, mutta johdot sulaa. Kun vaihtoehtona on johtosarjan uusiminen järeämpään, on silloin releen lisääminen pienemmän riesan tie.

Ihan aina ei tehtaalla ole hommaa tehty ajatuksella loppuun asti. Tämä pätee yleisesti moneen tuotteeseen ja erityisesti näihin Milwaukeen poikien tuotteisiin, mutta sähköjen osalta siellä on pääosin oltu järjissään (jos unohdetaan laturit ja startit ).

Sähköhommiin liittyen pitääkin kertoa vanha ja kulunut vitsi eurooppalaisesta valmistajasta:

K: Miksi englantilaiset juovat oluensa lämpimänä?

V: Koska Lucas valmistaa myös jääkaappeja.

[ulkosuomalainen]

"Auttaako tuossa releistys verrattuna nykyiseen kytkentään, jossa tuo lisävalojen virta on otettu jotenkin alla näkyvän kuvan mukaisesti päävalolle menevän johdon sijasta ACC-sulakkeen takaa tulevasta vilkkujen virrasta? Eli eikös ne tuollakin järjestelyllä saada keskenään eri sulakkeen taakse?"

Tässätapauksessa ei auta releistys. Ja ovat jo eri sulakkeen takana.

"Kaipa niitä voi sinne lisäillä paremman tekemisen puutteessa, mutta tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut sen enempää kuin tehtaan pojatkaan ovat olleet"

Relejutut ja muut lisäykset tehtaalla on aina kustannuskysymys.
Lähinnä ajatteelin asiaa siltä kannalta, kun tuolla valokeskusteluissa on ollut puhetta valojen kirkkaudesta
kun on saatuvähemmän kuormaa ohuille johdoille.Kun systeemi on toiminut noin, niin kylläse varmaan toimii edelleen.

[Pave.]

En ole yhteenkään pyörääni ruvennut releitä lisäilemään enkä silti polttanut yhtään sulaketta valoilla. Kaipa niitä voi sinne lisäillä paremman tekemisen puutteessa, mutta tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut sen enempää kuin tehtaan pojatkaan ovat olleet

Yleisin syy kait noissa valojen sulakkeen palamisissa on se, että polttimo palaa ja tekee hetkellisen oikosulun ja polttaa silloin sen sulakkeen.

[-Harikka-]

.