Harley-Davidson Club Finland

Vaihdoin 883 Sportster 1340 electraan,Äänet oli pettymys,onko koneilla jokin rakenne ero,kun electra ei kuullosta hd:ltä.yhdys putki on poissa ja suorat putket,ääni on repivä ja ei kuullosta "rytmi "samanlaiselta.kokeilin 300mm reikä vaimentimella ja vuorivilla eristyksellä,äänet vaimeni aika hyvin,mutta ei käy siltikään kuten hd:n kuuluisi.Onko mitään tehtävissä.

voisko olla samaa vikaa ku tässä?
http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?t=19485

Kyllä Electrassa on ihan sama kone kuin muissakin bigtwineissä.

Äänien lisäksi aistiharhaa tuottaa Electran kumiripustus joka saa koneen tuntumaan joltain muulta kuin Harrikalta.

riq kirjoitti: onko koneilla jokin rakenne ero,kun electra ei kuullosta hd:ltä....ei kuullosta "rytmi "samanlaiselta.... kuten hd:n kuuluisi

Niin, minä kun en näistä Kekkosen kauden jälkeisitä peleistä mitään ymmärrä, jos en kovin paljon näistä senaikaisistakaan vielä, niin itseäni on askarruttanut myös tuo äänikysymys. Alkuperäinen kysyjähän vertasi itse asiassa Electraa 883 sportsteriin (evo?), ei muihin bigtwineihin.

Mutta mikä saa sportsterin kuulostamaan erilaiselta? Onko kyse vain nokka-akselista vai onko vielä mäntien vaiheessakin eroja? Mistä se potatopotato-ääni johtuu

Minulla kun shovel jytyyttää tuota komeaa epätahtia tyhjäkäynnillä ja rautiksen tyhjäkäyntiääni on ihan erilainen. Sitten taas kun kiihdyttää 2500 rpm ylöspäin, niin rautiksen ääni pesee shovelin mennnen tullen vaikuttavuudellaan ainakin minun korvissani. Molemmissa on sma alkuperäinen 70-luvun kärkisytkä pelkällä keskipakosäädöllä. Joten molempi parempi, mutta mistä tuo ero tosiaan johtuu Entä muuttuivatko äänet radikaalisti evo-koneilla Säilyikö sportin ja bigtwinin ääniero myös evoissa Mitä noisa äänissä on saatu patentoitua?

Se patentoimisjuttu on pelkkä kaupunkilegenda - tehdas kyllä yritti sitä mutta ei onnistunut.

HD:n epätasainen käyntiääni johtuu siitä että molemmat veivit ovat samalla kampiakselin kaulalla ja että sytytysjärjestyksessä puristustahdit ovat peräkkäin järjestyksessä takapytty -> etupytty. Sen jälkeen kun etupytty on sytyttänyt, kampura kiertää yli yhden kierroksen kunnes taas on takapytyn vuoro. Tämä rakenne pätee kaikkiin HD:n V2-moottoreihin - niin sportteihin kuin bigtwineihin vuosimallista riippumatta.

hemuli kirjoitti: HD:n epätasainen käyntiääni johtuu siitä että molemmat veivit ovat samalla kampiakselin kaulalla ja että sytytysjärjestyksessä puristustahdit ovat peräkkäin järjestyksessä takapytty -> etupytty. Sen jälkeen kun etupytty on sytyttänyt, kampura kiertää yli yhden kierroksen kunnes taas on takapytyn vuoro.

Jos ny kuitenkin näin:
Kakkoselta ykköselle kipinämikko kirmaa 360+45=405 astet. Sen jälkeen saa hieman levähtää, ja jolkotella ykköseltä kakkoselle 360-45=315 astet. Se kampura sit vastaavasti. Tahi kumminpäin selitettynä tahansa, mut näinpäin.
Put-put tai Pau-Pau kuiteski...

Jumpe

Edit: Mielihän tässä laukkaa. Nopeus toki sama. Matkat vaan erit, sillä mikolla...

hemuli kirjoitti: rakenne pätee kaikkiin HD:n V2-moottoreihin - niin sportteihin kuin bigtwineihin vuosimallista riippumatta.

