Missä kannatta teettää 883/1200 muunnos
Niin omituista kuin se onkin, ei minun edes tee mieli aukoa päätä kellekään. Voi vaan olla, että savolaista mentaliteettia ei kaikki vaan ymmärrä 
Ei vaan, en minä tuota uhoamiseksi tarkoittanut, tällä kertaa. Kympin rutulla 883:n sytkällä vakioennakolla ja 175 pääsuuttimella nakutusongelma niin mitätön, että toisella sytkällä ja/tai suuttimella ei olisi mitään ongelmaa edes 95 bensalla. Starttikin on ongelmaton. Hieman toisinaan harmittaa kun ei tullut laitettua enemmän ruttua. Olisihan siinä ollut enemmän askarteltavaa, mutta sittenpähän olisi tehty.
Ei vaan, en minä tuota uhoamiseksi tarkoittanut, tällä kertaa. Kympin rutulla 883:n sytkällä vakioennakolla ja 175 pääsuuttimella nakutusongelma niin mitätön, että toisella sytkällä ja/tai suuttimella ei olisi mitään ongelmaa edes 95 bensalla. Starttikin on ongelmaton. Hieman toisinaan harmittaa kun ei tullut laitettua enemmän ruttua. Olisihan siinä ollut enemmän askarteltavaa, mutta sittenpähän olisi tehty.
Mikä tahansa on tärkeä jos saan jonkin päähänpiston 
Loppujen lopuksihan efektiivinen keskipainehan on eräs tärkeimpiä mittoja yritettäessä ymmärtää moottorin luonnetta. Kun puristus nousee ylös, nousee myös keskipainekin ja sen myötä vääntö. Hevosvoimathan on tehoa eli väännön ja kierrosnopeuden tulo. Eli matalalta vääntävissä moottoreissa, jotka on meikäläisen mieleen, tärkeää on saada sinne pyttyyn painetta ja rutkasti. Toinen vaihtoehto on, että ei painetta niin paljoa, mutta enemmän kierroksia, saadaan sama teho ulos, mutta pienempi vääntö. Jos tykkää vaan, että kulkee niin pirusti niin asialla ei sinänsä ole väliä. Jos taas henkseleitä haluaa paukutella ja pullistella niin silloin on tärkeää. Tosin on se pirun mukavaa jammailla korpisalollakin kun on vääntöä...
Mitä tyhjäkäyntiin tulee, ääni on ainakin oikeampi, nimim. 113cid taisi kommentoida sanoin "käy melko piukeesti" Pahvit ei ole ottaneet siipeensä vielä näin pienillä puristuksilla vaikka onkin olleet tilulilu-tiivisteet. Startti kyllä kestää, se on eri asia jaksaako pyörittää. Omassa mopedissa kyllä se silti pyörittää vielä nopeammin kuin esim. stokki bigtwin.
Tässä on tällä hetkellä alustavasti TJ 7 kun saan padan taas kukkumaan ja olen mietiskellyt, että pitäisiköhän nyt pistää ne Cometicit. Pitää mitata vielä stokkitiivisteiden paksuudet ja siitä yrittää fundeerata. Jos saisi 0.02" pois, puristuksista tulisi teoriassa 10.46, jos 0.04" niin tulisi 10.94. Teoriassa myös väännön pitäisi kasvaa samassa suhteessa. Saas nähdä onko niin laiska, että jaksaako nähdä vaivaa tsekata miten paljon venttiilin ja männän väliin jää rakoa. Ei kyllä oikein tsekkaamatta uskalla ottaa sitä riskiä kun pitäisi tosiaan ajamaan päästä.
Tulipahan perjantain kunniaksi sitten kunnon sana viikonvaihteeksi...
Loppujen lopuksihan efektiivinen keskipainehan on eräs tärkeimpiä mittoja yritettäessä ymmärtää moottorin luonnetta. Kun puristus nousee ylös, nousee myös keskipainekin ja sen myötä vääntö. Hevosvoimathan on tehoa eli väännön ja kierrosnopeuden tulo. Eli matalalta vääntävissä moottoreissa, jotka on meikäläisen mieleen, tärkeää on saada sinne pyttyyn painetta ja rutkasti. Toinen vaihtoehto on, että ei painetta niin paljoa, mutta enemmän kierroksia, saadaan sama teho ulos, mutta pienempi vääntö. Jos tykkää vaan, että kulkee niin pirusti niin asialla ei sinänsä ole väliä. Jos taas henkseleitä haluaa paukutella ja pullistella niin silloin on tärkeää. Tosin on se pirun mukavaa jammailla korpisalollakin kun on vääntöä...
