Harley-Davidson Club Finland

Minkälaisia puristuksia olette TC koneissa käyttäneet ja oletteko joutuneet siirtymään (käyttäneetkin) 98 oktaanista bentsiiniä tai pa boostereita tmv? Puntaroin vain, että minkälaista kokoonpanoa ao. paketille tekisi ja ettei tulisi itsesytytys / "diesel" ilmiötä kuumana?

Tuossahan olisi hiukan ehkäpä mahdollista pelata kannen madalluksella ja lohkon dekkitason tiivisteellä, jolloin rutistusta voisi nostaa. Vai olisiko hyviä ideoita?

Mitä huolia & harmia odotettavissa jos kantta lähtee hiukan madaltamaan puristuksien nostamiseksi?

* Nokat :SE-203
.510"/.483"
234°/239°
Intake: 18° BTDC/36° ABDC
Exhaust: 42° BBDC/17° ATDC
TDC lift (intake/exhaust) 0.178"/.152"
*Vakiomännät 9:1 puristus
*88" TC/b kone
*Vakio tönärit
*kannen porttaus & muokkaus (madallus, vakio venttiilit)
*sytkät

Niin ja tuota laskuriakin oisin kokeillu, mutta kun ei oo noita kaikkia inffoja saatavilla: http://www.rbracing-rsr.com/comprAdvHD.htm
Voisko joku auttaa noissa?

Kannen madalluksesta seuraa harmeja ainakin imusarjan sopivuudessa. Parempi lopputulos tulee kun laitat korkeammat männät (esim. 10,5:1) ja vähän raisummat nokat joissa on pidempi imuventtiilin aukioloaika. Se madaltaa lopullista (dynaamista) puristussuhdetta.

Täältä löytyy laskuria varten tarvitsemasi tiedot: http://users.erols.com/srweiss/tablersn.htm#Harley

Eli poraus 3.75, isku 4.00 ja veivin pituus 7.66 tuumaa. Boost pressuren kohdalle laitat nolla ja korkeuteen vaikka 100 niin saat tuloksia. Ja muista käyttää pistettä desimaaleissa, ei pilkkua.

Toimiko vakio startti ja akku 1:10.5 puristuksilla vai tarviiko alkaa muutteleen tai asenteleen puoli puristajia?

Kuten tuossa jo aikaisemmin viittasin niin riippuu täysin mitkä nokat laitat. Jos imuventtiili sulkeutuu aikaisin, on dynaaminen puristussuhdekin korkea jolloin saattaa tulla ongelmia startin kanssa. Pitää löytää kultainen keskitie jolla säilytetään hyvä alavääntö mutta koneen saa kuitenkin käyntiin ilman erityisiä vippaskonsteja.

Paljon auttaa myös se jos kuutiotilavuutta ei nosteta vakiosta.

hemuli kirjoitti:Kannen madalluksesta seuraa harmeja ainakin imusarjan sopivuudessa. Parempi lopputulos tulee kun laitat korkeammat männät (esim. 10,5:1) ja vähän raisummat nokat joissa on pidempi imuventtiilin aukioloaika. Se madaltaa lopullista (dynaamista) puristussuhdetta.

Siis minkälaisia ongelmia sopivuudessa odotettavissa?
Mitä eroa noissa puristusuhteenmuutoksissa on riippuen tekeekö sen korkeammilla männillä vai kannen madalluksella?

88" TC:n männäthän ovat (mielestäni/ymmärtääkseni tasapäiset), joten senkään puoleen tuskin tulee propleemaa? Vai tuleeko venttiilit niin lähelle mäntää auki ollessaan, että ei mahdu avautumaan? Se että kärsiikö ottaa sitten männästä / venttiilitaskusta hiukan pois...

Kannen madaltaminen V-koneessa on aina vähän kyseenalainen operaatio joka vaatisi käytännössä imusarjankin muokkaamista. Mietipä imukanavien sijaintia - ne ovat kansissa samassa v-muodossa kuin sylinteritkin. Nyt jos pudotat kansia alaspäin niin imukanavien välinen etäisyys pienenee niiden siirtyessä v-muodossa alaspäin. Tällöin vakio imusarja jää liian ylös eli sitä pitäisi lyhentää kompensoimaan lyhentynyttä etäisyyttä.

