Ero sivun ”Venttiilityöt” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Venttiilien tiivistepintojen on syytä olla pitävät jottei tapahdu paineen karkaamista. | Venttiilien tiivistepintojen on syytä olla pitävät jottei tapahdu paineen karkaamista. | ||
Venttiilin lautasen ja varren muoto vaikuttavat virtausten määrään, samoin venttiililutasen koko. | Venttiilin lautasen ja varren muoto vaikuttavat virtausten määrään, samoin venttiililutasen muotoilu ja koko. | ||
== Venttiilin koko == | === Venttiilin koko === | ||
Usein imuventtiili vaihdetaan suuremmaksi sillä imupuolen parantaminen parantaa kansien huuhtelua. | Usein imuventtiili vaihdetaan suuremmaksi sillä imupuolen parantaminen parantaa kansien huuhtelua. | ||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Virtausksen määrä ei kerro venttiilinlautasten kokosuhdetta. | Virtausksen määrä ei kerro venttiilinlautasten kokosuhdetta. | ||
=== Ohjureista === | |||
Jos käytät rosteriventtiileitä niin täytyy käyttää pronssiohjureita, rautaohjuriin ne leikkaavat kiinni. | |||
=== Venttiilin lautasen hionta / muotoilu === | === Venttiilin lautasen hionta / muotoilu === |
Nykyinen versio 30. huhtikuuta 2010 kello 18.55
Venttiilityöt
Venttiilien tiivistepintojen on syytä olla pitävät jottei tapahdu paineen karkaamista.
Venttiilin lautasen ja varren muoto vaikuttavat virtausten määrään, samoin venttiililutasen muotoilu ja koko.
Venttiilin koko
Usein imuventtiili vaihdetaan suuremmaksi sillä imupuolen parantaminen parantaa kansien huuhtelua. Imu- ja pakopuolen virtauksen keskinäinen suhde on tärkeä.
Imu ja pakoventtiilien virtausten eroksi haetaan n. 30%. Tuo 30% ero imun ja pakopuolen välille tuottaa jotenkin hyvän huuhtelun. Toiset sanovat että optimi olisi 100/63 suhde imu ja pakoventtiilin virtauksille.
Virtausksen määrä ei kerro venttiilinlautasten kokosuhdetta.
Ohjureista
Jos käytät rosteriventtiileitä niin täytyy käyttää pronssiohjureita, rautaohjuriin ne leikkaavat kiinni.
Venttiilin lautasen hionta / muotoilu
Muotoilemalla venttiilit / seetit oikein parannetaan virtausta huomattavasti.
Virtausten kannalta hyvät kulmat ovat venttiilien hionnalle 30°, 45° ja 0°.
Tuo suora osuus n.1.3mm (.050") imuventtiilin lautasen sivussa, pakopuolella n.2mm(.080").
Kilpailukäytössä toiset suosivat kulmien 30°/45° pyöreäksi hiomista.
Esimerkki Small Block Schevrolet koneen venttiilistä joka on kapeampivartinen sekä venttiilinlautanen hiottu vielä useampaan kulmaa, melkein pyöristetty.
Tiivistepinta
Hiottu n.1,5mm suora tiivistepinta venttiilin lautasessa.
Hionta tapahtuu yleensä käsipelillä varren ja imukupin avulla sekä kahdella eri karkeuksisella hiomatahnalla.
Varren ohennus
Imuventtiilin vartta voidaan ohentaa taikka käyttää ohuempivartisia imuventtiileitä.
Esimerkki ohennetusta venttiilivarresta. Lautasessa vain 45° kulma.
Seettirenkaat
Seettirenkailla normaalikulmat ovat 60° kanavaan päin, 45° tiivistepinnassa ja 30° palotilaan liittyvässä osassa.
Myös seettirenkaiden pyöreäksi hiomista käytetään, mutta on muistettava kuitenkin hioa venttiilin kanssa n.1,5mm suora tiivistepinta. Mitä kapeampi seeti ja mitä lähempänä seetin muoto on pyöreää tai kiristyvää kaarretta eli ns. venturiseetiä, sitä parempi on virtaus pienillä venttiilin nostoilla (eli 2 kertaa jokaisen venttiilin liikahduksen aikana).
Seetin tiivistyspinnan tulisi olla mahdollisimman ulkona säteittäisesti ja ns. pinnassa eli ei upotettu tällöin voidaan hyödyntää venttiilin koko halkaisija.
Ennen seetin koneistusta täytyy ohjurit kunnostaa k-linereilla tai vaihtaa uusiin jos ne ovat kuluneet koska muuten seetikoneelle ei saa suuntaa ja seeteistä ei tule symmetristä.
Miten työstetään
Venttiilit
Venttiilit hiotaan erityisessä venttiilihiomakoneessa, jossa halutut kulmat voidaan asettaa.
Samaoin työ voidaan suorittaa sorvissa jos käytössä on aseteltava support-hiomakone.
Seettirenkaat
Joiltain talleilla taikka kotipajoilta löytyy myös seettirenkaiden työstövälineitä.
Seetin työstö käsipelillä
Seetin työstö koneellisesti samantien kolmeen kulmaan.