Harley-Davidson Club Finland

Ennen shovelissa (-82) etusylinterissä tapasin pitää kylmempää tulppaa kuin takana. Evoista alkaen etusylinteri ei enää käyny niin paljon kuumempana, jotta erilaiset lämpöarvot olisi olleet tarpeen. Mutta:
- Onko kokemuksia S&S Super Stock evotyypin koneista tulppien suhteen (kaasarina S&S Super Shorty, avoin putsari ja putket)?
- Onko kokemuksia vaikuttaako nykybensa (etanoliseos) miten - kannattaako kokeilla kylmempiä/kuumempia?

Tuossa factaa. Tarttee 400 astetta että alkaa puhdistua itsekseeen. Jos liian kuuma tulppa niin tätä ei tapahdu tai jos liaan kylmä tulppa niin tulppa sulaa tai mäntä kuluu ja leikkaa kiinni. Sytytystulpan lämpöarvo



Sytytystulpan tulee olla suunniteltu soveltumaan moottorin rakenteeseen ja käyttöolosuhteisiin. Tämän vuoksi ei voi olla olemassa yhtä sytytystulppatyyppiä, joka toimisi ongelmitta kaikissa moottoreissa.



Lämmön muodostuminen eri moottoreiden palotilassa on erilaista. Tämän vuoksi tarvitaan lämpöominaisuuksiltaan erilaisia sytytystulppia. Sytytystulpan lämpöominaisuuksia kuvataan ns. lämpöarvolla. Vanhemmissa sytytystulpissa tämä oli ilmoitettu kaksi-tai kolmetasoisena numeroarvona.



Lämpöarvo kuvaa elektrodeista ja eristimestä mitattavia keskimääräisiä lämpötiloja moottorin eri kuormitusolosuhteissa. Lämpötilan eristimen kärjessä tulisi olla 400°C ja 850°C välillä. Yli 400 asteen lämpötilassa eristimen kärjelle syntyvät karsta- ja öljyjäänteet hajoavat ja sytytystulppa puhdistuu itsestään.





Eristimen kärjeltä mitatun lämpötilan ei tulisi myöskään nousta yli 850°C, sillä lämpötilan ylittäessä tämän sattaa syntyä ns. hehkusytytyksiä. Lisäksi erittäin korkeissa lämpötiloissa elektrodit joutuvat voimakkaammin alttiiksi kemiallisesti aggressiivisille yhdisteille. Kaikki edellä mainittu on johtanut siihen, että vanhanaikaisesten suppean toiminta-alueen sytytystulppien sijasta on siirrytty käyttämään nykyaikaisia laajan lämpöalueen sytytystulppia. Lisäksi uusien materiaalien käyttö erityisesti eristimissä ja keskielektrodissa käytetty kuparisydän mahdollistavat erittäin korkeat laatuvaatimukset täyttävien, laajan lämpöalueen sytytystulppien valmistuksen.



Nämä tekniset edut ovat saaneet aikaan myös sytytystulppien lämpöarvojen kuvauksen muuttumisen. Nykyaikaiset valmistajat kuvaavat laajan lämpöalueen sytytystulppien lämpöarvoa yksi-tai kaksimuuttujaisella tunnuksella. Tämä tunnus ei sisällä yhtenevyyttä vanhan lämpöarvon merkintätavan kanssa. Myynnin tukimateriaali sisältää tarkan tiedon kullekin moottorille sopivasta, laajan lämpöalueen sytytystulpasta.


NGK-sytytystulppien lämpöarvoille on olemassa yksinkertainen sääntö:
Alhainen lämpöarvo (esim. BP4ES) = ns. kuuma sytytystulppa:
korkea lämmön sitoutuminen pitkän eristinkärjen ansiosta
Korkea lämpöarvo (esim. BP8ES) = kylmä sytytystulppa:
alhainen lämmön sitoutuminen lyhyen eristinkärjen ansiosta

Harrikassa on melko kuuma tulppa kun muistaakseni NGK:lla 5. Champion tulppa kädessä ja se on JI2YC. Niillä on oma taulukko. Mulle tulee Denson Iridiumit. Kerron heti kun saan ne ensiviikko että miten toimii? Vien mopen ulos ja käyttelen.

Lähinnä kiinnostaa se, että vaikuttaako nykyvihertävä bensan jatkaminen etanolilla jotenkin tulppien valintaan ilmajäähdytetyissä? Se on selvä, että viina bensassa nostaa kulutusta, mutta miten on nakutusherkkyyden kanssa?
Alkoholilla kun on suurempi oktaaniluku kuin bensalla, eikös tuo E85 (85% etanolia) ole oktaaneiltaan jossain about 106? Tämän logiikan mukaan tulpan kärki kestää käydä kuumenpana - eli pysyy puhtaana - vai!?!
Vai eikö perusbensan vähäisempi etanolilisäys merkitse käytännössä mitään?

No enpä tohi neuvoa vaan pidättyisin orkkis tulpissa. Jos tulppa on väärä niin sulaa ja mäntä sökö.... Ensi viikollla kaikkia Shovel ja evo miehiä kiinnostaa se että mulla on tulossa Iridium tulpat. Kerron kaikille että miten pelitttää?? Jos ei toimi niin kuulette kyllä. 25 euroa kpl maksoivat..

Onko joku oikeastikin ajanut tarkoituksella taka/etupytyn eri lämpöarvoisilla tulpilla?

Onko tuosta jossain ihan kirjallista tietoa tai ohjetta?
Jossain virityskirjassa?

Täälä Brasseisa on jotain 20 tai 25 % alccohoolia bentsiinissä ja nakutusta saa aikaan vain kone tosikuumana esim valoista lähtiessä ihan matalalta vedättäessä lyhyen aikaa ja voi olla että tekesi saman vaikkei olis alccoo. (Jotkut bensikset jatkavat vielä hieman vedellä kun se niin mukavasti sekoittuu tuohon alcoon)

Tulpista on pakko sanoa se mitä aiemminkin muualla: NGK tms "autotulpat" aiheuttavat helpoimmin ongelmia,
varminta aina laittaa tehtaan omat ( normaalit tai SE). Nimim: Turhauttavaa kokemusta asiasta!

smuige kirjoitti:Onko joku oikeastikin ajanut tarkoituksella taka/etupytyn eri lämpöarvoisilla tulpilla?

Onko tuosta jossain ihan kirjallista tietoa tai ohjetta?
Jossain virityskirjassa?

On, moni, mm. minä.

Hessu kirjoitti:

smuige kirjoitti:Onko joku oikeastikin ajanut tarkoituksella taka/etupytyn eri lämpöarvoisilla tulpilla?

Onko tuosta jossain ihan kirjallista tietoa tai ohjetta?
Jossain virityskirjassa?

On, moni, mm. minä.

Kiinnostaisi tuo Smuigen jälkimmäinen kysymys - eli minkä takia ajetaan erilämpöarvoisilla tulpilla? Onko tieteellistä perustetta vai korjataanko sillä vain muita ongelmia?

Tästä on ollu juttua tälläkin foorumilla niin moneen kertaan, että en viitsi enää selittää. Korjataan eri lämpöisenä käyvien pyttyjen palotapahtuman lämpötilaa. Asia on mainittu monessa virikirjassa. Ongelma korostuu kun nokka jyrkkenee...