Ja pakoputkienkin sopivuudessa voi tulla ongelmia varsinkin 2-1 putkilla. Putket tosin antavat aika hyvin myöten joten pieni madallus ei välttämättä haittaa.

Tuosta kannesta siivun ottamisesta: Onhan noihin olemassa kuitenkin ohuempia kannen tiivisteitä. Noh nehän eivät "madalla" kuin noin 0,02 - 0,03mm kantta.

Elikkäs jos nuukana (lue rahattomana) askartelijana haluaisi kuitenkin käyttää orggis 88cui 9:1 mäntiä ja jo olemassa olevia uusia vakio korkuisia kannen tiivisteitä, niin eikö tuolla "kansi tason sipaisulla" voisi juuri laskennallisesti passata tuon dynaamisen puristussuhteen noille (lue alkup. viesti) SE203 nokille sopivaksi? Kuitenkin puhutaan kannen madaltamisesta noin 1mm? Luulisi vielä tuon imukaulan sattuvan kohdalleen...

Onko jossain selitetty kuvin tai muutoin (tyhmälle maalaispojalle) tuo dynaamisen puristussuhteen muodostuminen? Josta voisi noin niinkuin ymmärrettävästi ymmärtää sen merkitys muutoksiin nokissa / männissä / kannessa yms.

Johan sitä tuossa kertaalleen yritin tiivistetyssä muodossa selittää. Dynaaminen puristussuhde riippuu staattisen puristussuhteen määrästä, imuventtiilin sulkeutumisen ajankohdasta ja iskun ja kiertokangen pituudesta.

Imuventtiilihän sulkeutuu vasta sen jälkeen kun mäntä on lähtenyt takaisin ylöspäin puristustahdilla. Tämä siksi että sen jälkeen kun mäntä ei enää ime polttoainetta alaspäin suuntautuvan liikkeen aikana, on polttoaineseoksen massalla vielä liike-energiaa joka työntää sitä palotilaan vaikka mäntä on jo tulossa ylöspäin. Tätä inertiaa käytetään hyväksi kun halutaan maksimaalinen täyttö - kuitenkin niin että suurin hyöty saavutetaan korkeilla kierroksilla kun seoksen vauhti on parhaimmillaan. Tämä on yksi syy minkä takia kireät nokat eivät toimi hyvin alakierroksilla ja yksi nokka-akselin tärkeimmistä spekseistä on juuri imuventtiilin sulkeutumisaste joka siis ilmoitetaan aina asteina alakuolokohdan jälkeen.

Iskunpituus ja veivin mitta vaikuttavat luonnollisesti siihen, missä kohtaa sylinteriä mäntä on siinä vaiheessa kun imuventtiili sulkeutuu. Lyhyt isku / lyhyt veivi -yhdistelmässä mäntä on huomattavasti ylempänä kuin pidemmällä iskulla varustetussa moottorissa joka taas kiihdyttää männän vauhdin kovemmaksi kun se lopulta lähtee nousemaan. Tämän takia stroukkerissa voidaan käyttää huomattavasti pidempää imuventtiilin aukioloaikaa.

Käytännössä dynaaminen puristussuhde siis lasketaan siten, että otetaan staattinen puristussuhde jossa on huomioitu mäntien lisäksi mahdolliset poikkeamat palotilan koossa ja tiivisteiden paksuudessa ja vähennetään siitä se osa jonka mäntä on jo ehtinyt tulla ylöspäin sylinterissä siinä vaiheessa kun imuventtiili sulkeutuu. Jos haluat laskea tämän ihan ilman laskuria niin siihen tarvitaan astepyörä jolla saat selville missä kohtaa sylinteriä mäntä on kun venttiili sulkeutuu.

Tänks Hemuli!

Noh nyt yksi asia selvitetty, eli tuon dynaamisen puristusuhteen muodostuminen. Mutta mihin puristusuhteeseen sitä nyt sitten pitäisi ns pyrkiä? Kun tuota dynaamista suhdetta nostetaan tasolle 9,5 -10, onko odotettavissa muuta ongelmaa kuin suunnaton halu kiihdyllä yli nopeusrajoitusten... Ei vaan alkaako detonointi ongelmat tmv?

Mahdollisuushan on tuota dyn. puristusuhdetta kompensoida muilla muutujilla. Eli onko nyrkkisääntöä mistä lähdetään liikkeelle (sen tiedän että lopetetaan kun rahat loppuu tai pyörä poikii... )?

