Harley-Davidson Club Finland

Hieno on joo, mutta ei hyvä.
Näissä mun mielipiteissä on sitten mukana aina sellanen funktio kun huoltoväli ja pitkäikäisyys. Show ja Kaivarissa brassailu käyttöön teko on helpompaa.
Unibalit toimii hyvin, mutta on lyhytikäisiä. Niissä ei ole rasvanippoja eikä pölysuojia. Paras tapa on se orgisrummun tanko tai vastaava, missä on oikeat pronssihelat ja nipat.
Toinen ongelma on braketi/ankkurilevyn kiinnitys akselin ympäri.
Kun sen tekee 10mm levystä missä on vaan sopiva reikä niin toimii hetken.
Sielläkin pitäis olla mahdollisimman leveä laakeri ja pronssia ja nippa.

Tollanen puristaja ja levy ittessään painaa aina jonkun verran. Kun se aikansa helisee ja kiikkuu pelkän keulan toiminnan takia siinä, niin reikä kuluu väljäksi. Sen jälkeen puristaja alkaa hiljakseen nojaa jarrulevyä vasten. Palat kuluu nopeasti, jossain vaiheessa puristaja alkaa kulua, tulee jopa pientä kiinnileikkautumista. Ja kun se nojaa jarrulevyä vasten jarrupala siirtyy sisäänpäin. Siitä taas seuraa että kun täytyy jarruttaa, täytyy kahvaa pumpata kun palat on niin kaukana levystä.
Tää ongelma on pahimmillaan kun puristaja on keulaputkien edessä pystysuorassa.
Tossa kuvan tapauksessa toi vaakasuora asennus on paljon parempi. Eli se vapaana ollessaan "roikkuu" ton tangon varassa. Tosta ei kunnolla nää, mutta ilmeisesti tuolla akselin ympärillä on leveämpi laakeripinta. Onhan ton kiinnityksen kumminkin kai suunnitellu yks tän maan pätevimmistä kavereista tällä alalla.

Se mikä mua tossa arveluttaa on toi korvake minkä päässä toi uniball on, siis tossa braketissa. Kun jarruttaa, siihen tulee puristusta. Ja näyttäis että siinä on koristereikäkin. Jos toi on 8- 10 mm tavallista lattaterästä, niin ton reiän ja korvakkeen ulkoreunojen välissä on aika vähän materiaalia. Kun uniballin kiinnitys on levyn ulkopuolella ja jarrupuristajasta tuleva voima levyn toisella tuolella. Tohon kohtaan tuleen vääntöä ja puristusta. Erittäin nurjahdusherkkä kohta!
Ainakin toi braketti pitäis ehdottomasti tehdä kromimolystä ja lämpökäsitellä sen jälkeen jotta siitä sais lujan.
Kyl näissä jarrubraketeissä pitäis pyrkiä siihen että kaikki noi kombonentit mitkä siirtää noita jarrutuksesta syntyviä voimia, joutuis välittää vaan vetoa, eikä ollenkaan puristusta. Se nurjahdus on riski.

Esimerkkinä. Vaikka 20x 3 lattarautaa kun ottaa pätkän. Jos laittaa sen ruustukin leukojen väliin pitkittäin, siis sahatut päät leukoja vasten. Kun alkaa kiertääleukoja kiinni, niin latta menee helposti banaanille. Mutta jos sen latan jollain konstia saa leukoihin kunnolla kiinni, vaikka hitsaamalla.
Ja alkaa kiertää leukoja auki päin. Latta kestää perkeleesti. Eiks niin?

Toikin voi kestää aikansa. Mutta tuskin tolla pyörällä ikinä ajetaan niin paljon ja jarrutellaan rajusti.

Unibalin paras kiinnitys kohta olis jarrulevyn päällä. Samassa kohtaa kuin puristajan keskilinja, eli jarrulevun kohdalla. Itse asiassa niinhän se taitaa olla HD:n uuden springerin jarrussa.
Nää on sit vaan mun mielipiteitä mitkä perustuu omiin kokemuksiin ja köykäisiin työstäni oppimiin tietoihin.

Tuo Teemun esittämä pointti etuakselin heilahdussuunnan määrittelystä on erittäin oleellinen Kopterilain uudistamisen kannalta. Esityksessämme tulimme tämän osalta johtopäätökseen, että tuo etuakselin joustosuunnan on oltava 3 - 60 asteen välissä: http://www.mmaf.fi/documents/Kopterilak ... ria101.pdf (katso kalvot 6 ja 7).