Mitä tyhjäkäyntiin tulee, ääni on ainakin oikeampi, nimim. 113cid taisi kommentoida sanoin "käy melko piukeesti"
Pahvit ei ole ottaneet siipeensä vielä näin pienillä puristuksilla vaikka onkin olleet tilulilu-tiivisteet. Startti kyllä kestää, se on eri asia jaksaako pyörittää. Omassa mopedissa kyllä se silti pyörittää vielä nopeammin kuin esim. stokki bigtwin.Tässä on tällä hetkellä alustavasti TJ 7 kun saan padan taas kukkumaan ja olen mietiskellyt, että pitäisiköhän nyt pistää ne Cometicit. Pitää mitata vielä stokkitiivisteiden paksuudet ja siitä yrittää fundeerata. Jos saisi 0.02" pois, puristuksista tulisi teoriassa 10.46, jos 0.04" niin tulisi 10.94. Teoriassa myös väännön pitäisi kasvaa samassa suhteessa. Saas nähdä onko niin laiska, että jaksaako nähdä vaivaa tsekata miten paljon venttiilin ja männän väliin jää rakoa. Ei kyllä oikein tsekkaamatta uskalla ottaa sitä riskiä kun pitäisi tosiaan ajamaan päästä.
Tulipahan perjantain kunniaksi sitten kunnon sana viikonvaihteeksi...
Kantapään kautta olen yksinäisenä piruna oman konversioni rakentanut ja aina on ollut pieni epäilys tekemisistä. Perstuntumalta ei kuitenkaan useastikaan ole huonompaan suuntaan mennytWalde kirjoitti:Tässä on dynokuva yhdestä jenkkisaitilla tehdystä peruskonversiosta ilman kansimuutoksia. Vääntää aika tasaisesti jo 2500 kierroksesta alkaen.
Alkuperäisen 1200 käppyröistä ei ole tietoa.
Jos en muuntanut noita jenkkivääntöjä väärin Nm arvoihin, niin eipä omatkaan lukemat ole kovin hävettävät tuohon konversiokoneen lukemiin verrattuna: 74hp ja 104Nm (= 70 ft-lbs, onko oikein?)
Vääntökäyrässä on tosin vielä notkahdus 4500-5500rpm välillä. Se ei ilmeisestikään johdu 10.0/1 Wiseco männistä / puristussuhteesta. Jos käppyrän monttu ei oikene vaihtamalla S&S Super E (se yksi väärä viritysosa) takaisin CV-kaasariin, niin lopullinen syy sini-aallon muotoiseen vääntökäyrään saattaa löytyä HOG House:n porttaamista vaihtokansista; seetit portattu 1200 konversioventtiileille ja kanavia oiottu.
Onko kenelläkään kokemusta näista HOG House:n kansista
Epäilen, että etu ja takasylinterin imuvirtaus on erilainen ja joillakin kierroksilla tämä aiheuttaa resonanssin imusarjan virtaukseen epäedullisella vaikutuksella...
Kannet vaihdettu kymmenisen vuotta sitten.Kanavia oiottu? Ei kai niiden alapinnoille ole tehty mitään? Nimittäin ainakaan imukanavaa ei saisi missään tapauksessa "oikoa" vaan sinne pitäisi saada nimen omaan lisää mutkaa aikaiseksi. Jos olisi oikein paljon aikaa ja kärsivällisyyttä voisin kokeilla tehdä tuollaiset kannet niin, että imukanavan mutkakohdan alapintaan hitsattaisiin lisää materiaalia ja yläpinnan kaarteen säde kohdistettaisiin mahdollisimman tarkasti alapinnan vastaavaan.BB-883 kirjoitti:...seetit portattu 1200 konversioventtiileille ja kanavia oiottu....
Joskus luin David Vizardin 70-luvulla kirjoittaman kirjan kanavien muokkaamisesta. Mielestäni sen paras opetus kuului jokseenkin näin: "älä ajattele miten itse haluaisit seoksen liikkuvan kanavassa - ajattele miten SEOS haluaa liikkua."
No joo Vaidoin sen S&S:n takaisin CV:en ja kanavan alakulmaa ei ole oiottu; kanavia on vain avarrettu venttiilinvarren ympäriltä. Venttiililautanen näkyy imukanavasta lahes kokonaan ja imukanavan halkaisija venttiilille saakka aikalailla samaa luokkaa, kuin imusarjan yksittäiselle sylinterille haarautuva osa.
Ei varmaankaan ihan "ryssäksi" portattu, kun huippuvääntö on 104Nm/3500rpm ja teho 74hp/6400rpm.
Torstaina vielä penkitys CV:llä, niin saadaan faktatietoa kaasuttimen vaikutuksesta
Vaidoin sen S&S:n takaisin CV:en ja kanavan alakulmaa ei ole oiottu; kanavia on vain avarrettu venttiilinvarren ympäriltä. Venttiililautanen näkyy imukanavasta lahes kokonaan ja imukanavan halkaisija venttiilille saakka aikalailla samaa luokkaa, kuin imusarjan yksittäiselle sylinterille haarautuva osa. Ei varmaankaan ihan "ryssäksi" portattu, kun huippuvääntö on 104Nm/3500rpm ja teho 74hp/6400rpm.