Ero rautiksen ja shovelin tyhjäkäynnissä voi siis johtua siitä, että rautis vaatii suurempia kierroksia käydäkseen tyhjäkäyntiä eikä se epätahtinen putputus pääse silloin esille. Suuremmilla kierroksilla se äänen "paremmuus" rautiksessa voi johtua sitten äänenvaimentajista ja siitä, että sillä ylipäänsä vedetään korkeammille kierroksille, eli moottori elää läpi laajemman kierroslukualueen, kuin shovelin kiihdytyksessä ja silloin kuskin päässä ja persauksissa tärisee ja rämisee mukavammin

Mutta entä pitäisikö rautiksen käydä tyhjäkäyntiä yhtä alhaalla kuin shovelinkin

HeY!

"Mutta entä pitäisikö rautiksen käydä tyhjäkäyntiä yhtä alhaalla kuin shovelinkin?"

Kyllä ne ohjekirjat kertoo, mikä on oikea tyhjäkäyntinopeus millekin koneelle . Erikoista pohdintaa...

Olen huomannut että moni säätää tyhjäkäynnin moottorista riippumatta suorastaan vaarallisen alhaiseksi saavuttaakseen "oikeat harrikan äänet" - niillä kierrosnopeuksilla ei öljypumppu saa välttämättä tuupattua tarpeeksi öljyä järjestelmään.

hemuli kirjoitti:Se patentoimisjuttu on pelkkä kaupunkilegenda - tehdas kyllä yritti sitä mutta ei onnistunut.

HD:n epätasainen käyntiääni johtuu siitä että molemmat veivit ovat samalla kampiakselin kaulalla ja että sytytysjärjestyksessä puristustahdit ovat peräkkäin järjestyksessä takapytty -> etupytty. Sen jälkeen kun etupytty on sytyttänyt, kampura kiertää yli yhden kierroksen kunnes taas on takapytyn vuoro. Tämä rakenne pätee kaikkiin HD:n V2-moottoreihin - niin sportteihin kuin bigtwineihin vuosimallista riippumatta.

Juuri näin. Mites tämmönen ajatus? Täydellisen saundin metsästyksessä vertaan shoveliin tai rautikseen (sanokaa mitä sanotte, mun mielestä shovel kuulostaa paremmalta kuin pannu). Omassa härvelissä on "true dual" tai mikälie semmonen missä takapytyn putki vasemmalle puolelle pyörää ja etupytyn oikeelle. Itte kun kuuntelee välistä niin erottaa "oikeen saundin" aikana että vain toinen pytty paukuttaa joka kerta tyhjäkäynnillä. Toinen suurinpiirtein joka toinen kerta. Jaappanin ihmeet (vaikka 45 asteen kulma yksikaulaisella kampuralla) ei kuulosta tuolta.

Piirtelin vähän ja mietiskelin ja tämmönen kävi mielessä: Varsinkin matalilla tyhjäkäyntikierroksilla kone hidastuu työtahdin jälkeen ennen seuraavan pytyn työtahtia. Tähän väliin osuu imutahti. Riippuen siitä missä kohtaa imutahti on tätä hidastuvaa kierrosta, sylinterin täytös on parempi tai huonompi. 45 asteen kulmasta johtuen edellisestä työtahdista eli kampiakselin kiihdytyksestä on enemmän aikaa toisen sylinterin imun kohdalla joten imu kestää pidempään -> täytös on parempi -> sytyttää varmemmin. Toisen sylinterin imun kohdalla taas edellisestä kampuran kiihdytyksestä on vähemmän aikaa -> kone pyörii nopeammin -> täytös huonompi -> sytytys epävarma. Kun tämä pytty jää sytyttämättä, keskimääräinen kierrosluku laskee ja seuraavalla kerralla tääkin sytyttää.

Jaappanilaiset vaikka tykkäävätkin kopioida, ovat kopioineet homman väärin siinä että laittavat kummallekkin pytylle oman kaasarin ja säätävät synkronoinnin niin että kumpikin pytty toimiin samalla tavalla = läppä enemmän auki tälle "nopeammalle" imulle.

Tää nyt oli taas harvinaisen epäselvästi selitetty ja pelkkä tylsän hetken aikana kehitelty ajatus. Voisko pitää paikkansa?

hemuli kirjoitti:...moni säätää tyhjäkäynnin ... vaarallisen alhaiseksi saavuttaakseen "oikeat harrikan äänet" - öljypumppu ei saa...öljyä järjestelmään.