Risukeulan osalta kysymys kuuluukin: Onko tuo kuormatulla pyörällä aina tässä vaihteluvälissä? Onko mulla kalvon 7 kuvassa piirretty risukeulan joustosuunnan akseli väärin? Voiko olla risukeularatkaisuja joissa linkut ovat vaakatasossa tai ne jopa viettävät eteenpäin vai onko *kuormatussa* pyörässä nuo linkut aina de-facto taaksepäin kallellaan?

Nyt on vielä mahdollisuus vaikuttaa, kun/jos tuo saadaan lakiin asti niin on myöhäistä itkeä, että "tämä keula ei kelpaa poliisille / konttorille".

Laitoin tästä kysymyksen myös MMAF:n taululle http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=59

santtu kirjoitti:...etuakselin joustosuunnan on oltava 3 - 60 asteen välissä...

Juttu vähän lipsuu alkuperäisestä aiheesta mutta ihan mielenkiinnosta kysyn - ns. "julkisista projekteista" Silver Bullethan on kirkkaasti näissä rajoissa koska springerkeulan joustosuuntaan ei keulakulma vaikuta - mutta osuuko toisen tunnetun omavalmisteprojektin, Police Specialin, joustosuunta tähän haarukkaan? Molemmat pyöräthän ovat todistettavasti erittäin ajettavia. Police Specialin osalta tämä tieto olisi kiinostava, teleskooppikeulan tien epätasaisuuksia kompensoiva joustoliike tuskin on enää äärikulmilla kovinkaan toimiva. Pitkässä haarukassahan joustoliike taitaa siirtyä enempi teleskooppiputkien poikittaissuuntaan. Jarrutuksissa loivakin teleskooppikeula toki joustaa.

Tuossa MMAF:n sivuilla olevassa esityksessähän keulakulma käytännössä rajoitettaisiin 60 asteeseen - tämä toki riittää suurimpaan osaan projekteista ainakin jos ne halutaan pitää ajettavina.

Tähän väliin lainaus esityksestä:

Etuakselin joustosuunnan tulee olla tietyissä rajoissa ja se ei saa olla negatiivinen. Ohjausakselin kulman on osuttava tähän haarukkaan.

Eli pumppukeulaisen pyörän maksimi keulakulma olisi 60 astetta, springeriin voisi laittaa enemmän jos t-kappaleita on reikattu jätön korjaamiseksi.

Mun mielestä sellaisia risuja voi olla, ja siihen pitäis pyrkiäkin.
Ja girdereitä ehdottomasti. Itse asiassa kun kattoo tollasia pyöriä, missä on alunperin girder. Inkkari ,vanhat britit. Niissä on noi ylhäällä olevat linkut etukenossa. Eli etummainen nivel alempana.
Toi kommentti ihmetyttää että girderissä ja springerissä on vähän jousittamatonta massaa verrattuna vaikka pumppukeulen liikkuviin osiin.
Kyllä tollasen pitkän springerin etujalka ja varsinkin pitkän girderin koko haaruka on erittäin painavia.
Kun eiks pumppu keulassa pyörän lisäksi jousittamatonta ole vaan alaputket ja hydraulielementit siellä sisällä. Lasketaaks jouset siihen kans?

Jos springerin alalinkut on 60 asteessa, eihän se toimi enää ollenkaa.

No nyt kun asiaa on yön hiljaisuudessa miettinyt, niin kyllä: risukeulassa ja girder-tyyppisissä ratkaisuissa etuakselin joustokulma voi olla myös "negatiivinen".

Risukeulassa se, miten paljon negatiivinen joustokulma voi olla, riippuu myös siitä, mikä on haarukan kallistuskulma. Jos kallistusta on paljon, ei negatiivisuutta tarvita välttämättä yhtään, mutta silti saavutetaan riittävä joustovara. Teoriassa risukeulaa voisi kallistaa varmaan siinä 80 astetta, jolloin negatiivinen joustokulma ei ole enää edes mahdollinen.

Jos taas kallistusta on vähemmän, kuten tehtaan springereissä, voi olla hyödyllistä säätää kulma niin, että se on aluksi jonkin verran negatiivinen. Vaihtoehtoisesti siihen voisi tehdä "piiitkät" linkut, mutta ulkonäkö saattaisi kärsiä...