Torstaina vielä penkitys CV:llä, niin saadaan faktatietoa kaasuttimen vaikutuksesta
Pitääkö paikkaansa, että 883 kansissa venttiilien seetirenkaat on vaan porattu ja prässätty paikalleen? Kuulemma tekisi hyvää ns. "päivittää" istutukset. Eli venttiillit pois ja kaikki pykälät silotella. Vaikutus on huomattava. Hitto kun ei tullut tarkistettua.hemuli kirjoitti:Kanavia oiottu? Ei kai niiden alapinnoille ole tehty mitään?
Nyt on ollut jo viikon kone ajossa konversion jälkeen, eikä kansille tehty mitään. Voi olla että olisi saanut sieltä pari heppaa lisää. Konversiossa käytin JE:n 9,5:1 takomäntiä. Ei mitään kolinoita kylmänä eikä kuumana.
Tällä hetkellä kaikki säädöt on tehty perstuntumalla. Kasauksen jälkeen kone lähti hienosti käyntiin ja toimii moitteitta 883:sen ja aiemmin tehdyllä dynojet kit säädöillä (3,5 kierrosta seosruuvia, 42 välialuesuutin, 170 pääsuutin, neula 3 ura ylhäältä, vakio sytkä). Satunnaista pauketta kuuluu putkistossa moottorijarrutuksessa. Se kielii laihasta seoksesta.
Tänään avasin seosruuvia 3,75 kierrokseen ja sytkää siirsin myötäpäivään pari astetta (menikö se nyt sitten myöh vai aikaisemmalle? Pyöriikö se samaan suuntaan kuin kone?). Vääntöä tuli taas lisää ja kaasua ei tartte kääntää paljoakaan. Nyt sutii jo 20 m vakio takarenkaalla!!! Eikä detonoi!
Saas nähdä pitäisikö vaihtaa välialue 42->45 ja on sitä kuultu jopa pääsuuttimen pienentämisestäkin juttuja konversion myötä. Miten tuo neula sitten säädetään, mihin se vaikuttaa? Sehän menee jotenkin portaittain, seosruuvi, välialuesuutin, neula, päääsuutin? Ja sitten vielä sytkä kaiken ohessa. Dynoon ei voi vielä mennä, kun on sisäänajossa ja toisaalta 250 egen kustannusarvio on liikaa!
Ei meinaa pää kestää sisäänajoa. Kokoajan kuuuntelee konetta hermona ja tuntuu että on pakko kääntää sitä kahvaa, että tietäisi paljonko sitä tehoa nyt on. Täytyy tehdä tästä konversiosta oikein kuvallinen juttu omille kotisivuille, kunhan saitti ensin valmistuu. Helppoa se oli. Aikaa meni kaksi iltaa purkuun ja kasaukseen.
Näin on. Ainakin entisessä softailissani seetirenkaat tulivat ulos kanavan seinästä pahimmillaan reilun millin. Jos se ei haittaa seoksen liikettä niin sitten ei mikään. Ne on helppo tasoitella kanavan kanssa samaan tasoon - ja samallahan siihen sitten laittaa isommat konversioventtiilit jos sudittelu kiinnostaaWalde kirjoitti:Pitääkö paikkaansa, että 883 kansissa venttiilien seetirenkaat on vaan porattu ja prässätty paikalleen? Kuulemma tekisi hyvää ns. "päivittää" istutukset.
...42 kuulostaa aika pieneltä välialueelta isoon sporttiin, itse laittaisin suoraan nelivitosen.
Joku nettiohje kehotti vaihtamaan 42->45 suuttimeen, jos seosruuvia joutuu avaamaan yli 3,5 kierrosta. Usein perussäätö konversion jälkeen näyttäisi olevan 45 suutin ja 2,5 kierrosta seosruuvia. Pääsuutin sitten kun pääse kierrättämään sisäänajon jälkeen.
Tuo sytkän säätö vielä ihmetyttää. Vakio säädöllä toimi ok, mutta vielä peremmin kun sitä käänsi pari astetta myötäpäivään. Vastapäivään käännettäessä vääntö hävisi ja tyhjäkäynti ontui. Periaatteessa sytytystä pitäisi myöhäistää isommissa koneissa, niinhän se on tehtaan 1200:kin.
Uusin kysymykseni: Kummin päin tuo säätö vaikuttaa? Eli pyöriikö se samaan suutnaan koneen kanssa vai päinvastoin?
Sudittaminen nyt oli lähinnä vitsi...
Tuo sytkän säätö vielä ihmetyttää. Vakio säädöllä toimi ok, mutta vielä peremmin kun sitä käänsi pari astetta myötäpäivään. Vastapäivään käännettäessä vääntö hävisi ja tyhjäkäynti ontui. Periaatteessa sytytystä pitäisi myöhäistää isommissa koneissa, niinhän se on tehtaan 1200:kin.
Uusin kysymykseni: Kummin päin tuo säätö vaikuttaa? Eli pyöriikö se samaan suutnaan koneen kanssa vai päinvastoin?
Sudittaminen nyt oli lähinnä vitsi...