Kun rautiksesta säätää tyhjäkäyntiä alemmas, alkaa latausvalo kiilua tai peräti syttyy, kun äänet alkavat olla "sinne päin". Siispä pidän tyhjäkäynnin suosiolla nopeudella, jolla valot eivät kiilu. Kierrokset ovat silloin jossain 1000 nurkilla.

Shovelin kierroksisita ei ole aavistustakaan, mutta kovasti alhaisemmilta ne kuulostavat. Jos rautis kävisi niin, se olisi jo sammumassa. Toki pakoputket voivat vaikuttaa myös ääniin, koska shovelissani takapytyn putki jakautuu kahtia kummallekin puolelle.

UL-41 viisasteli:

Kyllä ne ohjekirjat kertoo, mikä on oikea tyhjäkäyntinopeus millekin koneelle . Erikoista pohdintaa...

Erikoista kommentointia pikemminkin, luonnehtisin Jos täällä saisi pohtia vain asioita, joita ei ole kirjoissa, niin palsta olisi melko autio...

Onkos twincamissa jotenkin erilainen äänen muodostus?
Muistelisin Sumekon huoltopäällikön esitelmöineen, että tehdas on keinotekoisesti sekoittanut sytytystä saadakseen aikaan oikeanlaisen soundin.

MikaelT kirjoitti:
Tää nyt oli taas harvinaisen epäselvästi selitetty ja pelkkä tylsän hetken aikana kehitelty ajatus. Voisko pitää paikkansa?

Kuheen pitkä pätkä lukee äitienpäivälimonadissa (kaalin ravistusta), mut onks kyse samasta efektistä, kun aamu on nopeampi, kuin ilta? Eli matemaattist-köh...
Jumpe

HeY!

Jauhetaan vielä tätä:
Big Twineissä tyhjäkäynti 900-1000 kierrosta/min. Rautsikassa 700-800 rpm (siis Bendix-kaasarilla). Siispä tuntui kummalta Joe Coolin pähkäily. Omassa vehkeessä tyhjäkäyntiä (ja ääntä) säädetään vasemmalla kahvalla tilanteen mukaan. Pitkäiskuisessa koneessa mulla on tyhjäkäynti melko korkealla ja sitä tiputetaan kääntämällä sytkää myöhäselle esim. liikennevaloista lähdettäessä, jotta saadaan paukutettua pykälä päälle.

UL-41 kirjoitti:Big Twineissä tyhjäkäynti 900-1000 kierrosta/min. Rautsikassa 700-800 rpm (siis Bendix-kaasarilla).

Kiitos, nyt tuli juuri sellaista tietoa, jota kaipasinkin. Tosin pääni on kyllä entistä enemmän pyörällä tuon tiedon valossa, koska shovel kuulostaa tosiaan erehdyttävästi käyvän alhaisemmilla kierroksilla tyhjäkäyntiä. Pakko mennä tallille kokeilemaan, saako autokäyttöön jo ammoin hankimallani mittarilla mitattua kierrokset molemmista.

Ajoin ensimmäiset kilometrini bigtwinillä kokeillessani shovelia akku tyhjänä. Kun saimme pyörän kaapeleilla käyntiin ja pääsin koejolle, en uskaltanut laskea kierroksia myyjän pihalle palattuani, koska rautiksen perusteella pelkäsin koneen olevan sammumassa kasua löysätessä. Myyjä tarttui kaasukahvaan ja valisti minua, että ei hätää, tämän kuuluukin käydä näin matalaa tyhjäkäyntiä. Hän laski kahvasta irti ja kone kävi kopoti-kopoti -loikkaansa. Ihmettelin, mutta pakko oli uskoa, koska kone kävi Sittemmin en ole tyhjäkäyntiin koskenut ja hyvin käy, ei sammu liikennevaloissa ja pykälä menee mukavasti päälle. Tästä syystä pidin ihan oletuksena, että BT-konet käyvät yleisestikin matalampaa tyhjäkäyntiä. Tutkin ja raportoin ja jatkan pähkäilyäni