Rooken tekeleitä voi katsella täällä:
http://www.rookecustoms.com/designs.html

Kuten Hessu sanoi, tossa yhdessä keularatkaisussa se eturengas liikkuu todellakin ihmeelliseen suuntaan... mahtaa olla eksoottinen ajaa, mutta koska rengas pyörii, se saattaa silti toimia.

Rooken risukeuloissa akselin joustokulma on kyllä alusta lähtien "positiivinen". Jos haarukan kallistuskulma on suuri, rohkenen jopa suositella rakennetta niin, että akselin joustokulma on koko ajan positiivinen. Tällöin keula ainakin teoriassa ottaa epätasaisuudet pehmeämmin vastaan. Bulletissa asia on näin, ja keula toimii miellyttävästi sekä jousituksen että jarrutuksen osalta. Tosin tämä voi olla lopulta makuasia...

Idea Bulletin puristajien sijoittamisesta haarukan jalkojen väliin tuli muistaakseni Moorelta. Ulkonäkökysymykset taisivat olla ratkaisevia siinä. Reaktiotankoja ja ankkurikappaleita on kaksi, joten luulisin niiden kyllä kestävän, kun kyse ei ole mistään ohjuksesta...

Mä en tiedä, miten laakerointi on toteutettu, täytyy ottaa selvää. Huollettavuuspuolta mietittäneen tarkemmin Silver Bulletin kehitysversiossa 2. Joka tapauksessa kiitos Hessulle tiedoistasi!

Polliisispesiaalin keulakulma on muistaakseni tasan sen 60 astetta.

Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että järkevä pykälien kirjoittaminen on pirullisen vaikeaa. Hyvä, että tuli tämäkin asia esille, niin osataan miettiä asioita taas viisaammin.

Ja pumppukeuloissa USD-keulathan on sitten parempia niiden massojen suhteen.

Tuossa ajodynamiikkaa käsittelevässä esityksessä pisti silmään mm.

Muut ajogeometriaan vaikuttavat tekijät

° Sortokulma, riistovero, lipsuminen

Ja Santulle laitoin YVn

smuige kirjoitti:Ja pumppukeuloissa USD-keulathan on sitten parempia niiden massojen suhteen...

Vai onko sittenkään? USD-keulan etuhan on se, että voidaan laittaa teleskooppiputket pidemmältä matkalta sisäkkäin jolloin rakenteesta saadaan tukevampi. Tämän takia sitä käytetään paljon crossipyörissä.

Toisaalta siinä missä perinteisessä keulassa jousittamattomaan massaan kuuluu alumiinista tehty lyhyt alaputki hydrauleineen, on USD-keulassa koko pitkä teräksinen sisäputki tarvikkeineen jousittamaton. Kumpi painaa enemmän?

santtu kirjoitti:Risukeulan osalta kysymys kuuluukin: Onko tuo kuormatulla pyörällä aina tässä vaihteluvälissä? Onko mulla kalvon 7 kuvassa piirretty risukeulan joustosuunnan akseli väärin? Voiko olla risukeularatkaisuja joissa linkut ovat vaakatasossa tai ne jopa viettävät eteenpäin vai onko *kuormatussa* pyörässä nuo linkut aina de-facto taaksepäin kallellaan?

Omakohtaisten käyttökokemusten perusteella sanoisin, että risukeulan linkut voivat viettää etualaviistoon myös kuormattuna. Ainakin jos jarrusatula on asennettuna vanhanmallin risukeulaan about kellotaulumitalla 12:30-13:00 välille ja keulakulma on tehtaan jäljiltä.

Jarruttaessakaan etuakselin "negatiivinen joustokulma" ei haittaa. Risukeula ei niiaa, jos reaktiotanko on nivelletty takapäästään haarukkaan suunnilleen samaan kulmaan kuin linkut on. Jos reaktiotangon haarukkaan kiinnittyvä pää on lähempänä linkkua kuin jarrusatulan puoleinen pää, keula päinvastoin pyrkii nousemaan ylöspäin jarruttaessa, aivan kuten Hessu tuossa jo totesikin. Uudemmissa risukeuloissa tämä asia onkin huomioitu siirtämällä reaktiotangon nivelpistettä kauemmas linkusta.