Toinen asia joka tulee projektissa esille on myös tuon kannen palotilojen muotoilun mukanaan tuoman "lisätilan" vaikutus ruttuun. Eli menee ilmeisimmin laskennalliseksi / mittailuksi muotoilujen jälkeen. Onko tuosta kannen mittauksesta / tilavuuden laskemista ja sen muuttamisesta puristusuhteeseen jossain inffoa / kuvitusta?

Niin ja Hemuli: Tuo imusarjan sovitus asia jäi auki? Onko asiasta muilla(-kaan) kokemusta?

Kannattaa oikeasti käyttää noita laskureita mitä netistä löytyy, säästyy paljolta päänraapimiselta.

Rohkenen epäillä että et saa dynaamista ruttua lähellekään kymppiä, totuus liikkuu korkeapuristeisissakin katumoottoreissa siinä ysin tienoilla. Helppohan sitä on kompensoida - jätä höyläämättä niistä kansista... Otat niistä ainoastaan sen verran kun on tarpeen - sen jälkeen kun olet ensin passannut männän ja kannen välyksen kohdalleen oikean paksuisilla tiivisteillä.

Kansien palotilojen muotoiluhan on tuttua touhua sportsterikonversioista joissa käytetään 1200 orkkismäntiä. Jos palotiloihin haluaa koskea niin kannattaa varata aikaa - palotilat kun mitataan yksi kerrallaan laskemalla ne byretillä täyteen sopivaa nestettä. Byretti on sellainen laboratorioväline - pitkä lasiputki jossa on hyvin tiheä asteikko, siitä näkee kuutiosentin (tarvittaessa jopa tarkemminkin) tarkkuudella valutetun nesteen määrän. Venttiilit laitetaan paikoilleen ilman jousia mittauksen ajaksi, ne tiivistetään seeteihin vaseliinilla. Palotilan päälle laitetaan paksu pleksilevy joka tiivistetään myös vaseliinilla kanteen. Levyyn tehdään kaksi pientä reikää, toisesta valutetaan nestettä ja toisesta pääsee ylimääräinen ilma pois.

Saatua tulosta verrataan alkuperäisen kannen palotilan kokoon (löytyy kyllä netistä) ja suurennetaan tarvittaessa. Tärkeintä on että molemmat palotilat ovat saman kokoiset. Kuvien kera ohjetta palotilojen mittaamiseen vaikka täältä: http://www.autourheilu.fi/attachements/ ... 0-0712.pdf

Kannattaa kuitenkin hiukan perehtyä kaasujen virtausperiaatteisiin ennen kuin kairaa kansiin reikää. Hätäilemällä voi tehdä paljon tuhoa ja lopputulos ainoastaan laskee tehoa.

matant kirjoitti: Tuo imusarjan sovitus asia jäi auki? Onko asiasta muilla(-kaan) kokemusta?

no ei kokemusta, mutta jos sallitte niin teoretisoin hetken. peruskoulutrigonometrialla saadaan porttien siirtymiksi

pystysuunnassa = kannen madallus * cos (sylinterikulma / 2)
vaakasuunnassa (per pytty) =
kannen madallus * sin (sylinterikulma /2).

45 asteen v-kulma ja 1 mm madallus antaa, että
porttien paikka laskeutuu alkuperäisestä 0,92 mm ja siirtyy vaakasuunnassa 0,38 mm. Pitää sit huomata et imusarjan käytettävissä oleva tila kapenee tuplasti eli 0,76 mm.

no tämä teoretisoinnista. käytännön ongelma on sitten että onko tällä merkitystä.

.
.
.
ite olen dynaamisen puristussuhteen selittänyt itselleni kansantajuisesti niin että staattinen puristussuhde on vain sylinterin ja palotilan mitoista laskettu arvo, joka ei vielä kunnolla kuvaa sitä miten tiukkaan ahdinkoon ilma-pa -seos joutuu. Eli että bensamolekyylillä voi olla ihan väljät oltavat vaikka staattinen puristussuhde oliskin kova jos sylinterin täyttö on heikko. Ja sylinterin täyttämiseen vaikutetaan merkittävästi juuri nokkien ajoituksella. Ts. jos täyttö on hyvä niin samaan tilavuuteen puristetaan enemmän seosta. Eli dynaaminen puristussuhde kuvaa sylinteriin syötetyn todellisen seosmäärän vapaata tilavuutta suhteessa siihen tilavuuteen jossa se on yläkuolokohdassa. Voi olla että tämä selitys ei kestä viimesen päälle kriitistä tarkastelua mutta näin olen asdian sisäistänyt.

matant kirjoitti:Tuo imusarjan sovitus asia jäi auki? Onko asiasta muilla(-kaan) kokemusta?

Kokemusta ei ole, mutta matikkapäätä jonkin verran. Jos 45 asteen kulmassa olevia kansia lasketaan 1 mm muuttamatta imusatsia milläänlailla, nousee imusarja reikiin nähden n. 0,92 mm, eli yllättävän paljon.

Jos haluaa sen osuvan kohdalleen, tulisi imusarjaa kaventaa yhteensä n. 0,77 mm. Mittoihin tulee marginaalista heittoa riippuen imusarjan kiinnityskohdan kulmasta sylinterin pystyakseliin nähden.

EDIT: turre näppäili nopeammin...

Palotilan koon muuttamisen vaikutus puristussuhteeseen selviää helposti laskemalla. Ensin täytyy kuitenkin ymmärtää miten lasketaan staattinen puristussuhde.

Sitä varten tarvitaan muutama tieto:

• Sylinterin halkaisija
• Iskunpituus
• Dekkikorkeus eli jääkö mäntä sylinterin yläreunan tasaan, alle vai tuleeko se siitä yli ja kuinka paljon
• Kannentiivisteen paksuus (hifistelijät ottavat huomioon myös pahvin reiän koon)
• Palotilan koko
• Männän laen muoto joka vaikuttaa palotilan tilavuuteen, pattipäämäntä vähentää sitä ja montulla oleva mäntä lisää. Tämä tieto löytyy mäntävalmistajalta

Ensin lasketaan sylinterin iskutilavuus joka selviää kaavasta iskunpituus x sylinterin poikkipinta-ala. Pinta-alahan lasketaan piiärtoiseen eli:

(halkaisija / 2) toiseen potenssiin x pii.

Saatu tulos ynnätään yhteen palotilan tilavuuden kanssa huomioiden männän korkeuden ja laen muodon vaikutus siihen sekä kannentiivisteen paksuuden vaikutus tilavuuteen (taas reiän pinta-ala kertaa tiivisteen paksuus).

Nyt on saatu selville sylinterin kokonaistilavuus silloin kun mäntä on alakuolokohdassaan. Tästä päästään laskemaan staattinen puristussuhde kun tulos jaetaan sylinterin tilavuudella silloin kun mäntä on yläkuolokohdassaan. Tämähän on jo laskettu ja siihen vaikuttaa palotilan koko, männän muoto ja korkeus sekä tiivisteen paksuus.

Otetaan yksinkertainen esimerkki. Jos sylinterin iskutilavuus on 900 kuutiosenttiä ja palotila - huomioon ottaen kaikki edellä mainitut muuttujat - on 100cc niin silloin staattinen puristussuhdehan on:

(900+100)/100=10 eli kuten se normaalisti ilmoitetaan 10,0:1

Mutta kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, turha vaivata päätään näillä laskutoimituksilla kun valmiita laskureita löytyy netistä. Täällä yksi: www.nrhsperformance.com/nrhscalculator.shtml

Tuolta NRHS:ltä löytyy paljon muutakin hyödyllistä tietoa, Danielilla on hyvä ote virittämiseen ja ennen kaikkea tiedon jakamiseen suurelle yleisölle.

Turre kirjoitti:...Eli dynaaminen puristussuhde kuvaa sylinteriin syötetyn todellisen seosmäärän vapaata tilavuutta suhteessa siihen tilavuuteen jossa se on yläkuolokohdassa...

Ei ihan, kyllä dynaaminenkin puristussuhde on täysin matemaattinen määre kuten tuossa yllä selitin eikä siinä ole sylinterissä olevan seoksen määrällä mitään tekemistä. Yksinkertaisimmillaan kyse on samasta asiasta kuin staattisessa rutussa - mäntä vaan on eri kohdassa siinä vaiheessa kun seos alkaa puristua kasaan.

Voisko edellä selvitetyn perusteella olettaa "virityksen" vähintäin vieneen rahat, kun laskennallinen dynaam. = n. alkuperäinen staattinen?

Jumpe