Eli; Kalvossa risukeulan jousto on piirretty vain puoliksi oikein, pyörä ei välttämättä sukella jarruttaessa eikä jousittamaton massakaan ole mitenkään erityisen pieni, ainakaan suhteessa pumppukeulaan.

"Tottakai vanhaankin keulaan voi laittaa isohalkaisijaisen levyn jne...".
Mun mielestä levyjarru springer-keulassa ei oo hyvännäköinen, tai ainakin harvoin semmoisen näkee .

UL-41 kirjoitti:"Tottakai vanhaankin keulaan voi laittaa isohalkaisijaisen levyn jne...".
Mun mielestä levyjarru springer-keulassa ei oo hyvännäköinen, tai ainakin harvoin semmoisen näkee .

Joo,ei se esteettisesti oo paras vaihtoehto.Pyörä on vaan sen ikänen,että on pysyttävä levyssä.

Hessu kirjoitti:Mä heti tajunnu mitä tarkoitit tolla "pystysuuntaan negatiivisella liikkeellä" Se täytyy olla tollasessa tehtaan keulassa siks negatiivinen että muuten on mahdotonta saavuttaa tarpeeks pitkää jousitusliikettä yleensäkkään.
Sen vaikutus on varmaan aika vähäinen. Onhan toi sama ilmiö sellaisissa auton ripustuksissa missä on pitkittäiset tukivarret. Kuplan etupää, fourlinkeillä varustettu rodi ym. Mutta se negatiivisyys on vähäisempää kun linkut on paaaljon pidempiä. Tai vaikka rajusti laskettu swingiperä pyörä, missä taka-akseli on ylempänä kun swingiakseli

Mikähän siinä on, kun sytytys on välillä myöhäsellä, mä vasta äsken hoksasin, miten se fourlinksysteemi toimii. Kyllähän siinä tosiaan rengas liikahtaa paitsi pystysuunnassa, myös menosuuntaan nähden, tosin aika vähän. No, rodit on autoja, niissä pikkuisen tökkivä meno ei vaikuta pystyssä pysymiseen...

Kiitokset myös Ride On:lle tiedoista jarrusatulan reaktiotangon kiinnittämisessä.

Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että risukeulassa tapahtuu "anti-dive" -ilmiö jarrutettaessa. No mulla on -89 orggis risukeula, ja kyllä se sukeltaa, vaikka jarrukin on ihan paska. Olisko kyse siitä, että dynaaminen painonsiirto on tehtaan keulakulmalla ja akselivälillä kuitenkin voimakkaampi kuin risukeulan anti-dive-vaikutus?

Edit: SFRO ilmoittaa asian näin: http://www.sfro.com/mcgafflar.html

Vielä kerran. Tämä anti dive ilmiö tapahtuu vanhassa spingerissä, kun käyttää alkuperäistä takajalassa olevaa kiinnityskorvaketta. Tokihan sen paikkaa voi muuttaa, mutta onpahan aika harvoin niin tehty.

Vanhalla kai yleisesti tarkoitetaan sitä, minkä valmistus loppui vuonna -48(vai saikos sitä joihinkin servicareihin vielä myöhemminkin). Ja uudella sitä joka tuli joskus evo aikakaudella. Tokihan jollekin -89 on vanha. Mutta HD:n elinkaaressa ei.

Nämä keulat ovat rakenteeltaan ja varsinkin toimivuudeltaan hyvin erilaisia. Vain ulkonäkö on pysynyt lähes samana. 40 vuodessa on tapahtunut paljon kehitystä. Ja kerrankin parempaan suuntaan.
Suurin ero taitaa olla jousissa. "Uudessa" ns. yläjouset eivät ole kumoamassa alajousien jännitystä, vaan päinvastoin. Uudessa ne ovat vetojousia.

Sit ku joku viäl kertois mitä kummallist tos anti dive ilmiös on.Mää olen näin vanhaks eläny ja ajellu tommosel "ei sukeltajal" enkä näe siin mittää ihmeellist.

Nostetaan hieman aihetta...

Minkäs vahvuisesta tavarasta tuo reaktiotanko olisi syytä tehdä? Ja minkä kokoiset uniballit ja pultit kannattaa hankkia? Mitä olette käyttäneet?

Kymppimillinen kestää varmasti, sekä linkeissä että tangossa.